PÄÄKIRJOITUS
Puhutaanko vetytaloudesta vai kemianteollisuudesta?
Vety itsessään ei vaikuta olevan monenkaan suomalaisen toimijan bisnesidea vaan tähtäimessä ovat P2X-tuotteet eri muodoissaan. Useimmin hankkeet ovat polttoaineisiin keskittyviä, jolloin toinen tärkeä raaka-aine on hiilidioksidi. Kemistit kehittävät varmasti vielä uusiakin ratkaisuja emmekä voi vielä ennustaa mitkä lopulta ovat ne tulevaisuuden voittavat teknologiat ja tuotteet. Suomella on kuitenkin tähän ajankuvaan parhaiten sopivat varannot, halpaa ja puhdasta sähköä, vettä ja biogeenistä hiilidioksidia. Kyllä täältä uutta vientiteollisuutta syntyisi vaikka miten paljon, jos vaan vauhtiin päästäisiin!
Suomi ja Ruotsi ovat metsiensä ja biotaloutensa ansiosta kiinnostavassa asemassa avautuvien puhtaampien polttoainemarkkinoiden suhteen. Itäisessä Suomessa on näihin investointeihin otolliset olosuhteet, sillä tällä suunnalla löytyy muun muassa lukuisia sellutehtaita sekä muita pistelähteitä, mistä juuri oikean tyyppistä biogeenistä hiilidioksidia saataisiin. Kiinnostavia hanke-esimerkkejä löytyy jo Kotkasta ja Kuopiosta. Ja potentiaalia on vielä todella isoihin investointeihin kiitettävästi.
Tässä uutiskirjeessä käydään monella tapaa hiilidioksidin kimppuun. Aihe on kuuma kaikkinensa tällä hetkellä. Suurin osa Suomeen suunnitelluista P2X-investoinneista janoaa tuota kiinnostavaa metsäteollisuuden sivuvirtaa, mutta miten ja milloin siihen päästäisiin käsiksi. Uusiutuvien polttoaineiden markkinat ovat aukeamassa pian, ja jos me täällä Pohjolassa jäädään odottelemaan vielä pitkäksi aikaa, niin suurella todennäköisyydellä muut valtaavat markkinat. Kiina on ainakin herännyt jo tähän.
Tarvitsemme siis nopeita toimenpiteitä, jotta biogeeninen hiilidioksidi saadaan toimijoiden raaka-aineeksi. On kansantaloudenkin näkökulmasta tärkeää päästä kasvaville markkinoille ja ottaa irti vetytalouden arvonlisä parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hiilidioksidista voisi syntyä metsäteollisuudelle uusi tulon ja kannattavuuden lähde. Pitää vain löytää konstit, että vaikeahkossa arvoketjussa kellekään ei jäisi hanttikortteja käteen, vaan että kaikki toimijat voisivat jakaa riskit ja hyödyt oikeassa suhteessa. Valtio voisi ottaa kannustavamman roolin ja kehittää esimerkiksi hintatakuun tai vastaavan mallin arvoketjun toimijoiden välille. Samoin voisi pohtia olisiko huoltovarmuudenkin näkökulmasta syytä alkaa luoda markkinoita uusiutuville polttoaineille vaikkapa Puolustusvoimain tarpeisiin. Suomen pitää ottaa paikkansa P2X-markkinoilla ja luoda siten myös pelisääntöjä niille!
Noh, työ jatkuu ja tulevan työn juhlan myötä toivotan teille kaikille myös oikein iloista vappua!!
Jami Holtari, toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala:
Biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen voi avata aivan uusia mahdollisuuksia, kunhan vain osataan rohkeasti ja oikea-aikaisesti hyödyntää avautuneet mahdollisuudet.
Esitimme ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle 14 napakkaa kysymystä vetytaloudesta, bioperäisestä hiilidioksidista ja Itäisestä Suomesta. Lue mitä hän vastasi.
