PÄÄKIRJOITUS

Halpa sähkö on investointiaallon vetonaula

Suomi seisoo uuden talouskasvun kynnyksellä, kun peräti 18 vuotta kestänyt talouden poljenta on vihdoin jäämässä taakse. Elinkeinoelämän keskusliiton seurannassa on tällä hetkellä yli 300 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia. Kun tähän jättipottiin lasketaan mukaan kiihtyvä datakeskusbuumi, maallamme on käsissään historiallinen mahdollisuus luoda ennätysmäistä taloudellista vaurautta ja kääntää kauppatase vahvasti vientivetoiseksi.

Tämän ennennäkemättömän investointiaallon suurin vetovoimatekijä on Suomen kyky tuottaa halpaa ja puhdasta sähköä. Ulkomaiset sijoittajat ovat heränneet tähän kilpailuetuun, mutta tilanne tarjoaa poikkeuksellisia taloudellisia mahdollisuuksia myös kotimaisille toimijoille. 

Lyhyellä aikavälillä datakeskusten rakentaminen vauhdittaa myös sähköntuotannon investointeja ja nopeuttaa muitakin sähkönkulutuksen hankkeita. Pitkällä aikavälillä sähköntuotannon kasvu luo pohjan vetytaloudelle ja ennen kaikkea kemianteollisuuden uudistumiselle, mikä voi taata Suomelle pitkäaikaisen ja vakaan tulonlähteen globaaleilla markkinoilla. Jo nyt Keski-Eurooppaan on syntymässä valtava kysyntä  mm. e-metaanille ja e-SAFille.

Valtaisien miljoonahankkeiden rinnalla investointiaalto avaa merkittäviä kasvun ja ansainnan paikkoja suomalaisille pk-yrityksille, jotka voivat tarjota palveluitaan ja osaamistaan alihankkijoina. Rahoitusmarkkinoilla on runsaasti pääomaa tarjolla ja erilaisia rahoitusinstrumentteja löytyy kattavasti, joten yritysten kannattaa nyt olla aktiivisia ja hakea rohkeasti rahoitusta kasvulleen. Maailmantalouden epävarmuuksien vuoksi rahoituspohja on rakennettava kestäväksi, jotta alkava nousukausi kantaa mahdollisten markkinahäiriöiden yli.

Tuleva vuosi tuo selkeän piikin vihreiden investointien toteutukseen. Valtion tehtävänä on huolehtia, että edullista sähköä ja siirtoinfraa riittää kaikille myös tulevaisuudessa. Jotta koko Suomen taloudellinen potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön, tuulivoiman rakentaminen tulee sallia myös itäiseen Suomeen. Se jakaisi kasvun edellytykset tasapuolisesti koko maahan. Koko Suomen vetytalouden kehitys riippuu pitkälti siitä, miten itätuuli saadaan hyödynnettyä ja siten edistettyä myös läntisen Suomen investointien kannattavuutta. 

Syksy on tuonut paljon lisää optimismia ei vain kansantalouden vaan myös vetytalouden kehitykseen. Elämme kiinnostavia aikoja!

Jami Holtari, toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry

Suomen talouskasvu kumpuaa maailman ongelmista 

Suomi seisoo historiallisessa murroksessa, jossa ilmastonmuutos, teknologian harppaukset ja muuttunut geopoliittinen toimintaympäristö pakottavat tarkastelemaan taloutta, teollisuutta ja yhteiskunnan rakenteita täysin uudesta näkökulmasta. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maailmanlaajuiset muutokset luovat Suomelle mahdollisuuksia.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander korostaa, että Suomen tulevaisuuden työllisyys, arvonlisäys ja hyvinvoinnin edellytykset on haettava aloilta, joissa maailmalla on valtavasti ratkaisemattomia tarpeita ja kysymyksiä. Kun Suomi kykenee tarjoamaan näihin kysymyksiin kilpailukykyisiä, teknologiavetoisia vastauksia, avautuvat portit uuteen menestykseen.

Googlen megainvestointi on osoitus Suomen vetovoimasta. Spolander luonnehtii uutista ”huikean hyväksi” monesta syystä, joista yksi on hankkeen poikkeuksellinen mittaluokka.

– Tämä on Suomen teollisen historian suurin yksittäinen kokonaisuus. Vielä merkittävämmän siitä tekee se, että hanke toteutuu hyvin nopeassa tahdissa – noin kahden vuoden aikana – eikä kyseessä ole mikään kymmenen vuoden ohjelma, Spolander toteaa.

Toinen keskeinen syy liittyy niin sanottuun ”muna-kana-ongelmaan” sähkön kysynnän ja tarjonnan välillä. Google-sopimuksessa on haettu ratkaisua tähän niin, että siinä sidotaan yhteen sähkön kysyntä ja sen tarjonnan kasvattaminen 22 vuoden mittaisella sähkönostosopimuksella. 

Kolmanneksi Spolander nostaa Suomen investointiympäristönä: globaalit, teknologiamurroksen etulinjassa toimivat kansainväliset jättiläiset luottavat Suomeen turvallisena ja suotuisana investointiympäristönä.

Tarvitaan laaja ja kattava kasvustrategia

Datakeskushankkeet ovat nostaneet julkiseen keskusteluun väittelyä siitä, millaisia investointeja Suomeen halutaan ja vaatimuksen strategiasta, jolla kasvua tavoitellaan. Ainakin vihreän siirtymän osalta Suomelta puuttuu yhtenäinen teollisuusstrategia. Vihreän siirtymän hankkeita pulpahtelee kuin sieniä syysmetsään ilman kokonaiskuvaa sähköntuotannon, varastoinnin ja kulutuksen maantieteellisestä sijoittumisesta.

