PÄÄKIRJOITUS
Hyvää alkuvuotta!
Lipsuuko suksi vai tampataanko eteenpäin? Olympiahuuman jäädessä taakse on hiihtolomien keskellä hyvä hörpätä kuumaa mehua ja katsoa, mihin suuntaan seuraavaksi sauvoa. Vihreän siirtymän olympiadi ei tuonut suurta mitalijuhlaa Suomeen ja itäisempien maakuntien edustus joukkueessa oli sitäkin vähäisempi. Onneksi odotukset seuraavaan olympiadiin ovat korkeammat, kuten tuore Elinkeinoelämän keskusliiton katsaus investointeihin kertoi. Me toiveikkaimmat tosin olisimme halunneet nähdä vielä parempia lukuja.
Suomen Vetylaaksolle on perustamisestamme lähtien ollut yksi tärkeimmistä tavoitteistamme kehittää energian saatavuutta ja parantaa kantaverkon kattavuutta. Tiedämme, että se on osaltaan toiminut pullonkaulana suuremmille investoinneille, mutta toisaalta on ymmärrettävä, ettei Fingrid voi pelkkien alustavien visioiden päälle omia investointejaan rakentaa. Meidän tulee proaktiivisesti edelleen kartoittaa energiatarpeita, muuttaa yhdessä potentiaali konkretiaksi ja vakuuttaa samalla hanketoimijat siitä, ettei sähkönsiirrosta tule estettä investointien toteutukselle. Pyrimme kehittämään paikallisia toimintamalleja tekemällä yhteistyötä yli maakuntarajojen. Keinot löytyvät kyllä.
Itäisessä Suomessa on yhä enemmän sähkön kulutukseen pohjautuvia hankkeita, mutta olisi tärkeä saada myös tuotantoa kehitettyä. Tässä tuulivoiman osuus on tietysti merkittävä ja siihen liittyviä haasteita ratkotaan pää märkänä. Fingrid on päivittänyt kehittämissuunnitelmansa viime syksynä, joka kertoo heidänkin halustaan kehittää kantaverkkoa idässä. Kun katsoo Fingridin sähköjärjestelmävisiota vielä pidemmälle, voi havaita, että usko vetytalouden kehitykseen on korkealla ja sen perusta rakennetaan itäisen Suomen tuulivoimalla. Kannattaa lukea, miten nämä skenaariot on kirjoitettu, niissä voi olla hyvinkin totuuden siemen ja näkymä idän tulevaisuuteen.
Meillä on verkon vahvistustarpeita monin paikoin jo nyt sekä halua skaalata investointeja nykyistä paljon ylemmäs vetytalouden kehityksen myötä. Meidän idän viisaiden on syytä omin voimin yhteistyössä kehittää valmiuksia kasvattaa kapasiteettia, eikä vain odottaa, että joku muu sen tekee. Työnimellä Itäverkko on alustavasti suunniteltu, miten alueelliset siirtoyhtiöt ja näiden omistajat voisivat ottaa aktiivisen kehittäjän roolin, alkaa suunnitella uusia siirtolinjoja sekä jopa alkaa rakentamaan niitä. Yhteistyö Fingridin kanssa tässä on tärkeää, ja voimme ehkä näin myös auttaa heitä onnistumaan pitämään kultamitaliluokan kantaverkon entistä paremmassa kunnossa seuraaviin investointikisoihin valmistautuessamme. Mutta nyt, aktiivisuutta hankekehitykseen ja suuta auki, jos jossain vaan on tiedossa uutta sähkön kulutus- tai tuotantoinvestointia. Meitä vetylaaksolaisia saa aina asialla vaivata, autamme mielellämme!
Jami Holtari, toimitusjohtaja
Suomen Vetylaakso ry
Elinkeinoministeri Sakari Puisto:
ResilEast-ohjelman keskeinen ajatus – energian, infrastruktuurin ja puolustuskyvyn yhteensovittaminen – on tärkeä ja ajankohtainen. Suomen huoltovarmuus perustuu siihen, että kykenemme tuottamaan energiaa kotimaassa, hajautetusti ja turvallisesti, sekä varmistamaan kriittisen infrastruktuurin toimivuuden kaikissa tilanteissa.
Esitimme yhdeksän napakkaa kysymystä elinkeinoministeri Sakari Puistolle Itäisen Suomen uudistuvan energian kehittämisestä ja alueen elinvoiman ylläpidosta. Lue mitä hän vastasi.
1. Mikä on hallituksen pitkän aikavälin rooli uudistuvan energian kehittämisessä, ja miten itäinen Suomi asemoituu tässä kokonaisuudessa?
Suomen energiapolitiikan lähtökohta on realismi, toimitusvarmuus ja kansallinen etu. Hallituksen keskeinen tehtävä on varmistaa, että Suomeen syntyy riittävästi luotettavaa, kohtuuhintaista ja puhdasta energiantuotantoa. Tämä edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä, sujuvia lupamenettelyjä ja sitä, että investoinnit voivat toteutua ilman tarpeettomia hallinnollisia esteitä. Samalla huolehdimme siitä, että energiajärjestelmä on tasapainoinen ja toimintavarma kaikissa tilanteissa. Tämän talven kokemukset ovat jälleen osoittaneet, että tuotannon on kyettävä vastaamaan kysyntään myös silloin, kun sääriippuvainen tuotanto ei ole käytettävissä.
Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan on voitava luottaa kohtuuhintaisen energian saatavuuteen ympäri vuoden. Itä-Suomella on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Alueella on vahvaa teollista osaamista, hyvät edellytykset uusille investoinneille ja keskeinen asema uuden energiatalouden rakentamisessa. Tavoitteena on, että Itä-Suomi on täysimääräisesti mukana Suomen teollisen kasvun ja energiaomavaraisuuden vahvistamisessa.
2. Miten Suomi varmistaa, että energiatuotannon, etenkin tuulivoiman investoinnit tukevat alueellista tasapainoa eivätkä keskity vain rannikkoseuduille?
Suomen energiaratkaisut tehdään lähtökohtaisesti teknologianeutraalisti, markkinoiden tarpeen ja ehtojen mukaisesti. Niitä ei kuitenkaan voi tai tule jättää yksinään markkinoiden varaan tai yksittäisten tuotantomuotojen varaan. Kansallinen turvallisuus, toimitusvarmuus ja kokonaishyöty myös pitkällä aikavälillä on huomioitava. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että koko Suomi on houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö energia- ja teollisuusinvestoinneille.
Investointien sijoittumisesta päättävät yritykset, mutta hallitus voi vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset eri alueilla on investointien toteutumiselle. Tämä on erityisen tärkeää Itä-Suomessa, jossa on merkittävää potentiaalia uudelle energiantuotannolle ja teolliselle kasvulle. Samalla on selvää, että kansallista turvallisuutta koskevat reunaehdot ovat ensisijaisia. Tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomessa ei ole yhtä suoraviivaista, kuin se on muualla maassa. Tuulivoimalat Itä-Suomessa aiheuttaisivat häiriöitä ilmatilan valvontaan, mistä syystä tuulivoiman rakentamismahdollisuudet ovat rajatumpia kuin Länsi-Suomessa.
3. Itäinen Suomi kärsii väestökadosta ja teollisuuden rakennemuutoksesta, miten suunnitelmia teillä on itäisen Suomen elinvoiman turvaamiseksi?
Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen on hallitukselle selkeä strateginen prioriteetti. Tavoitteemme on kääntää alueen kehitys uuteen kasvuun. Olemmekin jo tehneet konkreettisia päätöksiä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Hallitus on kohdentanut rahoitusta uusiin investointeihin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, turvannut maakuntalentojen jatkon vuoteen 2028 asti ja päättänyt Savon radan nopeuttamisesta ja kapasiteetin nostamisesta. Lisäksi olemme tukeneet 2/4 Asianumero Imatran seudun rakennemuutoksen hoitoa ja panostaneet osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseen.
Keskeistä on kuitenkin ennen kaikkea uuden kasvun mahdollistaminen. Siksi panostamme energiainfrastruktuurin kehittämiseen ja investointien aktiiviseen edistämiseen. Vuoden alussa toimintansa aloittaneen Itä-Suomen elinvoimakeskuksen tehtävänä on varmistaa, että investoinnit etenevät ja että Itä-Suomi pystyy hyödyntämään täysimääräisesti oman teollisen ja energiataloudellisen potentiaalinsa.