1. Millaisen merkityksen näette Suomen vetytaloudella ilmastotavoitteiden saavuttamisessa?
Vety tarjoaa mahdollisuuden vähentää päästöjä erityisesti aloilla, joilla päästövähennysten saavuttaminen on haastavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kemikaalien tuotanto sekä raskas liikenne, etenkin meri- ja lentoliikenne. Näillä sektoreilla vedyllä ja sen johdannaisilla tulee olemaan todennäköisesti merkittävä rooli tulevaisuudessa. Toisaalta kyse on myös paljon teollisuuspolitiikasta. Puhdas siirtymä tarjoaa merkittäviä investointimahdollisuuksia ja Suomella on lukuisia kilpailuetuja puhtaan vedyn tuotannossa.
2. Miten valtio aikoo varmistaa, että bioperäinen hiilidioksidi nähdään vetytalouden keskeisenä mahdollistajana ja strategisena raaka-aineena eikä pelkkänä päästökysymyksenä?
EU-tasolla edistämme bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämisen näkökulmien huomioon ottamista yhdessä hiilidioksidin varastoinnin rinnalla. Kansallisissa tukiratkaisussa, kuten juuri päättyneessä ”tulppaustukihaussa”, hiilidioksidin hyötykäyttö ja varastointi nähtiin samanarvoisiksi ratkaisuina.
3. Miten EU-sääntelyllä voidaan mielestänne parhaiten tukea suomalaisten P2X-hankkeiden kilpailukykyä suhteessa muun maailman fossiilisiin energianlähteisiin?
On tärkeää, että EU-sääntely luo toisaalta yhteiset säännöt yhteiselle markkina-alueelle ja toisaalta minimivelvoitteet kilpailuille sektoreille, kuten meri- ja lentoliikenteeseen. Tämä on tärkeää, että kilpailutilanne pysyy reiluna. Samalla on tärkeää, että EU-rahoitusta kohdistetaan nimenomaan tällaisiin uusiin teknologioihin. Ensitoimijat kantavat suurimmat riskit kehittyvissä teknologioissa ja siksi EU-varojen käyttö tällaisiin hankkeisiin on perustellumpaa, kuin moniin muihin kohteisiin. Hankkeista saatava kokemus ja osaaminen leviää yksittäisiä yrityksiä ja maita laajemmalle.
4. Miten ministeriön näkökulmasta voitaisiin parhaiten tukea metsäyhtiöiden ja energiatoimijoiden rohkeutta investoida bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon, jotta siitä saadaan jalostettua korkean lisäarvon vientituotteita?
EU-regulaatioon vaikuttaminen on avainasemassa. Lisäksi tarvittavien tuki-instrumenttien tulee olla ajan tasalla.
5. Näettekö, että hiilidioksidin talteenotto voisi tarjota perinteiselle metsäteollisuudelle täysin uuden, puunjalostukseen rinnastettavan tukijalan, joka lisää metsäteollisuuden elinvoimaa?
Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto on niitä harvoja keinoja, joilla voidaan luoda tekninen nielu ja vaikuttaa sitä kautta päästötaseisiin. On vielä liian aikaista arvioida, millainen tukijalka siitä tulee perinteiselle teollisuudelle, mutta strateginen mahdollisuus se on metsäteollisuuden elinvoiman luojana. Kaikki metsäteollisuusyhtiöt pohtivatkin parhaillaan hyvin tarkkaan, kuinka toimintaympäristö kehittyy ja kuinka tulevat tämän suhteen etenemään.
6. Sähköverkon kapasiteetin varmistaminen vaatii uusia ratkaisuja. Vety tarjoaa tavan varastoida uusiutuvaa energiaa kemialliseen muotoon tasaamaan energiahuippuja ja kriisitilanteisiin. Minkälaisen roolin näette biohiilidioksidin osana Suomen tulevaa joustavaa energiajärjestelmää ja sähkön varastointikapasiteettia?