Spolander pitää tervetulleena ajatusta siitä, että Suomelle luotaisiin laajempi tulevaisuuden visio ja sen osana strategisempi ote elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan. Vision tulisi vastata siihen, mitä Suomi haluaa tästä murroksesta saavuttaa. Tämä vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää energiainfran suunnittelua; se edellyttää yhteiskunnan kilpailukykyä rakentavien tekijöiden, kuten osaamisen ja koulutuksen, liikenne- ja tietoinfran, työmarkkinoiden, kaavoituksen, luvituksen, elinkeinojen säätelyn ja tukien, rahoituksen sekä verotuksen yhteensovittamista.

–       Haasteena on, että erilaisia, yhteensovitettavia elementtejä on valtava määrä, mutta hyvänä puolena on se, että monista näistä asioista päätämme ihan itse; ne ovat meidän omissa käsissämme, Spolander muistuttaa.

Vaalikampanjoilta ja poliittiselta päätöksenteolta hän toivoisi arkipäivän asioiden yläpuolelle nousemista ja kykyä hahmottaa suurempia strategisia näkymiä. 

–       Koska koulutukseen, verotukseen, sääntelyyn ja markkinoiden ohjaukseen liittyy aina arvolatauksia, ovat ne politiikan teon ydintä. Tässä erilaisten arvojen ja näkemysten reilu yhteensovittaminen avoimen keskustelun kautta on elintärkeää.

Eksistentiaaliset tarpeet vaativat valtiojohtoista ohjausta

Nykymaailmassa talous on yhä enemmän myös geopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa, mikä on synnyttänyt keskustelua valtion roolista taloudessa ja talouden suunnan määrittämisessä. Spolander uskoo lähtökohtaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin ja resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen markkinoilla yritys- ja toimialakohtaisen osaoptimoinnin tai valtiojohtoisen ohjauksen sijaan.

Maailman tilanne on kuitenkin muuttunut, ja pöytään on tullut uusia, eksistentiaalisia tarpeita – kuten kansallinen turvallisuus. Spolanderin mukaan tietoisia valintoja voidaan tehdä siten, että tietyillä lohkoilla luotetaan markkinoiden tehokkuuteen, mutta eksistentiaalisten tarpeiden kohdalla hyväksytään se, että resursseja ei kohdenneta puhtaan taloudellisen tehokkuuden nimissä kaikkein optimaalisimmin. 

–       Saatamme jäädä tästä syystä hieman köyhemmiksi pitkällä aikavälillä, mutta varmistamme sen, että olemassaolomme on turvattu ja turvallisuutemme varmistettu.

Taloudellisen tehokkuuden ja turvallisuuden voi myös yhdistää. Hyvänä esimerkkinä tästä on puolustusmenojen kasvu. Kun puolustukseen investoidaan poikkeuksellisen paljon varoja, kyse ei saa olla pelkästään kalustosta ja henkilöstökuluista, vaan panostukset on kytkettävä tiiviisti uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen moottoriksi. Yhdysvaltojen tapaan puolustuspanostuksista on kyettävä rakentamaan kaksikäyttöratkaisuja, jotka hyödyntävät uusia murroksellisia teknologioita ja luovat myös siviilipuolen kyvykkyyksiä, esimerkiksi tekoälyssä, kvanttilaskennassa, radio- ja avaruusteknologiassa ja irrottautumisessa fossiilisesta energiasta.

Lahjakkuuksille tilaisuus kukoistaa

Mikäli Spolander saisi luonnostella oman visionsa siitä, mihin Suomen tulisi nojata, vastaus on selvä: koulutus ja osaaminen. 

–       Julkisten varojen tarkka priorisointi ja kohdentaminen kaikkein vaikuttavimpiin kohteisiin. Markkinamyönteisten ratkaisujen suosiminen. Laadukas koulutus ja vahva panostus tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiokyvykkyyteen. Reilu kilpailu ja toimivat markkinat, jotka seulovat voittajat ja skaalaavat ne maailmalle tehokkaasti. Keveä ja ketterä sääntely- ja hallintoympäristö, joka sallii ihmisille tilaa kokeilla, luoda ja yrittää, Spolander linjaa.

–       Minulla on slogan ”vapautetaan lahjakkuudelle tilaa kukoistaa”. Ihmisille pitää luoda sellainen potentiaali ja toimintaympäristö, että he kokevat itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi elää ja yrittää täällä Suomessa sen sijaan, että lähtisivät Piilaaksoon tai Sveitsiin, vaikka voisivat, hän kiteyttää.

Spolanderin visio vuodelle 2040 on kunnianhimoinen, korkeaan tuottavuuteen ja immateriaaliseen arvonlisäykseen perustuva korkean teknologian maa, jossa ihmisillä on hyvät edellytykset rakentaa omannäköisensä palkitseva elämä. Tässä tulevaisuuden visiossa kasvu kumpuaa puhtaasta siirtymästä, osaamisesta ja rohkeista ratkaisuista.

ResilEast on oppikirjaesimerkki

Itäisen Suomen haasteisiin ja erityistalousaluekeskusteluun liittyen Spolander myöntää itärajan asettavan alueelle aivan omanlaisensa reunaehdot ja rajoitteet. Hän suhtautuu tietyltä osin varauksellisesti erillisiin erityistalousaluekonsepteihin, ja korostaa periaatetta, jonka mukaan alueiden on löydyttävä omat vahvuutensa ja etsittävä niiden avulla ratkaisuja muiden tarpeisiin ja ongelmiin. 

–       Esimerkiksi Etelä-Kymenlaakso Kotka-Haminoineen on hieno esimerkki siitä, miten pitkäjänteisellä työllä ja valmiiksi rakennetuilla investointipaketeilla voidaan houkutella kansainvälisiä toimijoita investoimaan alueelle, Spolander sanoo.

ResilEast-ohjelma ratkoo tuulivoiman rakentamisen ja puolustusvoimien tutkaympäristöjen yhteensovittamista sekä esimerkiksi hyödyntää tuulivoimaloiden rakenteita maanalaisten suojatilojen osana.