4. Suurin osa metsäteollisuudesta sijaitsee itäisessä Suomessa. Tehtaiden CO2-päästöjä ei hyödynnetä millään tavoin. Mitä mieltä olette biohiilidioksidin potentiaalista vedyn johdannaisten esimerkiksi biopolttoaineiden valmistuksessa. Miten metsäteollisuusyritykset saataisiin hyödyntämään sitä? (esim. LUT-yliopiston laskelmien mukaan Imatran Kaukopään tehtaiden liikevaihto voitaisiin kaksinkertaistaa biogeenistä hiilidioksidia hyödyntämällä valmistamalla vedyn johdannaisia).
Bioperäisen hiilidioksidin hyödyntäminen on Suomelle merkittävä teollinen mahdollisuus. Tämä on erityisen tärkeää Itä-Suomessa, jossa metsäteollisuus muodostaa alueen taloudellisen perustan. Olemme ottaneet käyttöön konkreettisia keinoja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseksi, mukaan lukien 90 miljoonan euron tukiohjelman sekä puhtaan siirtymän investointeihin kohdennetut verokannusteet. Näiden toimien tarkoituksena on madaltaa investointien riskiä ja vauhdittaa ensimmäisten teollisen mittakaavan hankkeiden käynnistymistä.
Samalla vaikutamme aktiivisesti siihen, että EU:n sääntely tukee investointien toteutumista eikä estä niitä. Suomen etu on, että teollisuus voi rakentaa uutta korkean jalostusarvon tuotantoa kotimaahan. Meillä on tähän erinomaiset edellytykset yhdistämällä bioperäiset hiilidioksidivirrat, puhdas sähkö ja vahva teollinen osaaminen. Tavoitteeni on, että Suomi hyödyntää tämän mahdollisuuden täysimääräisesti ja että metsäteollisuuden ympärille syntyy uutta, korkean lisäarvon teollisuutta, joka vahvistaa työllisyyttä, vientiä ja kansallista energiaomavaraisuutta.
5. Teolliset investoinnit tarvitsevat kattavan kantaverkon myös itäiseen Suomeen. Onko hallituksella suunnitelmia edistää sähköverkkojen ja muun energiainfrastruktuurin vahvistamista Itäisessä Suomessa?
Kantaverkon vahvistaminen on keskeinen edellytys sille, että teolliset investoinnit voivat toteutua Itä-Suomessa. Olemme jo tehneet konkreettisia päätöksiä energiainfrastruktuurin vahvistamiseksi. Hallitus on käynnistänyt Itä-Suomelle tärkeän Huutokoski–Kontiolahti-voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinnin ja vahvistanut Fingridin investointikykyä miljardilla eurolla osana kantaverkon laajaa investointiohjelmaa. Lisäksi olemme varautuneet tarvittavaan pääomitukseen, jotta investoinnit voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti ja ilman viivästyksiä
6. Miten Suomi houkuttelee vetytalouden suurinvestointeja aikana, jolloin kilpailu Euroopassa on kiristynyt merkittävästi?
Suomen tärkein kilpailuetu vetytalouden investoinneissa on edullinen sähkö ja merkittävä mahdollisuus lisätä edullisen puhtaan energian tuotantoa. Suomen ja tänne investoivien etu on se, että Suomessa ylläpidetään sähköjärjestelmää, joka varmistaa riittävän ja edullisen sähkön myös seuraaville vuosikymmenille.
Kunnissa ja alueilla, Elinvoimakeskuksissa sekä Lupa- ja valvontavirastossa tehdään valtavasti työtä investointien edistämiseksi maankäytön suunnittelun, kaavoituksen, luvituksen ja investointien 3/4 Asianumero houkuttelun osalta. Fingrid ja Gasgrid kehittävät yhteistyössä energian siirtoinfrastruktuuria ja Business Finland tekee ansiokkaasti työtä houkutellessaan ulkomaisia sijoittajia ja projektikehittäjiä Suomeen. Tämän lisäksi olemme pääomittaneet valtion sijoitusyhtiö Tesiä, Finnveralta voi hakea rahoitusta ja takauksia ja tutkimus- ja kehitystoimintaa ja koulutusta on suunnattu tukemaan vetytalouden kehittymistä Suomessa.
Lisäksi pyrimme vaikuttamaan EU-sääntelyyn siten, että Euroopan laajuinen kilpailuetumme puhtaan siirtymän investoinneissa pysyy ja vahvistuu ja että kysyntä ja maksukyky puhtaan siirtymän tuotteille varmasti syntyvät suunnitellussa aikataulussa. Edelleen pyrimme madaltamaan yritysten investointikynnystä mm. verohyvityksen avulla, jossa taloudellinen hyöty toteutuu yrityksille, jos investoinnit toteutuvat ja johtavat kannattavaan liiketoimintaan.
7. Miten vetytalous tukee Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta, erityisesti Itäisen Suomen näkökulmasta?
Vetytalous voi osaltaan merkittävästi vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta, koska se perustuu kotimaiseen energiantuotantoon ja mahdollistaa polttoaineiden valmistuksen Suomessa. Tämä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Vetytalous ei ole Suomelle pelkästään mahdollisuus tuottaa vetyyn perustuvaa lisäarvoa vihreän teräksen tai alumiinin muodossa, vaan myös strateginen keino vahvistaa kansallista turvallisuutta ja teollista perustaa. Kun energiantuotanto ja jalostus sijaitsevat kotimaassa ja hajautetusti eri puolilla maata, järjestelmä on huomattavasti kestävämpi häiriötilanteissa.
8. Onko Suomen kriisinkestävyyttä ja maanpuolustusta tukeva energiaohjelma ResilEast teille tuttu ja mitä mieltä olette sen merkityksestä työpaikkojen luojana sekä energiatalouden huoltovarmuuden kehittäjänä?
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, ja energiapolitiikka on nykyään keskeinen osa huoltovarmuutta ja maanpuolustusta. Kaikki aloitteet, jotka vahvistavat kotimaista energiantuotantoa, infrastruktuuria ja kriisinkestävyyttä, ovat lähtökohtaisesti erittäin tervetulleita ja ansaitsevat huolellisen arvioinnin.
ResilEast-ohjelman keskeinen ajatus – energian, infrastruktuurin ja puolustuskyvyn yhteensovittaminen – on tärkeä ja ajankohtainen. Suomen huoltovarmuus perustuu siihen, että kykenemme tuottamaan energiaa kotimaassa, hajautetusti ja turvallisesti, sekä varmistamaan kriittisen infrastruktuurin toimivuuden kaikissa tilanteissa. On kuitenkin selvää, että kaikki energiaratkaisut on toteutettava tavalla, joka on täysin yhteensopiva kansallisen turvallisuuden ja puolustusvoimien vaatimusten kanssa. Puolustuskyvystä ei tehdä kompromisseja. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että energiapolitiikka, teollisuuspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka tukevat toisiaan ja vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta.
9. Minkä viestin haluaisitte lähettää Itäisen Suomen kunnille, yrityksille ja kehittäjäorganisaatioille, jotka pohtivat rooliaan vetytalouden murroksessa juuri nyt?
Kannustan kuntia, yrityksiä ja kehittäjäorganisaatioita toimimaan aktiivisesti ja valmistelemaan hankkeita yhteistyössä keskeisten kansallisten toimijoiden, kuten Business Finlandin ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. Investointien toteutuminen edellyttää vahvaa paikallista sitoutumista.
Hallituksen tehtävä on varmistaa, että investointiympäristö on kunnossa ja että Suomi pystyy hyödyntämään tämän historiallisen teollisen mahdollisuuden. Itä-Suomella on kaikki edellytykset nousta vetytalouden keskeiseksi alueeksi, ja haluamme varmistaa, että tämä potentiaali muuttuu konkreettisiksi investoinneiksi, työpaikoiksi ja kestäväksi kasvuksi.
Fingridin Asta Sihvonen-Punkka korostaa vuoropuhelun merkitystä
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka näkee itäisessä Suomessa poikkeuksellisen vahvat edellytykset sekä uudelle sähköntuotannolle että vetytalouden ja sähköintensiivisen teollisuuden investoinneille. Verkon kehittämistä ei voi tehdä silmät kiinni, vaan tiedonkulku hankekehittäjien ja Fingridin välillä on tärkeää.