Vetyä voidaan käyttää myös tasapainottamaan sähköjärjestelmää, mutta se on toistaiseksi erittäin kallista siihen. Tällä hetkellä sähköjärjestelmää tasapainotetaan huomattavasti kustannustehokkaammin tuotannon hajautumisella, sähkövarastoilla, vesivoimalla sekä jatkossa todennäköisesti enenevissä määrin biokaasulla. Vedyn merkitys tuleekin olemaan suuri sähköjärjestelmän tasapainottamisessa ennemmin kysyntäjouston kautta. Siksi onkin tärkeää, että vetyä tuottavat laitokset suunnitellaan siten, että ne voivat joustaa sähkön hintaa vastaan.
7. Itäisessä Suomessa on erittäin korkea työttömyys, mutta erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on poikkeuksellisen vahva metsäteollisuuden ja samalla bioperäisen hiilidioksidin keskittymä. Miten hallitus aikoo hyödyntää vetytaloutta nimenomaan Itäisen Suomen elinvoiman palauttamisessa ja uusien, korkean teknologian työpaikkojen luomisessa alueelle?
Itäiseen Suomeen tarvitaan kipeästi investointeja ja hallitus on pyrkinyt löytämään toimia investointien edistämiseksi alueella. Tässä konkreettisena esimerkkinä toimii Itäisen Suomen ohjelma, jossa on tunnistettu useita toimenpiteitä Itä-Suomen tilanteen parantamiseksi. Yhtenä keinona on tunnistettu mm. kasvuohjelma metsäbiotalouden uusille avauksille. Energiapolitiikkaa kannattaa kuitenkin tehdä lähtökohtaisesti valtakunnan tasolla ja välttää aluetason osaoptimointia. Erityisesti suurien investointien sijaintipäätökset tulisi perustua pääosin liiketaloudellisille perusteille, jotta investoinneista tulee myös pysyviä.
8. Voiko Itäisestä Suomesta tulla Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen biohiilidioksia hyödyntävä talousalue, ja mitä se vaatii valtiovallalta luvituksen ja infran suhteen?
Itä-Suomella on vahvana metsäteollisuusalueena edellytykset kehittä vahvaksi bioperäistä hiilidioksidia hyödyntäväksi alueeksi. Luvituksen ja infran osalta pyritään huomioimaan kaikki alueet tasapuolisesti. Biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen voi avata aivan uusia mahdollisuuksia, kunhan vain osataan rohkeasti ja oikea-aikaisesti hyödyntää avautuneet mahdollisuudet. Erinomainen esimerkki tästä on Joensuusta ponnistanut hiilinegatiivistä betonia valmistava Carbonaide.
9. Miten bioperäisen hiilidioksidin hyödyntäminen synteettisten polttoaineiden valmistuksessa vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja kykyä selviytyä kriisitilanteissa, joissa tuontienergia voisi häiriintyä?
Luonnollisesti omavaraisuus polttoainetuotannossa on hyvin tärkeää. Näemme tämän etenkin lämmityssektorilla, jossa kotimainen biomassa ja hiljattain myös lämpösektorin sähköistyminen (hukkalämmöt, sähkökattilat) ovat suojanneet meitä suuremmilta shokeilta.
10. Pitäisikö kotimaista e-polttoaineiden tuotantoa pitää osana kansallista huoltovarmuusstrategiaa, jotta emme ole riippuvaisia kansainvälisistä toimitusketjuista?
E-polttoainetuotanto parantaisi omavaraisuuttamme ja siten huoltovarmuutta. Huoltovarmuudessakin on kuitenkin tärkeää olla kustannustehokas. E-polttoaineet ovat toistaiseksi hyvin kalliita. Huoltovarmuus on kuitenkin hyvä lisäperuste sille, miksi Suomeen olisi tärkeää saada e-polttoainetuotantoa, kuten synteettisten lentopolttoaineiden tuotantoa.