–       Kuulostaa aivan oppikirjaesimerkiltä! Asetetut rajoitteet pakottavat olemaan luovia. Kun tie on tukittu, täytyy keksiä jotain muuta. Tämä on juuri se resepti: tunnistetaan tarkasti ongelma ja etsitään keinot, joilla ongelma käännetään houkuttelevaksi ratkaisuksi.

Geopoliittisen tilanteen muutos ja ilmastonmuutos sekä vihreä siirtymä toimivat ResilEast-ohjelma taustalla vaikuttavina megatrendeinä. Spolander näkee ilmastonmuutoksen paitsi suurena uhkana ennen kaikkea valtavana kannustimena löytää kestäviä, materiaalitehokkaampia ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Teknologia on avainasemassa elintason irti kytkemisessä pelkästä raskaasta materiaalikulutuksesta.

     –    Murros on aina tilanne, jossa markkinat jaetaan uudelleen. Nyt meidän pitää olla hereillä ja mukana, Spolander kiteyttää.

OP:n Niina Viljakainen: Kassavirta ratkaisee pankin rahoituspäätöksen 

Yritysrahoituksen ytimessä eivät ole vakuudet eivätkä toimialan kasvunäkymät, vaan liiketoiminnan kyky tuottaa positiivista ja ennustettavaa kassavirtaa. Rahoitusta haettaessa kannattaa sparrailu pankin kanssa aloittaa ajoissa. Liiketoiminnan kasvu on yrittäjän ja pankin yhteinen etu.

Rahoitushakemuksessa selvitetään, mistä nykyinen ja tuleva kassavirta syntyy, miten tulos muodostuu, mihin rahoitusta tarvitaan ja miten rahoitus vaikuttaa yrityksen talouteen kokonaisuutena. Yrityksen takaisinmaksukyky on kriittinen tekijä, koska laina alkaa tyypillisesti erääntyä heti noston jälkeen. 

–       Positiivinen ja ennustettava kassavirta on rahoituksen tärkein peruste, OP Kaakkois-Suomen asiakkuusjohtaja Niina Viljakainen tiivistää. 

Riskienhallinnassa tarkastellaan kokonaisuutta: mitä tapahtuu, jos suunnitelmat eivät toteudu tai markkina muuttuu. Täydellisiä tunnuslukuja ei vaadita, mutta realistinen varautuminen epävarmuuteen on välttämätöntä. 

Yrityksen historia puolestaan kertoo, miten aiemmat suunnitelmat ovat toteutuneet. Kasvu- ja investointirahoituksessa tulevaisuuden realistinen suunnitelma on kuitenkin historiaa tärkeämpi.

Vihreän siirtymän hankkeet kiinnostavat

Viljakaisen mukaan vetytalous ei ole rahoittajan näkökulmasta erityisasemassa muiden toimialojen hankkeisiin verrattuna. Vihreän siirtymän hankkeet kiinnostavat, mutta ratkaisevaa on liiketoiminnan toteuttamiskelpoisuus ja vaikutus alueen elinvoimaisuuteen.

Pankin tekemässä arvioinnissa hyödynnetään asiakkaan omaa dataa ja näkemystä sekä koko OP Pohjolan ja OP Kaakkois-Suomen asiantuntijaverkostoa. Suuremmissa hankkeissa mukana on tyypillisesti useampia henkilöitä. Asiakkaan asiantuntemus on kuitenkin keskeinen lähtökohta: rahoittaja luottaa siihen, että yrittäjä tuntee oman liiketoimintansa.

Sparraile pankin kanssa ajoissa

Yleinen virhe on ottaa pankkiin yhteyttä vasta, kun investointipäätökset on jo tehty. Viljakainen suosittelee keskustelua oman yhteyshenkilön kanssa jo silloin, kun investointi on vasta ajatuksena. Näin rahoitusta voidaan rakentaa yhdessä ja molempien osapuolten oletukset pysyvät linjassa.

–        Pankki toimii sparrauskumppanina, joka istuu yrittäjän kanssa samalla puolella pöytää. Tarkoitus on etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja tukea yrityksen kasvua jo hankkeen alkuvaiheessa – ennen kuin suunnitelmat lukkiutuvat.

Tavoitteena on rahoittaa hyviä hankkeita, auttaa yritystä selviytymään, maksamaan lainansa, kasvamaan ja menestymään. 

–       Yrityksen menestys tukee samalla pankin liiketoimintaa, Viljakainen kiteyttää. 

Yrittäjää kehotetaankin kiinnostumaan omista luvuistaan myös pankin ulkopuolella. Hyvät laskelmat ja suunnitelmat eivät ole vain rahoitushakemuksen dokumentteja – ne auttavat yrittäjää itseään ymmärtämään rahavirtoja.

Aloittavalle yritykselle, jolla ei vielä ole kassavirtaa, keskustelu alkaa liikeideasta, suunnitellusta liiketoiminnasta ja yrittäjän sitoutumisesta. Tarvitaan vähintään budjettisuunnitelma ja kassavirtalaskelma sekä ymmärrys siitä, miten liiketoiminta käynnistyy. 

–       Ulkopuolista sparrausta kannattaa hyödyntää: Kaakkois-Suomessa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Kehy, Kotkan alueen Cursor tai muu paikallinen kumppani, tilitoimisto ja kokenut kirjanpitäjä osaavat auttaa, Viljakainen opastaa.

Kassavirta ensin, vakuudet toiseksi

Vakuudet toimivat varmistuksena, eivät rahoituksen perustana. Mitä parempi vakavaraisuus, kassavirta ja tuloksentekokyky ovat, sitä vähäisempi vakuusvaatimus yleensä on. Pankki ei rahoita hanketta pelkästään vakuuksia vastaan.