Suomen kantaverkko on Euroopan mittakaavassa vahva. Suomi on yhtenäinen sähkönhinta-alue, sähkön hinta on Euroopan edullisimpia ja kantaverkko on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvässä kunnossa. Fingrid on viime vuosina vastannut energiamurrokseen mittavilla investoinneilla: yhtiön kymmenvuotinen investointiohjelma nostettiin viime syksynä 4 miljardista eurosta 5,2 miljardiin euroon.
– Verkkoon panostetaan, koska sen on oltava riittävä mahdollistamaan uudet tuotanto- ja kulutushankkeet, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa.
Investointitahti on kiihtynyt voimakkaasti. Fingridin vuotuiset investoinnit ovat viisinkertaistuneet viidessä vuodessa, ja suuria hankkeita on saatu maaliin jopa etuajassa. Esimerkiksi Suomea ja Ruotsia yhdistävä Aurora-linja valmistui puolitoista kuukautta ennakoitua aiemmin.
Sähköverkon näkökulmasta Suomi on tällä hetkellä jakautunut epätasaisesti. Länsi-Suomessa tuotannon liittäminen on rajoitettua, Etelä-Suomessa puolestaan uuden teollisen kulutuksen liittäminen on tullut vastaan siirtokapasiteetin rajojen vuoksi.
Itäinen Suomi on tällä hetkellä Suomen ainoa alue, jossa verkkoon voidaan liittää sekä uutta tuotantoa sekä uutta kulutusta. Nykyiseen verkkoon mahtuu itäisessä Suomessa hajautetusti jopa noin 1 000 megawattia uutta kulutusta. Lisäksi alueella on vahva 110 kilovoltin verkko ja useita uudistettuja sähköasemia, jotka luovat hyvät edellytykset esimerkiksi vetylaitoksille, datakeskuksille ja muulle sähköintensiiviselle teollisuudelle.
Verkkoa ei voi rakentaa silmät kiinni
Itäisessä Suomessa on hyvät edellytykset myös uuden tuulivoiman rakentamiseen, mikä on keskeistä vetytalouden ja teollisuuden sähköntarpeen kannalta. Suuri haaste liittyy kuitenkin tutka- ja puolustusvoimakysymyksiin sekä luvitukseen.
Fingrid on käynnistänyt vuoropuhelun puolustusvoimien, ministeriöiden ja maakuntien kanssa, jotta ne alueet, joilla tuulivoimaa voidaan rakentaa, saadaan tunnistettua.
– Meidän on vaikea rakentaa verkkoa silmät kiinni, jos ei ole varmuutta siitä, että tuotantoa voidaan todella liittää verkkoon, Sihvonen-Punkka sanoo.
Kun tuulivoimahankkeet etenevät, seuraa perässä myös kantaverkon vahvistaminen. 400 kilovoltin voimajohtojen suunnittelu ja rakentaminen vie 7–8 vuotta, mikä osuu hyvin yhteen suurten energia- ja teollisuushankkeiden aikajänteiden kanssa.
Investointeja itäiseen Suomeen
Fingrid on jo tehnyt ja tekee parhaillaan huomattavia investointeja Itäisen Suomen sähköverkkoon. Käynnissä ja suunnitteilla on lukuisia 110 kilovoltin verkon vahvistuksia sekä useita 400 kilovoltin hankkeita.
Järvilinja-hankkeessa vahvistetaan pohjois-etelä-suuntaista siirtokapasiteettia Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Savon kautta Etelä-Suomeen. Huutokoski-Kontiolahti-yhteyden ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy keväällä. Nuojuankankaan ja Itäjärven sähköasemien välinen uusi voimajohto korvaa ikääntynyttä infrastruktuuria ja kasvattaa liittymiskapasiteettia 2030-luvulla.
– Näiden lisäksi Fingrid on laatinut yhdessä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa erillisen Itä-Suomen verkon kehittämisesityksen, jota päivitetään jatkuvasti osana kantaverkon kehittämissuunnitelmaa, Sihvonen-Punkka kertoo.
Vetytalous mullistaa sähkönkulutuksen
Vetytalouden vaikutus Suomen sähköjärjestelmään tulee olemaan merkittävä. Fingridin skenaarioissa sähkönkulutus voi vuoteen 2035 mennessä jopa kaksinkertaistua, ja tästä kasvusta noin puolet liittyy vetyyn ja vetytalouteen.
Vedyn tuotanto on sähköintensiivistä, mutta samalla se tarjoaa järjestelmälle joustoa. Elektrolyysereitä voidaan hyödyntää markkinatilanteen mukaan, ja vetyä voidaan varastoida. Erityisen tehokasta on sijoittaa vedyntuotanto lähelle sähköntuotantoa, jolloin siirtoverkon kuormitus kevenee.
Itäisen Suomen rooli ei ole tärkeä vain investointien vaan myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Hajautetumpi tuotantorakenne parantaa järjestelmän resilienssiä: tuuliolosuhteet vaihtelevat alueittain, ja tuotannon maantieteellinen jakautuminen tasaa riskejä.
– On tärkeää, ettei tuotantokapasiteetti pakkautuisi liikaa yhdelle alueelle, Sihvonen-Punkka painottaa.
Fingrid näkee tulevaisuudessa selvän tarpeen sääriippumattomalle kapasiteetille, joka turvaa sähkön riittävyyden kylminä ja tuulettomina jaksoina. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Gasgrid Finlandin kanssa, jotta voidaan arvioida, millaista sähkö- ja vetyinfrastruktuuria teollisen mittakaavan vetytalous edellyttää ja millä aikataululla.
Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu
Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö korostuu energiamurroksessa. Aurora-yhteyden valmistuminen ja suunnitelmat Aurora 2 -linjasta lisäävät siirtokapasiteettia entisestään Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä.
Samalla Ruotsin puolelle suunnitellut vihreän teräksen ja vetytalouden hankkeet vahvistavat tarvetta rajat ylittävälle energia- ja vetyinfrastruktuurille.
– Vahvat energian siirtoyhteydet maiden välillä hyödyttävät molempia, Sihvonen-Punkka toteaa.
”Pitäkää meidän ajantasalla”
Fingridin keskeinen viesti hankekehittäjille, kunnille ja alueellisille toimijoille on selkeä: tieto ja vuoropuhelu ovat ratkaisevan tärkeitä.
– Kun meidät pidetään ajan tasalla hankkeiden etenemisestä, pystymme suunnittelemaan verkon kehittämistä oikea-aikaisesti, Sihvonen-Punkka sanoo.
Itäisellä Suomella on poikkeuksellinen mahdollisuus nousta keskeiseksi osaksi Suomen vetytaloutta ja teollista sähköistymistä. Kantaverkon näkökulmasta edellytykset ovat olemassa. Nyt ratkaisevaa on, miten nopeasti ja rohkeasti nämä mahdollisuudet uskalletaan hyödyntää.
Olli Sipilä, Gasgrid: Vetytalous on murrosvaiheessa
Suomen energiajärjestelmä ja teollinen perusta ovat siirtymässä murrosvaiheeseen. Sähköistyminen etenee nopeasti, mutta se ei yksin riitä vastaamaan hiilineutraalisuuden, omavaraisuuden ja kilpailukyvyn vaatimuksiin. Vedyn ja sen jatkojalosteiden nousu keskeiseen rooliin vaatii koko arvoketjun ymmärtämistä.
Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan vety näyttelee merkittävää roolia osana laajempaa energia- ja teollisuusjärjestelmää. Suomella on tässä kehityksessä poikkeuksellisen vahva asema, ja erityisesti Itäisellä Suomella on todellinen mahdollisuus nousta vetytalouden teolliseksi solmukohdaksi.
Sipilällä on selkeä peruslähtökohta: kaikki se, mikä voidaan järkevästi sähköistää, kannattaa sähköistää. Teollisuudessa, raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä, lentoliikenteessä sekä tietyissä kemian ja jalostavan teollisuuden prosesseissa suora sähköistäminen ei kuitenkaan vielä ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
– Näillä sektoreilla sähköstä jalostettu vety ja sen johdannaiset kuten synteettinen metaani, metanoli, ammoniakki ja e-polttoaineet ovat keskeisiä tuotteita, Sipilä sanoo.