11. Tiivistettynä: kolme keskeisintä toimenpidettä Suomen vetytalouden vauhdittamiseksi?
Tärkeintä on huolehtia, että Suomen nykyiset kilpailuedut vedyn tuotannossa säilyvät. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia infrastruktuurin kehittämiseen sekä vedyn tuotantoa edistävää sääntelyä mukaan lukien myös puhtaan sähköntuotannon ja CO2-ekosysteemin mahdollistamista. Erityisen tärkeänä näen helmikuussa allekirjoitetun Suomen ja Saksan välisen aiejulistuksen vedyn infrastruktuuria vetyteknologian kehittämistä ja vetyalan investointeja koskevasta jatkoyhteistyöstä.
12. Jos saisitte päättää yhden esteen, joka poistetaan bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämisen tieltä jo huomenna, mikä se olisi?
Investointiympärisön on oltava mahdollisimman vakaa ja siksi on varmistettava, että myös sääntely tukee tätä tavoitetta.
13. Miten muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttaa ResilEast-ohjelman merkittävyyteen osana Suomen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä?
Sota Iranissa vaikuttaa erityisesti öljytuotteisiin ja nesteytettyyn maakaasuun. Tilanne osoittaa, miksi korkea omavaraisuus ja fossiilisista polttoaineista irtaantuminen ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa siirtymä puhtaisiin energialähteisiin kiihtyy jo pelkän hintavaikutuksen takia. Sähköautoilun ja biokaasun liikennekäytön kannattavuus paranee, jolloin käyttövoimamuutoksia tehdään toivottavasti aiempaakin enemmän. Toisaalta tällaisissa tilanteissa on tärkeää katsoa akuuttia kriisiä pidemmälle hätiköityjen johtopäätösten sijaan ja pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä turvaavat huoltovarmuutta. On myös hyvä huomata, että kriisistä huolimatta kansallinen sähkö- ja lämpöjärjestelmämme on vakaalla pohjalla ja sodan vaikutukset näkyvät lähinnä liikennesektorilla.
14. Kiina on maailman nopeimmin kasvava uudistuvan energian kehittäjä. Mitä Suomen tulee tehdä, ennen kuin Kiina valtaa uudistuvan energian teknologian markkinat? Millaisia kannusteita tk-toimintaan tulisi mielestäsi kehittää?
Kiina on jo keskeisiltä osin vallannut uusiutuvan energian teknologioiden markkinat. Kriisitilanteissa tällainen riippuvuus on luonnollisesti hankala. Toisaalta Kiinan toimien ansiosta kyseisten teknologioiden kustannukset ovat romahtaneet, mikä on mahdollistanut puhtaan siirtymän halpenemisen ja nopeutumisen. Lisäksi teknologiariippuvuus on syytä erottaa polttoaineriippuvuudesta.
Suomi on pieni maa toimimaan yksin asiassa ja riippuvuuden vähentämiseksi tarvitaan EU-vetoisia toimia. EU on muun muassa väljentänyt valtiontukisääntöjä niin sanottujen net-zero teknologioiden osalta ja antanut esityksensä, Industrial Accelerator Act, jonka tarkoituksena on osaltaan edistää EU-alueen teollisuutta.
LUT:n professori Tero Tynjälä vauhdittaisi biohiilidioksidin kaupallistamista takuuhinnalla
Biopohjainen hiilidioksidi on Suomen metsäteollisuuden nukkuva jättiläinen. Suomella on käsissään ainutlaatuinen kilpailuetu: valtavat määrät biopohjaista hiilidioksidia, joka odottaa hyödyntäjäänsä. LUT-yliopiston professori Tero Tynjälän mukaan kyseessä on resurssi, joka voi muuttaa koko Suomen teollisen rakenteen. Toimeen on tartuttava heti.
Toisin kuin monilla Keski-Euroopan mailla, Suomella on käytössä valtavia pistemäisiä biopohjaisen hiilidioksidin lähteitä. Kun tämä hiilidioksidi yhdistetään puhtaaseen vetyyn, syntyy synteettisiä polttoaineita ja kemikaaleja, jotka voivat korvata fossiilisia raaka-aineita globaalisti. Mahdollisuudet ovat valtavat.