Rahoitus koostuu tyypillisesti yrittäjän omasta panoksesta, pankkilainasta, Finnverasta ja mahdollisista sijoittajista. Pienemmissä yrityksissä tämä kolmikko on yleinen. Jos myynnin käynnistymiseen kuluu esimerkiksi puoli vuotta, arvioinnissa selvitetään yrittäjän oma sijoitus, muut rahoittajat ja tulevien tulojen varmuus. Allekirjoitetut sopimukset helpottavat, mutta varautuminen viivästyksiin on silti osoitettava.

–        Rahoituksia myönnetään muutamien tuhansien eurojen hankkeista miljoonaluokan kokonaisuuksiin. Hylkäysten yleisimmät syyt ovat puuttuva positiivinen kassavirta tai epärealistinen suunnitelma – erityisesti tilanne, jossa koko rahoitus nojaa pelkkään pankkilainaan ilman yrittäjän tai muiden rahoittajien osallistumista, Viljakainen kertoo.

Vetyhankkeet tarvitsevat realismia ja pitkäaikaisia ostosopimuksia 

Tesi sijoittaa vetyhankkeisiin esiselvitysvaiheen jälkeen hankekehityksestä rakennusvaiheeseen. Vihreän siirtymän laitos- ja teknologiainvestoinneista vastaava sijoitusjohtaja Esa Koposen mukaan vetytalous on siirtynyt buumista realismiin. Sijoittajat tulevat mukaan esiselvityksen jälkeen ja odottavat selkeää tuottoa.

Suomen Teollisuussijoitus Oy, Tesi on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin sekä suoraan startuppeihin ja skaalautuviin teollisiin yrityksiin. Tesi toimii aktiivisena vähemmistösijoittajana eli se ei rahoita hankkeita yksin, vaan tarvitsee mukaan aina yksityisen lead-sijoittajan tai laajemman konsortion. 

Tyypillisiä Tesin kumppaneita teollisissa sijoituksissa ovat suuret infrastruktuurirahastot, kotimaiset instituutiot tai strategiset toimijat kuten pitkäaikaisiin ostosopimuksiin perustuvat kumppanuudet (offtake) tai teknologiayhtiöt. 

–       Sijoituksia tehdään sekä hankekehittäjiin ja platformeihin, jotka kehittävät useita tuotantolaitoksia, että yksittäisiin projekteihin ja teknologiayrityksiin jotka rakentavat first-of-a-kind kaupallista tuotantolaitosta, sijoitusjohtaja Esa Koponen kuvaa Tesin strategiaa.

Sijoitusten koko vaihtelee. Hankekehityksessä puhutaan yksittäisistä miljoonista, rakennusvaiheessa voidaan mennä kymmenien miljoonien luokkaan. Alkuvaiheessa, kun kassavirtaa ei ole, investoinnit kohdistuvat laitossuunnitteluun, luvitukseen ja asiakasportfolion rakentamiseen. 

Kun laitos on valmis ja offtake-sopimukset luovat kassavirtaa, tuotto painottuu vakaampaan sopimusperusteiseen liiketoimintaan. Varhaisessa vaiheessa hankkeisiin liittyy merkittäviä binäärisiä riskejä, kuten kaavoitukseen ja luvituksen etenemiseen. Näissä vaiheissa riskirahoituksen löytäminen on haastavaa, ja Tesi toimii nimenomaan aktiivisena vähemmistösijoittajana yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa.

Realismi korvaa buumin   

Vuosien 2020–2024 vetybuumi liittyi nollakorkoympäristöön ja vihreän siirtymään rahoituskuplaan. Nyt markkinaan on tullut realismia. Euroopassa on paljon hankkeita, joilta puuttuu riittävä sähköverkko, hiilidioksidi tai muut hankkeen toiminnan kannalta kriittiset perusedellytykset. EK:n mukaan vetyhankkeiden eri vaiheiden arvo on yli 40 miljardia, mutta läheskään kaikki eivät toteudu aikataulussa – jos ollenkaan. Aikataulut siirtyvät, ja sijoittajat arvioivat hankkeita aiempaa kriittisemmin.

Koposen mukaan Investointimarkkina liikkuu juuri nyt vahvemmin datakeskuksissa ja akkuvarastoissa. Vihreän vedyn paikallista kysyntää on Suomessa vielä vähän, vetyä käytetään jalostamoteollisuudessa ja terästeollisuuden ratkaisut ovat kauempana tulevaisuudessa. 

–        E-polttoaineissa tilanne on selkeämpi. E-metaani eli synteettinen maakaasu näyttää lupaavimmalta: Saksan tieliikenteen päästövähennysregulaatio ja Espanjan vastaavat päätökset luovat kysyntää, jota voidaan toimittaa olemassa olevalla kaasuputkiverkolla. Lentopolttoaineet kiinnostavat edelleen, kun taas metanolipuoli on ollut jumissa kansainvälisen merenkulun regulaatiokehityksen vuoksi. Tesi on mukana kehittämässä vetyyn liittyviä hankkeita, muun muassa e-metaanilaitosten kehitystä sekä lentopolttoainehankkeita. Tästä esimerkkinä sijoitukset Nordic Ren-Gasiin ja Norsk e-Fueliin. 

Rahoitus järjestyy tyypillisesti vasta, kun asiakaskysyntä ja offtake-sopimukset ovat olemassa. Ensimmäiset maksajat löytyvät niistä segmenteistä, joita päästövähennysvelvoitteet ja sakot koskevat suoraan – erityisesti tieliikenteestä. Viimeaikaiset pitkät offtake-sopimukset ovat tärkeä viesti: ne osoittavat, että maksuhalukkuutta löytyy erityisesti Saksan markkinoilta.

Tarjoa sijoittajalle mahdollisimman paljon tietoa 

Tyypillisesti sijoituskierros on ajankohtainen esiselvityksen jälkeen, kun hankekehityskierrosta aletaan kerätä. Teknologiayrityksillä puhutaan usein A-kierroksesta, jonka koko alkaa noin kymmenestä miljoonasta. 