Suomen etulyöntiasema perustuu runsaaseen, puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen uusiutuvaan sähköön; erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan, joita kuitenkin rasittaa sääriippuvuus. Se lisää puolestaan varastoinnin ja energian siirron tarvetta. Mitä suuremmista energiamääristä ja pidemmistä siirtoetäisyyksistä puhutaan, sitä tärkeämmäksi nousee vetyinfrastruktuurin rooli koko energiajärjestelmän osana.
Kasvuvaihe alkaa vasta 2035
Euroopan vetytalous kehittyy askel kerrallaan, ja aikajänne on pitkä. Sipilän mukaan 2030-luvun puoliväli ja sen jälkeinen aika ovat ratkaisevia markkinan todelliselle kasvulle. Vaikka asiat etenevät verkkaisesti, on infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen on aloitettava ajoissa.
– Käynnissä on maan historian laajin ympäristövaikutusten arviointi, joka koskee vedyn siirtoverkoston rakentamista ja olisi valmiina vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteena ensivaiheessa on noin 1 500 kilometrin laajuinen vetyputkiverkosto. Samanaikaisesti valmistellaan lainsäädäntöä ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueellisten toimijoiden ja vetylaaksojen kanssa. Kyseessä ei ole pelkkä tekninen hanke, vaan tulevien vuosikymmenien koko teollisen toimintaympäristön uudelleenrakennus, Sipilä kuvaa muutoksen valtavuutta.
Vetytalouden alkuvaiheen kysyntä ei synny markkinaehtoisesti, vaan sitä ohjaa sääntely. Sääntelyn vaikutus, erityisesti EU-tasolla alkaa vaikuttaa merkittävästi 2030-luvulla ja vaikutus voimistuu vuodesta 2035 eteenpäin. Kiristyneiden tavoitteiden myötä vety ja sen johdannaiset nousevat kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi sektoreilla, joilla päästövähennyksiä ei muuten saavuteta.
Sipilän mukaan vetytalouden ensimmäiset todelliset läpimurrot nähdään todennäköisimmin raskaassa liikenteessä, meri- ja lentoliikenteessä, kemianteollisuudessa ja öljynjalostuksessa sekä pitkällä aikavälillä terästeollisuudessa.
– Useat hankkeet kuten synteettiset polttoaineet ja vihreä teräs ovat jo kehitteillä, mutta markkinan avautuminen vaatii useiden tekijöiden samanaikaista toteutumista: sääntelyä, investointitukea, infrastruktuuria ja toimivia arvoketjuja, Sipilä luettelee.
Itäisen Suomen erityisvahvuus löytyy biopohjaisesta hiilidioksidista
Itäisen Suomen vahvuudet vetytaloudessa liittyvät erityisesti jatkojalostukseen ja biopohjaisen hiilidioksidin hyödyntämiseen. Alueella on vahva teollinen historia. Sieltä löytyy teollisuuslaitoksia ja satamia sekä myös metaaniputkiverkostoa, joka on osin ylimitoitettu nykyiseen käyttöön nähden. Sipilän mielestä infrastruktuuri avaa mahdollisuuksia nopeillekin muutoksille, esimerkiksi vanhojen kahdennettujen putkien muuttamiselle vedyn tai synteettisen metaanin siirtoon.
– Itä-Suomella on realistiset edellytykset kehittyä vetytalouden alueelliseksi klusteriksi, jos markkinalta saadaan riittävän vahva signaali. Gasgridin näkökulmasta suunnittelu lähtee aina vedyn tuottajien ja käyttäjien todellisista tarpeista, ja siksi alueellisten toimijoiden aktiivisuus on ratkaisevaa.
Biopohjaisen hiilidioksidin hyödyntäminen synteettisten polttoaineiden tuotannossa voisi moninkertaistaa teollisten laitosten arvonluonnin. Tällä hetkellä suurin pullonkaula on sääntelyn epäselvyys, erityisesti EU-tasolla. Selkeä ja ennustettava regulaatio vapauttaisi merkittäviä investointeja.
Huomio koko arvoketjuun
Seuraavat kymmenen vuotta ovat vetytalouden kasvun alkuvaihetta, jolloin yhteistyö on kriittistä. Menestyvät hankkeet rakennetaan asiakaslähtöisesti koko arvoketju huomioiden: tuotannosta logistiikkaan, jalostukseen ja loppukäyttöön. Ostajilla on vaihtoehtoja, ja suomalaisen vetytuotannon on pystyttävä kilpailemaan globaaleilla markkinoilla.
Sipilän mukaan tässä vaiheessa myös erilaiset tukimekanismit ja julkinen osallistuminen ovat välttämättömiä.
– Kyse ei ole pysyvästä tukiriippuvuudesta, vaan markkinan avaamisesta ja oppimiskäyrän käynnistämisestä – aivan kuten tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla aikanaan.
Vetytalouden keskeinen kysymys piilee vedyn ja sen jalosteiden kaupallisessa arvossa. EU:n kunnianhimoiset tavoitteet eivät sellaisenaan ole kaikki ”pankitettavia”, mutta niiden sisällä on merkittävä alkumarkkina.
– Jos Suomi onnistuu rakentamaan toimivia arvoketjuja ja saavuttamaan markkinaosuuksia jo 2030-luvun alussa, puhutaan erittäin merkittävästä teollisesta mahdollisuudesta Suomen kokoiselle maalle, Sipilä uskoo.
Suurin epävarmuus liittyy politiikan ja sääntelyn pysyvyyteen. Teolliset toimijat ja kansainväliset sijoittajat tarvitsevat pitkäjänteistä näkyvyyttä, jotta miljardiluokan investoinnit voidaan käynnistää. Investointiluottamuksen vahvistaminen nousee yhdeksi tärkeimmäksi julkisen sektorin tehtäväksi.
Tuulivoimasta kartutetut opit pätevät vetytalouteen
Sipilä vertaa vetytalouden nykytilannetta tuulivoiman kehitykseen 2000-luvun alussa. Epävarmuus, tukimallit ja kilpailukyky olivat tuolloin keskiössä, kunnes investoinnit, oppiminen ja mittakaavaetu alkoivat laskea kustannuksia nopeasti.
– Sama kehityskaari on edessä myös vedyssä, joskin aikajänne on pitkä ja vaatii useita hype- ja jäähtymisvaiheita, hän muistuttaa.
Saksan ja laajemmin tarkasteltuna koko Keski-Euroopan vetymarkkina toimii Suomelle merkittävänä kiihdyttimenä. Alueilla, joilla sähköistyminen on vaikeampaa ja raskas teollisuus keskittynyttä, vedyn tarve kasvaa nopeasti. Suomi voi toimia sekä puhtaan vedyn että korkeamman jalostusasteen tuotteiden toimittajana.
Sipilä korostaa, että vihreä vety itsessään on jo korkean jalostusasteen tuote, ja uusiutuvaan sähköön perustuva teollinen rakenne synnyttää väistämättä ylijäämää.
– Mitä paremmin tämä ylijäämä kyetään kaupallistamaan esimerkiksi synteettisinä polttoaineina, sitä kilpailukykyisempi on koko teollinen ekosysteemi.
Vaikka vetytalous elää parhaillaan epävarmuuden vaihetta, pitkän aikavälin asetelmat eivät ole heikentyneet. Päinvastoin; energian omavaraisuus, toimitusketjujen resilienssi ja kilpailukykyinen puhdas energia nousevat yhä keskeisemmiksi yhteiskunnallisiksi tavoitteiksi. Näiden megatrendien ytimessä vetytalous tarjoaa Suomelle ja etenkin itäiselle Suomelle poikkeuksellisen suuren kasvumahdollisuuden, mutta vain, jos toimijat uskaltavat rakentaa arvoketjuja jo nyt.
Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen: Ilman 400 kilovoltin yhteyttä investoinnit valuvat muualle
Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkosen mukaan ilman 400 kilovoltin kantaverkkoa Pohjois-Karjala ja koko Itä-Suomi eivät ole tasavertaisessa asemassa kilpailemassa suurista teollisista investoinneista, datakeskuksista ja vetytalouden hankkeista. Kyse ei ole vain teknisestä infrastruktuurista, vaan koko alueen työpaikoista ja elinvoimasta
Laakkosen mukaan kantaverkon puute Pohjois-Karjalassa on pitkään jäänyt liian vähälle huomiolle valtakunnallisessa keskustelussa. Pohjois-Karjala on tällä hetkellä ainoa Suomen maakunta, johon 400 kilovoltin kantaverkko ei ulotu. Tämä asettaa koko alueen lähtökohtaisesti heikompaan asemaan, kun kilpaillaan sähköintensiivisistä investoinneista.