Jos kerran mahdollisuudet ovat lukuisten asiantuntijoiden mukaan valtavat, miksi massiivisia investointipäätöksiä ei sitten rullaa liukuhihnalta? Professori Tero Tynjälä näkee tilanteessa klassisen muna vai kana -ongelman, jota höystää poliittinen epävarmuus.
Vaikka teknologia hiilidioksidin talteenottoon on jo olemassa, investointien suurin este on markkinan keskeneräisyys. Metsäyhtiöt ovat perinteisesti keskittyneet selluun ja paperiin – energiayhtiönä tai polttoainevalmistajana toimiminen vaatii uudenlaista riskinottoa.
– Meillä on aitoja mahdollisuuksia, mutta se vaatii isoja investointeja. Markkina ei ole vielä kehittynyt lopputuotteelle niin, että hinta olisi varma ja jatkoketju olemassa, Tynjälä toteaa.
Sääntely on toinen kriittinen tekijä. EU-tasolla käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten biopohjainen hiili lasketaan ja mitkä ovat kestävyyskriteerit. Jos säännöt muuttuvat kesken 20 vuoden investointisyklin, hanke muuttuu nopeasti kannattamattomaksi. Tynjälä peräänkuuluttaakin pitkäjänteisyyttä.
– Sekoitevelvoitteiden kaltaiset mekanismit ovat tärkeitä, mutta niillä kikkailu tai tavoitteiden lykkääminen syö pohjaa investointiluottamukselta.
Ratkaisuehdotuksena takuuhinta
Jotta talteenotto saataisiin vauhtiin, valtio tai EU voisi luoda mekanismin, joka takaa talteen otetulle biopohjaiselle hiilelle tietyn hinnan, esimerkiksi 120 euroa per tonni.
Tämä toimisi Tynjälän mukaan samalla tavalla kuin tuulivoiman alkuaikojen syöttötariffit.
– Takuuhinta loisi ennakoitavuutta: Yritys uskaltaa rakentaa talteenottolaitoksen, koska se tietää saavansa raaka-aineesta vähintään tietyn hinnan. Se käynnistäisi myös jatkojalostuksen. Kun hiilidioksidia on tarjolla vakaasti, vetytalouden jatkojalostajat uskaltavat rakentaa omat tehtaansa niiden viereen. Lopulta takuuhinta poistuisi markkinaehtoisesti: Kun fossiilisen hiilen hinta nousee päästökaupan myötä tarpeeksi korkeaksi, takuuhintaa ei enää tarvita, Tynjälä perustelee ehdotustaan.
Biopohjaisen hiilidioksidin hyödyntämiseen on kolmen keskeistä polkua. Niistä metaani, synteettinen maakaasu on teknisesti helpoin ratkaisu. Se voidaan syöttää suoraan olemassa olevaan kaasuverkkoon tai käyttää nesteytettynä raskasliikenteessä. Infra on jo olemassa. Toinen on metanoli, kemianteollisuuden peruspalikka. Metanolin tuotanto tarjoaa korkean jalostusarvon, mutta se vaatii suuria investointeja ja on herkkä globaalille markkinahinnalle. Kolmantena tulevat lentopolttoaineet. Lentoliikenteen päästövähennykset ovat vaikeita toteuttaa sähköllä, joten synteettiset kerosiinit ovat välttämättömyys. Tässä segmentissä sekoitevelvoitteet luovat varman kysynnän.
– Kustannusten osalta suurin tekijä on edelleen vedyn hinta, joka on suoraan sidoksissa puhtaan sähkön hintaan ja elektrolyysilaitteiden investointikustannuksiin. Hiilidioksidin talteenotto itsessään on tässä ketjussa pienempi kustannuserä, mutta vaatii myös suuria investointeja ja on välttämätön edellytys koko ketjun syntymiselle, Tynjälä sanoo.