–       Hyödyllistä materiaalia etukäteen ovat selkeä aikataulu, kehitys- ja investointikustannukset, tarjottu tuotto sekä näkemys mahdollisista kumppaneista. Nämä tiedot auttavat sijoittajaa arvioimaan hankkeen valmiutta ja riskitasoa, Koponen opastaa.

Hankekehitysvaiheessa yrityksellä ei yleensä velkaa ei juuri ole. Mahdolliset Business Finland -tyyppiset tuet tai investointituet ovat yrittäjälle haettavissa, mutta rahoitus hoidetaan oman pääoman ehdoin. Rakennusvaiheessa mukaan voivat tulla EU-rahoitus, suorat investointituet ja suorat pankkilainat useamman pankin voimin.

Koposen mukaan rahoituksen jakauma voi olla 50–50 suuntaan tai toiseen, mutta vetytalous on vielä niin aikaisessa vaiheessa, että omaa pääomaa tarvitaan suhteessa enemmän kuin kypsillä toimialoilla. 

–        Pankit vaativat kassavirtaa lainan vastineeksi, ja oman pääoman ehtoiset sijoittajat vaativat riittävää tuottoa kantamalleen riskille. Markkinan epäkypsyys tarkoittaa, että pelkkä pankkirahoitus ei riitä viemään hankkeita eteenpäin – oman pääoman ehtoinen rahoitus kantaa merkittävän osan riskistä vielä pitkään.

Riskinjako avaa arvoketjun  

Metsäteollisuuden bioperäinen hiilidioksidi yhdessä vedyn kanssa avaa oven kemianteollisuuteen. Potentiaali on suuri, mutta hankkeiden pitää olla riittävän isoja ja viennin mahdollistavia. Kun useampi taho haluaa ostaa samaa hiilidioksidia – siksi tarvitaan selkeät riskinjakomallit yritysten kanssa. Metsäteollisuusyhtiöt ovat erilaisissa tilanteissa, ja suhtautuminen uusiin arvoketjuihin vaihtelee.

–        Uudessa arvoketjussa kaikki osapuolet – toimittajat, asiakkaat ja pankit – pyrkivät suojaamaan omia riskejään. Jos jokainen riski yritetään siirtää pois, hanke ei etene. Tarvitaan yhteisrahoitusta ja valmiutta jakaa riskiä. Hiilidioksidin tarjonta ei etene ilman riittävän vahvaa kaupallista perustetta, sillä toimijoilla ei ole pakottavaa tarvetta tarjota bioperäistä hiilidioksidia markkinoille, Koponen analysoi tilannetta.

Ajatus valtion takuuhinnasta bioperäiselle hiilidioksidille herättää keskustelua. Euroopassa on erilaisia malleja, joissa julkinen taho toimii eräänlaisena takaajana tuottajien ja ostajien välillä. Pelkälle hiilidioksidille malli ei välttämättä ole yksinkertainen, mutta vetyyn liittyvissä ratkaisuissa vastaavia rakenteita haetaan jo esimerkiksi Saksassa.

Uusia avauksia energiaturvallisuudesta ja omavaraisuudesta

Suomen talouden kasvu näkyy investointiuutisissa datakeskuksissa, akkuvarastoissa ja hankkeiden koon kasvussa. Startup-rahoituskierrokset ovat vetäneet hyvin, ja listautumisiakin on nähty. Korot ovat olleet nousupaineessa, mutta markkina ei ole pysähtynyt. Vihreä siirtymä ei ole kadonnut – se on saanut uusia kulmia resilienssistä, energiaturvallisuudesta ja omavaraisuudesta. 

Regulaatio etenee hitaasti mutta etenee, asiakaskysyntää alkaa Koposen mukaan löytyä Euroopasta ja ensimmäiset toimivat laitokset Suomessa olisivat tärkeä signaali koko ekosysteemille. 

–       Suomalainen sijoittajakenttä on ymmärrettävästi varovainen uuden markkinan edessä – siksi tarvitaan sekä näyttöjä että rohkeutta jakaa riskiä arvoketjun sisällä. Tesi pyrkii osaltaan edistämään kehitystä sijoitustutkimuksella, tilastoilla ja osallistumalla ensimmäisiin hankkeisiin.

JÄSENET ESITTELYSSÄ

Metsäomaisuudella on energiamurroksessa uusi rooli

Vihreä siirtymä muuttaa suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja maankäyttöä ennennäkemättömällä vauhdilla. Vaikka Tornatorin ydinliiketoiminta nojaa vahvasti kestävään metsätalouteen ja metsien hoitoon, on yhtiö tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä maapohjansa monipuolisen hyödyntämisen eteen.  

Tornator on erikoistunut metsätalouteen ja se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 232 miljoona euroa. Yrityksellä on takanaan vankka historia suomalaisen metsäomaisuuden hoitamisessa. 

Tornatorin strategian ytimeen ovat nykyisessä toimintaympäristössä nousseet maapohjan tarjoamat uudet mahdollisuudet uusiutuvalle energialle.

–     Metsät eivät ole enää pelkästään puuntuotannon alueita, vaan ne muodostavat keskeisen perustan Suomen tulevaisuuden puhtaan energian tuotannolle ja teollisille investoinneille, tähdentää tuulivoimapäällikkö Paula Mäki Tornatorista.

Strateginen yhteistyö Fortumin kanssa käynnistyi

Maapohjan monipuolisesta hyödyntämisestä viestii myös Tornatorin ja Fortumin välinen yhteistyö. Kysymys poikkeuksellisen suuresta panostuksesta molemmilta osapuolilta: yhteistyö koskee arviolta noin 1 000 megawatin tehopotentiaalia itäisen Suomen alueella. 