– Sellainen alue, jonne neljäsatanen ei ulotu, ei ole pitkällä juoksulla yhtä kilpailukykyinen investointien näkökulmasta, Laakkonen sanoo.
Laakkosen mukaan kilpailukyky näkyy erityisen selvästi datakeskusten sijoittumisessa. Suuret kansainväliset toimijat etsivät sijainteja, joissa vahva kantaverkko on aivan vieressä – mielellään jo valmiina ja tulevaisuudessa vahvistumassa. Sähkön saatavuuden ja siirtokyvyn lisäksi ratkaisevia ovat myös maa-alueiden saatavuus, kaavoituksen valmius ja jäähdytysratkaisut.
Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa investointeja on onnistuttu houkuttelemaan, mutta kaikkein suurimmat hankkeet ovat toistaiseksi ohjautuneet muualle Suomeen. Laakkonen korostaa, että tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta rakenteellisesta puutteesta kantaverkossa.
400 kilovoltin yhteys Joensuuhun viimein viritteillä
Valonpilkahduksen tuo se, että Joensuun ja Pohjois-Karjalan pitkäaikainen viesti on vihdoin kuultu valtion tasolla. Kevään puoliväliriihessä Orpon hallitus linjasi 400 kilovoltin kantaverkon ulottamisen Pohjois-Karjalaan, ja Fingrid on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin Joroisista Kontiolahden sähköasemalle.
– Nyt eletään vuotta 2026, ja kyllä minä sanoisin, että yhteyden pitää olla käytössä viimeistään 2033, Laakkonen arvioi.
Laakkonen painottaa, että kyse ei ole vain päätöksestä paperilla. Kantaverkkohankkeet ovat monivaiheisia ja hitaita, ja siksi jokainen vuosi ja kuukausi merkitsee. Investointipäätöksiä tehdään nyt, ja sijoittajat katsovat useita vaihtoehtoisia sijainteja rinnakkain. Alue, jolla aikataulu on epävarma, jää helposti kakkoseksi.
Siksi Joensuun näkökulmasta on ratkaisevaa, että suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi, lunastukset ja rakentaminen etenevät mahdollisimman jouhevasti. Aikataulun venyminen ei ole vain tekninen ongelma – se on suora uhka alueen elinvoimalle.
Muna–kana-ajattelu joutaa roskikseen
Laakkonen suhtautuu kriittisesti niin sanottuun muna–kana-ongelmaan, jossa kantaverkon vahvistamista perustellaan vasta varmoilla investoinneilla, ja investoinnit puolestaan edellyttävät valmista verkkoa.
– On ihan turhaa puhua tästä muna–kana-tilanteesta. Jos on kaksi vertailukelpoista aluetta ja toisessa on jo 400 kilovoltin yhteys, on selvää kumpi voittaa.
Hänen mukaansa yksityinen pääoma ei tee päätöksiä epävarmuuden varaan. Investoijat tarvitsevat näkymän paitsi nykyhetkeen myös tuleviin laajennusvaiheisiin: miten sähköntuotanto ja sähkön käyttö voivat kasvaa vuosien päästä. Tässä mielessä kantaverkko ei ole reaktiivinen palvelu, vaan strateginen investointi, joka mahdollistaa koko vihreän siirtymän.
Laakkonen nostaa esiin myös pitkän aikavälin ratkaisut, kuten Itä-Suomen läpi kulkevat suuremmat siirtokäytävät ja niihin kytkeytyvän tuulivoiman potentiaalin. Samalla hän korostaa, että puolustusvoimien ilmavalvontakyky ja uusiutuvan energian rakentaminen eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita – ne on mahdollista sovittaa yhteen, jos tahtoa löytyy.
Kunnilla on avainrooli: kaavoitus, luvat ja hyväksyttävyys ratkaisevat vauhdin
Vaikka kantaverkko on valtakunnallinen kysymys, Laakkonen korostaa kuntien omaa vastuuta. Joensuussa on panostettu ennakoivaan kaavoitukseen, aluevarauksiin ja tiiviiseen yhteistyöhön jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.
– Mahdollisimman ennakoivalla kaavoituksella aluevaraukset kuntoon – se on kaikkein tärkeintä. Jos kaavat ovat valmiina ja lainvoimaisia, investointi voi edetä ilman vuosien viivettä.
Kuntien tehtävä on toimia alustana, joka kokoaa yritykset, verkkoyhtiöt ja viranomaiset saman pöydän ääreen. Mitä pidemmälle asiat on valmisteltu etukäteen, sitä nopeammin investointipäätökset syntyvät.
Hankkeita viivästyttäviä valituskäytäntöjä ja lunastusprosesseja Laakkonen puolustaa kansalaisten oikeudella vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Samalla hän kuitenkin peräänkuuluttaa kohtuullisuutta. Useita vuosia kestävät valituskierteet ja alimitoitetut viranomaisresurssit muodostuvat helposti koko yhteiskunnan pullonkaulaksi.
– Hankkeiden hyväksyttävyys syntyy ennen kaikkea reiluudesta: maanomistajille on maksettava asianmukaiset korvaukset, ja hankkeiden hyödyt on pystyttävä viestimään selkeästi ja ymmärrettävästi.
Energiajärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena
Koko kantaverkkokeskustelu tulisi kytkeä laajempaan energiajärjestelmän kokonaisuuteen. Vetytalous, tuulivoima, ydinvoima, vesivoima ja kaukolämpö eivät ole irrallisia palasia, vaan osa samaa kokonaisuutta, joka vaatii vahvat siirtoyhteydet.
Joensuussa tarkastelu konkretisoituu P2X-laitokseen, jossa vetylaitos, bioetanolituotanto ja kaukolämpö yhdistyvät. Suunniteltu yksikkö sijoittuu suoraan Savon Voiman CHP-laitoksen viereen, ja prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään kaupungin kaukolämpöverkossa. Hanke on oiva esimerkki siitä, miten energiajärjestelmää voidaan rakentaa tehokkaasti ja kestävästi, kun perusinfrastruktuuri on kunnossa.
JÄSENET ESITTELYSSÄ: Bergmann
Vetyhankkeissa pienetkin sopimusasiat ratkaisevat
Vetyhankkeet ovat nousseet keskeiseksi osaksi Suomen vihreää siirtymää. Hankkeiden koko, monimutkaisuus ja kansainvälisyys kasvavat nopeasti, ja juridiikan rooli on siirtynyt tukitoiminnosta yhdeksi onnistumisen kriittisimmistä tekijöistä.
Karoliina Rytkönen työskentelee Senior Associatena asianajotoimisto Bergmannissa, joka on erikoistunut uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän hankkeisiin, infrastruktuuriin ja teollisen laitosrakentamisen juridiikkaan. Hänen mukaansa vetyhankkeiden merkittävimmät riskit eivät useinkaan ole teknisiä, vaan liittyvät sopimusketjuihin, vastuiden määrittelyyn ja luvituksen kokonaisuuden hallintaan.
Bergmann toimii ”one-stop shop” -periaatteella: sama juridinen tiimi kulkee hankkeessa mukana hankekehityksestä rahoitukseen, rakentamiseen, transaktioihin ja mahdollisiin riitoihin asti.
– Vety on meille luonteva osa kokonaisuutta, sillä se yhdistää kaksi ydinaluettamme: vihreän siirtymän regulaation ja vaativan laitosrakentamisen sopimusmaailman, Rytkönen kuvaa.
Vetyhankkeet koskettavat yhtä aikaa energiamarkkinasääntelyä, ympäristö- ja lupakysymyksiä, maankäyttöä ja kaavoitusta, laitos- ja infrastruktuurisopimuksia sekä pitkiä urakoitsija- ja alihankintaketjuja. Kaiken tämän yhteensovittaminen edellyttää kokonaiskuvaa ja juridiikan laaja-alaista osaamista.
Tyypillisesti toimeksianto tulee ajankohtaiseksi, kun hanke on lähestymässä rakennusvaihetta ja kehittäjä tai sijoittaja haluaa varmistaa sen “ready-to-build”-statuksen.