Globaali kilpailu ei odota
Suomella on kiire. Tynjälä nostaa esiin Kiinan, joka etenee vetysektorilla valtavalla volyymilla. Kiinassa ei välttämättä murehdita samoista kestävyyskriteereistä tai sääntelykiemuroista kuin Euroopassa, mikä antaa heille nopeusetua.
– On olemassa riski, että teknologia kehitetään täällä, mutta se skaalataan ja kaupallistetaan muualla. Meidän on saatava ensimmäiset täysimittaiset laitokset pystyyn nopeasti, jotta meillä on kyky tuottaa jalostettuja lopputuotteita kaupallisesti merkittävissä määrin, kun markkinat ovat muodostuneet. Ensimmäisessä aallossa mukana oleminen toisi myös kilpailuetua Suomessa toimiville alan teknologiakehittäjille, Tynjälä huomauttaa.
Vaikka pilotteja nähdään jo nyt kuten Metsä Groupin hanke, täysimittainen, koko metsäteollisuuden kattava hyödyntäminen on todennäköisesti 2030-luvun loppupuolen asia. Investointisyklit ovat pitkiä: jos päätös tehdään tänään, tehdas on pystyssä vuosien päästä.
Metsä Groupin Minna Mentzer: Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Siirtymä kohti fossiilitonta taloutta rakentuu kokonaisvaltaisten arvoketjujen kehittämiseen. Yksi arvoketjuista kumpuaa metsäteollisuuden sivuvirroista, erityisesti biogeenisesta hiilidioksista ja sen hyödyntämisestä yhdessä vihreän vedyn kanssa. Suomessa Metsä Group on aloittanut kaupallisen talteenottolaitoksen esisuunnittelun.
Metsäteollisuusyhtiö Metsä Group pilotoi biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa Rauman tehtailla syksyllä. Pilotointi tehtiin yhteistyössä teknologiatoimittaja Andritzin kanssa ja siinä talteenotettiin hiilidioksidia sellutehtaan savukaasuista.
Pilotointi onnistui hyvin ja Metsä Group on nyt aloittanut esisuunnittelun ensimmäisestä kaupallisesta biogeenisen hiilidioksidin talteenottolaitoksesta.
Mahdollinen laitos sijoittuisi Metsä Groupin Rauman sellutehtaan yhteyteen ja sen nimelliskapasiteetti olisi noin 100 000 tonnia talteenotettua puuperäistä hiilidioksidia vuodessa. Kyseessä olisi kaupallinen tuotantolaitos, mikä olisi ensimmäinen askel kohti laajempaa mittakaavaa; Metsä Groupissa puuperäisen hiilidioksidin pitkän aikavälin talteenottopotentiaali on useita miljoonia tonneja vuodessa.
Metsäteollisuudessa on jo pitkään panostettu raaka-aineen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Puupohjaisessa tuotannossa syntyy merkittäviä sivuvirtoja, joista osa on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle. Näistä merkittävin on biogeeninen hiilidioksidi, jota syntyy suuria määriä tuotantoprosessien savukaasuissa. Nyt Metsä Groupin käynnistämä esisuunnitteluhanke on erittäin merkittävä askel; se luo uskoa sekä toimii kannustavana esimerkkinä.
Uusia tuotteita ilman raaka-aineen lisäystä
– Metsäteollisuuden hiilidioksidi on peräisin uusiutuvasta biomassasta. Sen talteenotto ja hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden korvata fossiilisia raaka-aineita. Hiilidioksidi on olemassa oleva sivuvirta eikä sen talteenottaminen lisää puun käyttöä, kertoo Metsä Groupin uuden liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Mentzer.
Tänä päivänä biogeeninen hiilidioksidi on lähes täysin hyödyntämätön sivuvirta. Jos tämä virta otetaan talteen ja jalostetaan tuotteiksi, on mahdollista luoda uutta teollisuutta Suomeen yhdessä vetytalouden kanssa. Käytännössä hiilidioksidista voi tulla tärkeä sivutuote jo olemassa olevien tuotteiden rinnalle.