Fortumin ja Tornatorin yhteistyö tuo viranomaiskeskusteluihin toimijan, jolla on aidot edellytykset edistää itäisen-Suomen tuulivoiman kehittämistä ja samalla turvata koko Suomen kasvava energian tarve. Tornator on alueen suurin yksityinen maanomistaja ja siten keskeinen kumppani tuulivoiman kehittämisessä Itä-Suomessa. 

–     Hankkeeseen kuuluvat itäisen Suomen realiteetit eli turvallisuuteen ja aluevalvontaan liittyvät haasteet, jotka ovat hidastaneet tuulivoiman rakentamista alueelle. Jostain on aina aloitettava, Mäki sanoo.

Käynnistyneen yhteistyön kautta pystytään luomaan parempaa tilannekuvaa alueen todellisista mahdollisuuksista ja etsimään ratkaisuja siihen, miten tuulivoimahankkeet saadaan alueella etenemään.

Ajankohtaista tietoa nopeasti kehittyvältä alalta

Tornatorin päätös liittyä Suomen vetylaaksoon syntyi tarpeesta pysyä ajan tasalla ja saada ajankohtaista tietoa dynaamisesti kehittyvältä alalta. 

–     Keskeinen syy jäsenyydellemme oli halu saada kattava kokonaiskuva siitä, mitä vetytaloudessa ja sen ympärillä tapahtuu, erityisesti itäisen Suomen näkökulmasta. Koska valtaosalla Tornatorin omistuksista ja maista on vahva jalansija nimenomaan itäisessä Suomessa, alueen tulevaisuuden kysymykset, investoinnit ja alueellinen kehitys ovat yhtiölle elintärkeitä, Mäki sanoo.

Tornatorissa on tunnistettu, että itäisessä Suomessa on suuri kasvupotentiaali energiamurrokselle ja uusiutuvalle energialle. Yritys ei halua seurata kehitystä sivusta, vaan se haluaa olla aktiivisesti mukana rakentamassa tilannetta, jossa itäiseen Suomeen syntyy vahva ja elinvoimainen vetyklusteri.

–     Keskustelut muiden toimijoiden kanssa ovat osoittaneet, että yhteistyöllä saavutetaan enemmän kuin yksin yrittämällä, Mäki perustelee.

Jäsenyyden ytimessä on tiedonvälitys

Mäki korostaa tiedonvälityksen merkitystä osana vetylaaksojäsenyyden tuomaa lisäarvoa. Vaikka esimerkiksi Suomen Vetylaakson webinaarit ovat olleet arvokkaita työkaluja vetytalouden kehityksen seuraamiseen, on tiedon määrä ja tiedon tarve valtava. 

Mäki tekee itse töitä laajasti tuulivoiman parissa ja vetyhankkeiden seuraaminen arjen keskellä vaatii tehokkaita työkaluja.

–     Tähän tarpeeseen vastaa erinomaisesti Vetylaakson uusi palvelu, Vetyviikon mediakooste, joka jaellaan maanantaisin. Mediakooste kokoaa yhteen kuluneen viikon aikana mediassa esillä olleet vetytalouden uutiset, mikä mahdollistaa jäsenille vaivattoman tavan pysyä kärryillä muutamalla vilkaisulla, Mäki kiittelee.

Hänen mukaansa uusi palvelu on erittäin tervetullut, sillä se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ilman, että jokaista uutista tarvitsee erikseen metsästää muiden työkiireiden keskeltä.

Verkostoituminen on toinen keskeinen pilari, jonka vuoksi Mäki kokee jäsenyyden hyödylliseksi. Suomen Vetylaakso tuo yhteen suuren joukon erilaisista taustoista tulevia toimijoita, mikä mahdollistaa tiedonvaihdon ja uusien näkökulmien löytämisen. Tornatorin rooli suurena maanomistajana on tässä verkostossa keskeinen.

–     Kun yhtiö on aktiivisesti mukana yhteisöissä, se tunnetaan luotettavana ja lähestyttävänä kumppanina. Tämä madaltaa kynnystä puolin ja toisin: hankekehittäjien ja muiden toimijoiden on helpompi lähestyä Tornatoria, eikä kaikkea tarvitse ponnistella tyhjästä, Mäki sanoo.

Metsätalouden ja vihreän siirtymän liitto

Tornatorin toiminta on oiva esimerkki siitä, kuinka perinteinen metsätalous ja moderni vihreä siirtymä voivat elää rinnakkain ja tukea toisiaan. Vaikka metsätalous on yhtiön ydin, maapohjan monipuolinen hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannossa tuo liiketoimintaan merkittävää lisäarvoa.

 Tornator on tehnyt tämän asian eteen töitä pitkäjänteisesti jo yli vuosikymmenen 

ja työn tulokset näkyvät: Tornatorin omistamilla mailla on tällä hetkellä jo 57 toimivaa tuulivoimalaa.

–     Oma ilmasto-ohjelmamme asettaa riman vielä korkeammalle, sillä tavoitteena on nostaa voimaloiden määrä sataan kappaleeseen vuoden 2030 loppuun mennessä, Mäki kertoo.

Itäisen Suomen alueen energiapotentiaali kiinnostaa. Tuulivoiman kasvumahdollisuudet ovat Mäen mukaan suuret, ja maapohjien soveltuvuutta tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. 

–     Akkusektorilla tapahtuu tällä hetkellä valtavasti; Tornatorin mailla on parhaillaan yksitoista investointipäätöksen saanutta akkuvarastohanketta, joista kaksi on jo rakennusvaiheessa. 

Myös datakeskukset ovat Tornatorille kiinnostava maankäytön mahdollisuus. Vaikka datakeskukset eivät suoraan tuota uusiutuvaa energiaa, ne ovat merkittäviä kulutushankkeita, jotka tulevat uusiutuvan energian mukana ja luovat omalta osaltaan tarvetta sille, että puhdasta energiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.käydään useiden yritysten kanssa, ja tutkimusyhteistyö etenee rinnakkain testialustan kehittämisen kanssa.