– Hanke saatetaan haluta ostaa tai myydä eteenpäin tai sille hakea rahoitusta. Tällöin tehdään juridinen kokonaisarvio: maanvuokrasopimukset, luvat, avoimet vastuut ja velvoitteet, Rytkönen kertoo.
Due Diligence ei ole vain mekaaninen ”rasti ruutuun”-harjoitus. Pankit ja sijoittajat ottavat mahdolliset riskit vakavasti, ja puutteiden etupainotteinen korjaaminen tukee rahoituskierroksen onnistumista. Rakennusvaiheen kynnyksellä toinen keskeinen asiakasryhmä ovat urakoitsijat, laitetoimittajat ja rakennuttajat, jotka haluavat varmistaa, että sopimus palvelee tarkoitustaan eikä sisällä tarpeettomia riskejä.
Viivästyksen syynä voi olla yksi venttiili
Rytkösen mukaan suurimmat riidat syntyvät harvoin pahantahtoisuudesta. Kaikki ovat samaa mieltä sopimusta allekirjoitettaessa, mutta hankkeen edetessä maailma ehtii muuttua.
– Raaka-aineiden hinnat nousevat, toimitukset viivästyvät, tekniset ratkaisut päivittyvät. Silloin sopimusta aletaan tulkita uudelleen, Rytkönen huomauttaa.
Onnistuneessa sopimuksen laadinnassa olennaista onkin tunnistaa mahdolliset muuttujat, ja varautua niihin sopimalla vastuista ja menettelyistä etukäteen. Silti huolellakaan laadittu sopimus ei aina voi venyä kaikkeen: tarvitaan tasapainoa varmuuden ja joustavuuden välillä.
– Kun odottamaton tapahtuu ja täsmälliset askelmerkit yhtäkkiä puuttuvatkin, periaatelinjaukset ohjaavat oikeaan suuntaan – toki niihin liittyy pakostakin enemmän tulkinnanvaraisuutta.
On ymmärrettävää, että sopimuksessa halutaan poissulkea oman puolen riskit. Kuitenkin usein parempi ratkaisu on pyrkiä niiden jakamiseen sen perusteella, kenellä on paras mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Monta ongelmaa voidaan välttää jo sillä, että sopimuksen mukaan vastuussa olevalla on homma oikeastikin hanskassa.
Erityisen tärkeää ennakoiminen on pitkissä sopimusketjuissa, joissa yhden lenkin – vaikkapa pienen mutta välttämättömän komponentin – pettämisellä saattaa olla huomattavia seurauksia.
– Kuvitellaan vaikkapa aliurakoitsijan kymppitonnin venttiili, jonka puuttuminen pahimmillaan pysäyttää kymmenien miljoonien laitoksen. Jotta seuraus ei jää sopimusketjussa ylempänä olevien kannettavaksi, vastuurajojen pitää olla ”back-to-back” ja aliurakoitsijan taloudellisen kantokyvyn ja luotettavuuden riittävä.
Kolme käytännön neuvoa hankekehittäjille
Rytkönen nostaa esiin kolme seikkaa, jotka ovat yliedustettuina ongelmatilanteissa:
1. Kirjatkaa asioita ylös – vaikka kaikki ajattelisivat tietävänsä.
Suomessa luotetaan hiljaiseen yhteisymmärrykseen, mutta rahoituksessa tai riitatilanteissa se ei riitä.
– Kun asia on paperilla, siitä jää näyttöä. Puhumattakaan siitä, että monesti vasta yhteisen ajatuksen hahmottelu sopimustekstiksi paljastaa, etteivät näkemykset olleetkaan vielä linjassa.
2. Käyttäkää omaa harkintaa.
”Kunnalle tämä oli ok” ei vielä merkitse, että kaikki on kunnossa.
– Huolet on helppo kuitata turhina, jos seikkaa ei lupaprosessissa nähty ongelmana. Silti asioita lipsahtaa läpi virkamiehenkin seulan, ja luvitus voi yhtä hyvin kaatua, vaikka virhe tapahtuisi viranomaisen päässä. Rakennusvalvojaa, Tukesia tai vaikkapa paikallista palomestaria kannattaa kuunnella, mutta yönsä nukkuu paremmin varmistettuaan itsekin olevansa turvallisilla vesillä.
3. Kysy asiantuntijalta ennen kuin teet.
Virheiden korjaaminen on kalliimpaa kuin ennakointi.
– Olipa kyse juristista, teknisestä asiantuntijasta tai talousmallintajasta, ajoissa kysyminen säästää rahaa ja aikaa.
Luvituksessa ratkaisee myös sosiaalinen hyväksyttävyys
Luvitus koetaan usein hitaaksi, erityisesti kaavoitusvaiheessa. Rytkönenkin pitää kaavaa yhtenä pahimmista pullonkauloista.
– Vaihe kerää luonnostaan valituksia sen laajemman osallispiirin ja sijaintikysymyksiä koskevan aihepiirin vuoksi. Kun kaava on saatu lainvoimaiseksi, myöhemmät vaiheet sujuvat usein jo jouhevammin.
Valituksia, tai vähintäänkin niiden läpimenoa, voi kuitenkin ennaltaehkäistä. Tilastollisesti myönnetty kaava tai lupa kaatuu usein siihen, ettei jotain seikkaa ole selvitetty riittävästi – ei siihen, että hanke sinänsä olisi lainvastainen.
Paikallisten intressien ja näkemysten kuuleminen on sekin toimivan lupaprosessin kulmakiviä.
– Järkevää toimintalinjaa ohjaa useimmiten muu kuin suoraan laista seuraava pakko tai oikeus. Avoimuus ja keskusteluyhteys kunnan ja maanomistajien kanssa lieventää vastakkainasetteluja ja väärinkäsityksiä, jotka muuten saattaisivat eskaloitua hallinto-oikeuskierrokseksi.
Vetyhankkeet ovat arvoketjuja, eivät yksittäisiä projekteja
Yksi vetyhankkeiden ominaispiirre on niiden rakenne. Rytkönen painottaa, että taustalla on harvoin vain yksi sopimussuhde. Vety- ja uusiutuvan energian hankkeet vaativatkin laajaa osaamista ja kokonaiskuvan hallintaa.
– Tavallisesti puhutaan useista, jopa kymmenistä sopimuksista: urakoitsijat, laitetoimittajat, verkonhaltijat, rahoittajat, maanomistajat, konsultit, itse projektiyhtiö ja sen osakkeenomistajat. Näitä koordinoitaessa on ymmärrettävä kokonaisuuden bisneslogiikka, regulaatio, tekniikka ja sopimusketjut. Juridiikka on osa ekosysteemiä, ei irrallinen saareke.
Mitä enemmän toimijoita osallistuu, sitä tärkeämpää on ymmärtää oma rooli ja sen rajat.
– Asiaansa perehtynyt juristi osaa kyllä kirjoittaa kuka tekee mitäkin. Mutta jonkun pitää ensin luoda tarkoituksenmukainen työnjako, Rytkönen tiivistää.
Rytkönen kannustaakin hanketoimijoita tunnistamaan, mihin omat ja muiden rahkeet riittävät, luomaan selkeän roolijaon ja hoitamaan oman tonttinsa kunnialla. Sillä pääsee jo pitkälle.
UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA
Elinvoimaa, kasvua ja turvallisuutta rakentava ResilEast-ohjelma on huomioitu EU:ssa
Euroopan komissio julkaisi laajan toimenpidekokonaisuuden unionin itäisten raja-alueiden kuten Suomen tukemiseksi. Komission tiedonannossa on huomioitu ResilEast-ohjelman vaikutus. Toimenpiteet, joilla vastataan muuttuneen turvallisuustilanteen tuomiin haasteisiin ja edistetään alueellista elinvoimaa muun muassa energiateknologian avulla, ovat linjassa ResilEast-ohjelman kanssa.
Itäisten raja-alueiden merkitys koko Euroopan turvallisuudelle on kriittinen. Komissio vastaa hybridiuhkiin ja infrastruktuuriin kohdistuviin häiriöihin useilla aloitteilla. ResilEast mainitaan tiedonannossa, ja siinä myös toivotaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
ResilEast-ohjelman perussuunnitteluvaiheen jälkeen LUT-yliopisto alkaa kevään aikana selvittää kriisinkestävän vähäpäästöisen energiajärjestelmän toteutusmahdollisuuksia, uusia teknologiaratkaisuja ja tulevaisuuden polttoainetuotantoa.