Ajoitus ratkaisee
Vaikka potentiaali on ilmeinen, toteutus ei ole yksinkertainen. Hiilidioksidin talteenotto savukaasuista vaatii suuria investointeja. Talteenotossa hiilidioksidi erotetaan savukaasuista, puhdistetaan ja mahdollisesti myös nesteytetään.
Suurin haaste ei kuitenkaan ole teknologia, vaan ajoitus. Investoinnit ovat mittavia, ja niiden kannattavuus edellyttää toimivia markkinoita. Hiilidioksidin hyödyntämisarvoketjut ovat vielä hyvin alkuvaiheessa ja lopputuotteiden kysynnässä epävarmuuksia.
Tämä johtaa klassiseen ongelmaan: llman kysyntää ei synny tarjontaa, mutta ilman tarjontaa ei synny markkinoita.
Hiilidioksidin kysyntä linkittyy vahvasti vetytalouden kehittymiseen. Suomessa on käynnissä laaja joukko vetyhankkeita, ja monet toimijat etsivät keinoja jalostaa vedystä pidemmälle meneviä tuotteita. Tässä hiilidioksidi nousee keskeiseen rooliin.
Kun vihreä vety yhdistetään talteenotettuun biogeeniseen hiilidioksidiin, voidaan tuottaa synteettisiä polttoaineita, kemikaaleja ja muita tuotteita. Tämä luo vety–hiilidioksidi-arvoketjun, jossa metsäteollisuus voi toimia keskeisenä raaka-aineen toimittajana.
Roolit arvoketjussa hakevat muotoaan
Mentzerin mukaan keskeinen kysymys on, kuka tekee ja mitä tekee.
– Metsäteollisuuden näkökulmasta yksi luonteva rooli voisi olla hiilidioksidin talteenotto ja myynti eteenpäin. Tällöin jatkojalostus tapahtuisi esimerkiksi vetytoimijoiden toimesta.
Vaihtoehtoisesti yritykset voivat integroitua pidemmälle arvoketjuun ja osallistua myös jalostukseen. Tällä hetkellä roolit ovat vielä avoimia, ja markkina hakee muotoaan.
Laajamittaista kysyntää ei vielä ole, mutta näkymä muutaman vuoden päähän on lupaava. Suomessa on kehitteillä useita hankkeita ja on mahdollista, että investointipäätöksiä saadaan jo tämän ja ensi vuoden aikana.
– On kuitenkin selvää, että yksittäinen toimija ei voi rakentaa arvoketjuja yksin. Tarvitaan yhteistyötä eri osien kanssa eli hiilidioksidin talteenoton, vedyntuotannon ja jatkojalostuksen kanssa unohtamatta laajempaa infrastruktuuria Mentzer kiteyttää.
Suomessa on vahva metsäteollisuus, kasvava vetytalous ja kyky rakentaa yhteistyöhön perustuvia arvoketjuja. Seuraavat vuodet näyttävät, kuinka nopeasti vahvuudet saadaan realisoitua. Biogeeninen hiilidioksidi ei tulevaisuudessa ole enää pelkkä sivuvirta, vaan se tulee olemaan yhä vahvemmin osa uutta teollista ekosysteemiä.
Jonne Pöyhtäri: Arctic Sisu tähtää Euroopan e-polttoainetuotannon huipulle.
Suomalainen Arctic Sisu suunnittelee massiivista e-metaanihanketta Kotkaan. Toimitusjohtaja, perustajaosakas Jonne Pöyhtärin mielestä alalla ja Suomella on käsissään ainutlaatuinen tilaisuus. Samalla hän kuitenkin varoittaa sääntelyn epävarmuudesta ja sähköverkon kapasiteettikilpailusta.