UUTISIA MAAILMALTA

ResilEast-ohjelman tuulivoimaloiden hyödyntäminen nousi ykkösuutiseksi mediassa

Tuulivoimalat voivat tulevaisuudessa toimia paitsi puhtaan energian tuotantolaitoksina myös Suomen turvallisuutta vahvistavan sensoriverkon alustoina. LUT-yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että tuulivoimaloihin voidaan sijoittaa ilmavalvontaa tukevia sensoreita ilman, että voimaloiden aiheuttamat häiriöt muodostuvat niiden toiminnan esteeksi. Tutkimus tukee Suomen Vetylaakson ResilEast-ohjelman tavoitetta yhdistää vihreä siirtymä, alueellinen elinvoima ja huoltovarmuus.

LUT-yliopiston tutkija Teemu Tuomisalon mukaan Lappeenrannan Muukon tuulivoimapuistossa tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu merkittäviä häiriöitä, jotka estäisivät sensoreiden sijoittamisen tuulivoimaloihin. Tulos avaa uusia mahdollisuuksia kaupallisen tuulivoimainfrastruktuurin hyödyntämiseen myös maanpuolustuksessa.

Tuulivoimaloihin sijoitettavat sensorit voisivat tukea erityisesti matalalla lentävien kohteiden, kuten droonien, havaitsemista. Mahdollisia laitteita ovat tutkien ja passiivitutkien lisäksi ääntä, lämpöä ja videokuvaa hyödyntävät sensorit, joilla voidaan havainnoida ympäröivää ilmatilaa ja maastoa.

Korkealle sijoitetut sensorit voisivat täydentää nykyisiä valvontajärjestelmiä ja parantaa edellytyksiä havaita pieniä, matalalla lentäviä kohteita. Seuraavaksi LUT-yliopiston tutkimuksessa on tarkoitus testata sensoreita tuulivoimaloissa yhdessä laitevalmistajien kanssa. ResilEast-ohjelman lähtökohtana on, että energiainvestoinnit ja maanpuolustuksen kehittäminen eivät ole toisistaan irrallisia kysymyksiä. 

Tutkimustuloksia esiteltiin 22.9.  Euroopan komission Suomen edustustossa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa ja tuloksia uutisoitiin laajasti medioissa. Muukon tutkimus on osa Etelä-Karjalan liiton rahoittamaa Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -projektia.

Suomen Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari korostaa Kuntalehden haastattelussa, että Suomen kilpailukyky rakentuu edulliselle puhtaalle sähkölle ja sen tuotannon kehittämiselle koko maassa. ResilEast-ohjelmassa selvitetään, miten itäisen Suomen energiantuotantoa ja infrastruktuuria voidaan hyödyntää samanaikaisesti talouskasvun, energiaomavaraisuuden ja maanpuolustuksen vahvistamiseen.

Jami Holtari Kuntalehdessä: Koko Suomen energiavahvuudet käyttöön – ResilEast yhdistää puhtaan energian, turvallisuuden ja vetytalouden

Tuulivoimaloiden tasaisempi sijoittuminen voisi tasapainottaa sähköntuotantoa eri puolilla Suomea. Puolustusteknologian kehitys avaa myös uusia mahdollisuuksia tuulivoimaloiden hyödyntämiseen esimerkiksi droonien valvonnassa. Valmiit sähkö-, tietoliikenne- ja huoltoyhteydet tarjoavat infrastruktuurin, jota voidaan hyödyntää myös puolustuksen tarpeisiin.

Holtari näkee itäisen Suomen investoinneissa merkittävää potentiaalia. Elinvoimaiset alueet, paikalliset yritykset ja uudet työpaikat vahvistavat koko Suomen kriisinkestävyyttä.

Keskeinen mahdollisuus liittyy juuri vetytalouteen. Edullisella uusiutuvalla sähköllä voidaan tuottaa vetyä ja jalostaa siitä esimerkiksi synteettisiä polttoaineita, metaania ja metanolia hyödyntämällä lisäksi biopohjaista hiilidioksidia. Näin energiaa voidaan varastoida ja jalostaa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi sekä vientiin.

ResilEastin tavoitteena on yhdistää puhdas energia, teolliset investoinnit ja turvallisuus ratkaisuiksi, jotka vahvistavat sekä itäisen Suomen elinvoimaa että koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Lähde: Kuntalehti

Suomalaiset haluat suomalaista energiaa ja vetyä

Suomalaiset pitävät kotimaisen energian tuotantoa ja siihen liittyviä investointeja tulevaisuuden kannalta tärkeinä, selviää Gasgridin teettämästä selvityksesä. 

97 prosenttia tutkimukseen vastanneista pitää tärkeänä, että kotimaassa tuotettavaan energiaan investoidaan. Lisäksi 82 prosenttia pitää tärkeänä, että energiaa ja raaka-aineita tuotetaan Suomessa.

Vetyyn liittyviä investointeja pitää Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeinä 71 prosenttia vastaajasta. Yli puolet vastaajista uskoo, että Suomella on mahdollisuus olla vetytalouden tekninen ja taloudellinen edelläkävijä Euroopassa.

Vastaajat arvostavat sekä energiaomavaraisuutta lisäävää kotimaista energiantuotantoa että vedyn tuotannossa käytettävää vihreää vetyä. Puhdas energia nähdään talouskasvun tekijänä.

Vastaajista 81 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi kehittää ja vie puhdasta energiaa, kuten vetyä, Eurooppaan osana talouskasvua ja ilmastoratkaisujen edistämistä. Vedyn tuotannossa vihreää vetyä pidetään tärkeänä, mikä viittaa siihen, että sitä pidetään tärkeänä osana alan kehitystä.