Energiajärjestelmäselvityksen ohella suunnitellaan selvitystä siitä, millaisia vaatimuksia maantieteelliset ja alueelliset erityspiirteet tuovat turvallisuutta lisäävän energiajärjestelmän sijoittamiselle. Sijoitusmahdollisuuksia selvittävän paikkatietohankkeen toteuttamisen edellytyksenä on rahoituksen saaminen.
Tavoitteena on saada selvitykset valmiiksi lähivuosien aikana. Selvitysten ohella ResilEast-ohjelman suunnitelmaan sisällytetään maakuntien erityispiirteisiin perustuvat kohdennukset sekä huomioidaan ohjelman toteutus itäisessä Suomessa yli maakuntarajojen.
ResilEast-ohjelman lähtökohtana on, että sen toteuttamisen tällä hetkellä estävä tutkaongelma ratkaistaan teknologian avulla. Sekä energiateknologiaratkaisujen selvittäminen että paikkatietoselvitys pohjustavat tutkaongelman ratkaisemista.
Energiateknologia- ja paikkatietoselvityksen lisäksi ohjelman kolmas tukijalka on vaikuttaminen, jossa aktiivisen keskustelun ja viestinnän kautta osallistetaan ohjelman toteutumisen kannalta olennaiset tahot. Viestinnän kärkenä on itäisen Suomen elinvoiman säilyttäminen ja kasvattaminen uusiutuvan energian investointien kautta.
ResilEast-ohjelmasta on sen julkaisemisesta lähtien viestitty henkilökohtaisissa tapaamisissa lukuisille poliittisille vaikuttajille ja virkamiehille. Yhdessä Sitran kanssa järjestettiin seminaari suurelle joukolle virkamiehiä, edunvalvojia, päättäjiä ja energia-alan toimijoita. Ohjelma on esitelty muun muassa pääministeri Petteri Orpolle, europarlamentaarikko Merja Kyllöselle ja Eero Heinäluomalle sekä EU:n komissaari Raffaele Fittolle. Itäisen ja pohjoisen Suomen kansanedustajille ohjelmaa esiteltiin webinaarin välityksellä. Ohjelma on saanut myönteisen ja kannustavan vastaanoton kaikissa kohderyhmissä.
Jatkossa ohjelmasta tiedotetaan entistä enemmän yrityksille ja etenkin puolustusalan yrityksille, jotka ovat jo ilmaisseet kiinnostuksena. Yhtenä päätavoitteena on saada ohjelma osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Rahoitusmahdollisuuksia ohjelman toteuttamiseksi selvitetään aktiivisesti.
Tulemme kertomaan ResilEast-ohjelman edistymisestä jokaisessa uutiskirjeessä. Jos haluat osallistua ohjelman toteuttamiseen, tai sinulla on ideoita ohjelmaan liittyen, laita viestiä tommi.siikaniva@vetylaakso.fi.
LUT-yliopisto ja tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen vuoden energiamurroksen edistäjiksi
LUT-yliopisto ja Petteri Laaksonen tekevät pitkäjänteisesti vaikuttavaa työtä suomalaisen energiamurroksen edistämiseksi. LUT-yliopisto ja Petteri Laaksonen äänestettiin myös yleisön suosikiksi Wind Oulu -seminaarissa.
Tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteet yhdistävä LUT-yliopisto on profiloitunut erityisesti energiasiirtymän tienraivaajana sekä teollisuuden ja yhteiskunnan puhtaan energian ratkaisujen edistäjänä. Teollisuudessa pitkän uran tehnyt Laaksonen työskentelee LUTissa muun muassa energiasiirtymän, Power-to-X-teknologian sekä vetytalouden parissa. Lisäksi hän toimii useiden startupien hallituksessa.
LUT-yliopisto on keskeinen uusiutuvaan energiaan liittyvän tiedon tuottaja, joka yhdistää vahvan perustutkimuksen soveltavaan tekemiseen ja ymmärrettävään tiedeviestintään.
– Palkinnolla halutaan korostaa tutkimuksen ja tiedeperustaisuuden merkitystä ajassa, jossa niiden arvoa haastetaan yhä useammin. Yliopistotutkimus luo legitimiteettiä, asiantuntemusta ja innovaatioita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollistavat kestävän energiajärjestelmän kehityksen Suomessa, tuomaristo perustelee.
– Me LUTissa teemme kansainvälisesti tasokasta tutkimusta, jotta yhteiskunta ja teollisuus saavat käyttöönsä puhtaan energian ratkaisuja. Niin myös Suomen talous saadaan kasvuun. Olen todella kiitollinen ja otettu siitä, että panoksemme energiamurroksen edistämiseen huomioidaan näin upealla tunnustuksella, Petteri Laaksonen kommentoi.
Vuoden Energiamurroksen edistäjä -palkinto (ent. Tuulivoimateko) myönnetään teolle tai toiminnalle, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa tai vauhdittamassa suomalaisen uusiutuvan energian kasvua ja kehittymistä. Tänä vuonna tuomaristossa olivat valtioneuvos Matti Vanhanen, KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sekä psykologi, tutkija ja poliitikko Julia Sangervo.
Lähde: Suomen Uusiutuvat ry
Vihreän siirtymän investointeja valmistui vuonna 2025 yli 8 miljardilla ja uusia hankkeita tuli vireille 24 miljardilla
Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, mikä on EK:n dataikkunan seurantahistorian ennätystaso. Hyvä energiajärjestelmä on antanut Suomelle etumatkaa investointiympäristönä, mutta verrokkimaat pyrkivät kuromaan kilpailuetua kiinni omilla mittavilla investointiohjelmillaan. Verokannustimen jatkaminen olisi konkreettinen keino, jolla Suomi vahvistaisi omaa vetovoimaansa.
EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta.
Hankkeiden eteneminen on ollut vahvaa ja vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
– Vuonna 2025 saavutettiin dataikkunan tilastointihistorian ennätystaso, kun yli 8 miljardin euron arvoiset hankkeet valmistuivat. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja sekä yksittäisiä suuria tehdasteollisuuden hankkeita. Kaiken kaikkiaan hankkeita valmistui viime vuonna 174 kappaletta. Dataikkunan seuranta ulottuu vuoteen 2021, josta alkaen Suomeen on valmistunut vihreän siirtymän investointeja kaiken kaikkiaan jo yli 26 miljardin euron arvosta. Investointipäätökset on lisäksi tehty kaiken kaikkiaan 18 miljardin euron arvoisista hankkeista, Peljo sanoo.
Myös uusia hankkeita laitettiin viime vuonna vireille eri puolilla maata lähes 280 kappaletta, noin 24 miljardin euron arvosta. Kappalemääräisesti korostuvat energian varastointiin ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Euromääräisesti suurimpina kategorioina erottuvat datakeskukset (yli 12 miljardia euroa) ja vetylaitokset (lähes 7 miljardia euroa).
Lue koko juttu tästä
Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto
Xamkin vuosijulkaisu kokoaa yhteen tietoa energiavarautumisesta
Energiavarautuminen ei ole enää vain tekninen tai toiminnallinen kysymys. Se on keskeinen osa kuntien, yritysten ja yhteiskunnan kestävyyttä ja kriisinsietokykyä. Xamkin tuore vuosijulkaisu kokoaa yhteen kolme energiavarautumisen osa-aluetta, jotka muovaavat alueellista ja kansallista huoltovarmuutta: keskisyvän geoenergian, akkuenergiavarastot ja vetyjärjestelmät. Nämä ratkaisut rakentavat yhdessä modernia, hajautettua ja resilienssiä energiajärjestelmää.
Vuosijulkaisun artikkeleissa energiavarautuminen ei näyttäydy vain uhkakuvien hallintana, vaan myös alueellisena mahdollisuutena. Se on tapa lisätä omavaraisuutta, kehittää yritysten innovaatiokykyä ja vahvistaa vihreän siirtymän toteutumista käytännössä.
Geoenergian tutkimusympäristö: paikallista omavaraisuutta ja teknologista edelläkävijyyttä
Kotkan Sunilaan rakennettu keskisyvän geoenergian tutkimusympäristö on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka ytimessä on 817 metriä syvä energiakaivo. Ympäristö yhdistää geoenergian, aurinkosähkön, tuulivoiman ja akkuvarastoinnin, ja tarjoaa siten mahdollisuuden testata erilaisia hybridiratkaisuja sekä kiinteistöjen omavaraisuutta ja häiriötilanteisiin varautumista.