”Tuloksista voi tulkita, että suomalaiset odottavat vetytalouden tukevan talouskasvua ja puhdasta siirtymää. Vihreän vedyn korostuminen tutkimustuloksissa kertoo siitä, että investointien hyväksyttävyys liittyy vahvasti niiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin”, sanoo Gasgridin vetylaaksokehityksestä vastaava johtaja Heli Virkki. 

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 12.-21.5.2026. Tutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista. 

Lähde: Gasgrid

TULEVIA TAPAHTUMIA

Ajankohtaiswebinaari sähkön riittävyydestä 6.10. klo 14.00-16.00

Webinaarissa tarkastellaan sähkön riittävyyden näkymiä erityisesti Suomessa mutta myös laajemmin Euroopassa. Fingrid arvioi sähkön riittävyyttä ja sähköjärjestelmän joustotarpeita eri aikajänteillä sekä mitä tuoreimmat arviot kertovat tulevaisuuden kehityksestä. Webinaarin päätteeksi kuullaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ajankohtaisen puheenvuoron aiheeseen liittyen.

Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, osallistumislinkki 

Prosessiteollisuuden ja koulutuksen yhteistyöfoorumi Kouvolassa 7.10.

Päivän teemana on puhdas siirtymä ja energiaintensiivinen teollisuus Kouvolassa ja koulutuksen vastaaminen puhtaaseen siirtymään. Suomen Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari kertoo vetytalouden mahdollisuuksista ja tilanteesta itäisessä Suomessa.

Aika: 7.10.2026

Paikka: Kouvolatalo, Simeliussali, Kouvola

Katso koko ohjelma tästä

Energiamessut Tampereella 20.-22.10.

Energia 2026 kokoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen laajan ja vaikuttavan tapahtumakokonaisuuden. 

Kestävien ja älykkäiden energiaratkaisujen lisäksi tapahtuma pureutuu ilmastonmuutokseen ja päästöjen hillintään. Tapahtumassa pureudutaan myös vetytalouteen ja sen mahdollisuuksiinMukana ovat mm. Vetyklusteri, maan eturivin toimijat ja messuilla on lukuisia alan huippuseminaareja ja tilaisuuksia.

Messualueella on mukana monipuolinen tarjonta energian uusimpia teknologioita. Messujen ohjelmalavoilla jaetaan päivittäin alan tuoreinta tietoa, näkökulmia niin tulevaan kuin nykyiseen energiatilanteeseen sekä esitellään käytännön ratkaisuja. Monipuolinen tapahtumakokonaisuus tarjoaa laajan katsauksen energia-alaan.

HUOM! Suomen Vetylaakso on messuilla Business Imatran ja Business Lappeenrannan kanssa ständillä E622 ja toimitusjohtaja Jami Holtari esittelee keskiviikkona 21.10 klo 15.00-15.20 Valo-lavalla maanpuolustuksellisen energiaohjelma ResilEastin. Tule mukaan!

Tule mukaan Euroopan vetyviikolle Brysseliin 26.-30.10

Maat ympäri maailmaa ovat laatineet omat kansalliset vetytalousstrategiansa. Tällaisia maita ja alueita ovat esimerkiksi Japani, Etelä-Korea, Australia, Saksa ja Euroopan unioni. Tavoitteena on edistää maailmanlaajuisten vetymarkkinoiden kasvua ja kehitystä.

EU Hydrogen Week -tapahtumassa keskustelemme vetyalan uusimmista kansallisista, eurooppalaisista ja maailmanlaajuisista kehityssuunnista niiden parissa työskentelevien vetyalan asiantuntijoiden kanssa. Tule mukaan inspiroitumaan ja tutustumaan alan tuoreimpiin trendeihin!

Aiemmista European Hydrogen Week kokoaa yhteen vaikutusvaltaisia johtajia, päättäjiä, tutkijoita, kuluttajia ja organisaatioita. Osallistujat voivat tavata asiakkaita, sijoittajia ja kumppaneita näyttelyalueella, osallistua ajatuksia herättäviin keskusteluihin sekä verkostoitua koko vetyarvoketjun toimijoiden kanssa.

Lue lisää!

Tule mukaan vuoden 2027 vetytalouden kiinnostavimpaan huipputapahtumaan!

Tapahtuma kokoaa yhteen alan yritykset, asiantuntijat, päättäjät ja sijoittajat Tampereen Urheilu- ja messukeskukseen. Suomalaisten päättäjien lisäksi tapahtuma houkuttelee laajan joukon kansainvälisiä puhujia sekä lukuisia vieraita ja osallistujia Suomen ulkopuolelta.

Hydrogen Summit & Expo kokoaa Tampereelle yli 2 000 vetyarvoketjun toimijaa. Ohjelmassa on yli 80 puhujaa, ja erityisen huomionarvoista on kansainvälisten osallistujien vahva ja kasvava osuus. Tapahtuman kasvu kertoo vetytaloutta kohtaan tunnetun kiinnostuksen vahvistumisesta sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa.

Suomen Vetylaaksolla on tapahtumassa oma osasto, ja mukana on myös useita jäsenyrityksiämme. Tule mukaan! 

Lisätietoja: Tommi Siikaniva, 0400 885 747, tommi.siikaniva@vetylaakso.fi

Liity nyt kasvavaan joukkoomme!

Meillä on pian jo jäsentä, joille tarjoamme kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.

Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.

Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jamille 040 055 1435  tai Tommille 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää. 

Tilaa uutiskirje ja anna palautetta

Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.

Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry

Uutiskirjeen tilaus:

• http://eepurl.com/iJCuto
• tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi

Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen on EAKR-rahoitteinen ryhmähanke Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa. Päätoteuttaja on LUT-yliopisto, jossa Suomen Vetylaakso ry on yksi osatoteuttajista.  

Copyright (C) *|2026|* *|Suomen Vetylaakso ry|*. All rights reserved. Toimistosähköpostimme on: Office@vetylaakso.fi