Projektin vaiheistus (suunnittelu, poraus, automaatio, testaus) ja sen mittava yhteistyöverkosto antavat kunnille ja yrityksille konkreettista tietoa keskisyvien energiakaivojen toteutettavuudesta ja hyödyistä. Tutkimusympäristö mahdollistaa uusien geoenergiaratkaisujen testauksen luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Se tuottaa tietoa esimerkiksi keskisyvien energiakaivojen toimivuudesta, energiatehokkuudesta, maalämpönesteistä, varastointikapasiteetista ja erilaisista latausratkaisuista. Tällaista tietoa on Suomessa ollut tähän mennessä vain rajallisesti saatavilla.
Akkuvarastot nostavat taloyhtiöt energiasiirtymän etulinjaan
Toinen keskeinen teema on aurinkosähkön ja akkuvarastojen yhteensovittaminen erityisesti taloyhtiöissä. Akkuteknologian artikkeli nostaa esiin, että jopa 1 kWh akku voi nostaa aurinkosähkön omakäyttöasteen lähes täyteen omavaraisuuteen (99,7 %), ja sijoituksen takaisinmaksuaika voi olla vain 1,5 vuotta.
Simulaatiot perustuvat kotkalaiseen asuinkerrostaloon, ja tulokset osoittavat, että pienilläkin akuilla saavutetaan merkittäviä teknisiä ja taloudellisia hyötyjä, kun taas suurempien akkujen hyödyt tasaantuvat nopeasti.
Akkuratkaisut tukevat energiavarautumista myös laajemmassa mittakaavassa: ne vähentävät sähköverkon kuormitusta, mahdollistavat energiayhteisöjen syntymisen ja parantavat kiinteistöjen toimintavarmuutta sähkökatkoissa.
Vetykontti tarjoaa uudenlaisen alustan varautumiselle ja osaamisen kehittämiselle
Kolmantena suurena kokonaisuutena julkaisu esittelee Xamkin vetyjärjestelmien testialustan, “vetykontin”. Konttiin rakennettu PEM-elektrolyyseri, vetykompressori, varastosäiliöt ja polttokenno muodostavat kokonaisuuden, jossa voidaan:
- harjoitella vetyjärjestelmien turvallista käyttöä ja huoltoa.
- tuottaa uusiutuvaa vetyä paikallisesti
- varastoida energiaa pitkäaikaisesti
- muuntaa vety jälleen sähköksi ja lämmöksi
Vetykontti toimii sekä tutkimuksen että koulutuksen välineenä. Sen avulla voidaan simuloida hajautettuja energiaverkkoja ja testata vedyn roolia varavoimana tai hybridijärjestelmissä.
Kohti vahvempaa energiaomavaraisuutta
Vuosijulkaisu tekee näkyväksi sen, miten nopeasti energia-alan murros etenee ja kuinka monipuolisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuuden energiaomavaraisuuden varmistamiseksi. Geoenergia, akkuvarastot ja vety eivät ole toisensa vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä palasia uudenlaisessa energiajärjestelmässä. Kaikkia kolmea ratkaisua, geoenergiaa, akkuvarastoja ja vetyjärjestelmiä, yhdistääkin sama perusajatus: Energiavarautuminen ei synny yhdellä ratkaisulla, vaan monikerroksisella kokonaisuudella, joka yhdistää uusiutuvat energialähteet, varastoinnin, ohjauksen ja datan.
Julkaisun mukaan energiavarautuminen on ennen kaikkea ennakoivaa ja kehittävää toimintaa, jossa tutkimus ja pilotointi tuottavat tietoa nopeasti etenevän energiamurroksen tueksi. Energiatekniikan tutkimusyksikön johtajan Turo Laineen mukaan Xamkin rooli on toimia alustan rakentajana ja paikkana, jossa ideat muuttuvat testatuiksi ratkaisuiksi. Xamkin näkökulmasta energiavarautuminen ei ole pelkkä tutkimusalue, se on strateginen osa vihreää siirtymää ja alueen kestävää kasvua.
Lähde: Xamk
TULEVIA TAPAHTUMIA
Kantaverkko-webinaari 3.3. 13.00-14.00
Tervetuloa mukaan webinaariin 3.3. kuulemaan ajankohtaista ja tärkeää asiaa kantaverkon strategisesta verkkosuunnittelusta ja kehittämishankkeista sekä niiden vaikutuksesta itäisen Suomen teollisiin investointeihin. Webinaarissa esitetään tuoreita näkökulmia ja haetaan ratkaisuja alueellisten energiayhtiöiden ja Fingridin väliseen yhteistyöhön investointien vauhdittamiseksi.
Tilaisuuden avaa Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtari. Asiantuntijoina keskustelemassa LUT-yliopiston teollisuusprofessori Jukka Ruusunen, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun asiantuntija Tommi Asp sekä Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Mikael Venäläinen.
Liity webinaariin tästä
Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokous 31.3. 14.00-16.00 – merkitse kalenteriisi!
Tervetuloa Suomen Vetylaakson vuosikoukseen Energiateollisuus ry:n tiloihin. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös teamsin välityksellä. Kutsu ja linkki tulevat myöhemmin.
Osoite: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Käynti 2. kerroksen vastaanoton kautta. Maksullisia pysäköintipaikkoja on Etelärannan puolella Wanhan Kauppahallin ja sataman alueella. Raitiovaunu 2 pysähtyy talon edessä.
Power Cost Summit tuo energiateknologian vaikuttajat Kotkaan 21.-22.4.
Power Coast -alueen suurin bisnestapahtuma kokoaa 21.–22.4.2026 Satama Areenalle Kotkaan teollisuuden, energian, teknologian ja aluekehityksen keskeiset vaikuttajat. Aiemmin Kymenlaakso Summitina tunnettu, uudistunut tapahtuma tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja, näkemyksiä ja konkreettisia kohtaamisia, joissa syntyy uusia avauksia ja yhteistyötä. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja ilmoittautuminen on käynnissä. Nyt kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on lunastanut paikkansa vetyalan suunnannäyttäjien tärkeänä kohtaamispaikkana. Kolmipäiväisen tapahtumakokonaisuuden keskiössä on vetytalous ja sen koko arvoketju – tutkimuksesta, kehityksestä ja startupeista aina loppukäyttötuotteisiin saakka.
Suomen Vetylaakso on mukana Power Coastissa – tule sinäkin!
Rekisteröidy tästä!
Vetytalouden mahdollisuudet Imatran seudulla -seminaari 26.5.2026
Tervetuloa seminaariin, missä avataan erityisesti vihreän siirtymän ja vetytalouden mahdollisuuksia Imatran seudulla. Seminaarin järjestää Euroopan unionin osarahoittama Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanke, yhteistyössä osatoteuttajat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Suomen Vetylaakso ry. Hankkeen lisäksi yhteistyössä on Imatran kaupunki.
Seminaarin paikka: Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali. Osoite: Virastokatu 1, 55100 Imatra
Ajankohta: tiistai 26.5.2026 kello 13.00 – 16.30.
Tapahtuman avaa Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden. Puhujina muun muassa Markku Kivistö ja Juha Peltomäki, Business Finland; Jarno Sederlund, Fingrid; toimitusjohtaja Jami Holtari, Suomen Vetylaakso ry; tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto ja Project Engineer Niko Salonen, Norsk e-Fuel.
Seminaari on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen 8.5.2026 mennessä tästä.
Liity nyt jäseneksemme!
Suomen Vetylaakso ry tarjoaa jäsenilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.
Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen media kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.
Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jami Holtarille 040 055 1435 tai Tommi Siikanivalle 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.
Tilaa uutiskirje ja anna palautetta
Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.
Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry
Uutiskirjeen tilaus:
- http://eepurl.com/iJCuto
- tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi
Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen on EAKR-rahoitteinen ryhmähanke Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa. Päätoteuttaja on LUT-yliopisto, jossa Suomen Vetylaakso ry on yksi osatoteuttajista.
Copyright (C) *|2026|* *|Suomen Vetylaakso ry|*. All rights reserved. Toimistosähköpostimme on: Office@vetylaakso.fi