Artic Sisu työstää Kotkaan laajamittaista uusiutuvan e-metaanin tuotantolaitosta, jonka vuosituotantokapasiteetti on 950-1000 gigawattituntia. Hanke vastaa maantie- sekä meriliikenteen vähähiilidioksidisen energian tarpeisiin Euroopassa.
– Laitos rakennetaan kerralla, eikä vaiheissa, kuten aivan alun perin ajattelimme, Pöyhtäri kertoo.
Uutta laitosta valmistellaan rakennettavaksi MM Kotkamillsin sellu- ja paperitehtaan yhteyteen. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen hanke, jossa hyödynnetään selluntuotannosta syntyvää hiilidioksidia e-polttoaineen raaka-aineena. Laitos tulee ottamaan talteen erittäin suuren osan tehtaan nykyisistä CO₂-päästöistä.
Ratkaisu on kustannustehokas ja mahdollistaa myös skaalautuvuuden. Kun hiilidioksidi otetaan talteen aivan tuotannon vieressä ja lopputuote syötetään suoraan kaasuverkkoon, vältetään logistiset pullonkaulat ja ylimääräiset logistiikkakustannukset.
Arctic Sisun strategiana on keskittyminen e-metaaniin ja sen tuotannon skaalaamiseen teolliseen mittakaavaan. Yrityksen toimintamalli poikkeaa monista alan kehittäjistä. Arctic Sisu ei tähtää hankkeiden myymiseen varhaisessa vaiheessa, vaan haluaa viedä projektit suunnittelusta toteutukseen ja lopulta operointiin asti.
Strategia perustuu teknologian, markkinan ja sääntelyn toisiaan tukevaan kehitykseen. Samalla se asettaa toiminnalle korkean vaatimustason, sillä hankkeiden onnistuminen edellyttää sekä teknistä että taloudellista kilpailukykyä.
Sääntely luo markkinan
Kotkan hanke on edennyt ohi teknisen konseptoinnin sekä kannattavuuslaskennan vaiheen, ja tavoitteena on investointipäätös vuoden 2027 aikana.
– Mikäli aikataulussa pysytään, tuotanto voi käynnistyä vuosikymmenen vaihteessa samaan aikaan, kun EU:n sääntely kuten uusiutuvien polttoaineiden velvoitteet, alkavat ohjata markkinaa. Sääntely toimii tässä vaiheessa ratkaisevana kysynnän luojana, toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri visioi.
Arctic Sisun strategia ja sijoittuminen Kotkaan perustuu perusteelliseen markkina-selvitykseen, jossa tarkasteltiin eri synteettisten polttoaineiden potentiaalia Euroopassa. E-metaani hyötyy olemassa olevasta infrastruktuurista ja jakeluverkosta, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon verrattuna moniin muihin synteettisiin polttoaineisiin. Samalla se tarjoaa keinon varastoida ja siirtää energiaa tehokkaasti, minkä merkitys korostuu koko energiajärjestelmän murroksessa.
Vaikka teknologia kehittyy nopeasti, alan suurimmat haasteet liittyvät edelleen kokonaisuuden hallintaan. Hankkeiden kannattavuus rakentuu useiden tekijöiden varaan: sähkön hintaan, hiilidioksidin saatavuuteen, infrastruktuuriin, rahoitukseen ja ennen kaikkea lopputuotteen kysyntään. Pöyhtärin mukaan yksikin heikko lenkki voi kaataa kokonaisuuden. Siksi Arctic Sisussa korostetaan realistista hankekehitystä ja kustannustehokkuutta.
Ennustettava sääntely voi luoda kokonaan uuden vientialan Suomeen
Tällä hetkellä EU:n regulaatio luo kysyntää, mutta toimialan toimijat kaipaavat ennen kaikkea ennustettavuutta. Jo tehtyjen päätösten pysyvyys nähdään kriittisenä ja kaikkien EU-maiden tulisi saattaa regulaatio voimaan.
– Jos sääntelyä muutetaan kesken investointisyklin, riskit kasvavat ja hankkeiden toteutuminen vaikeutuu. Samalla kyse on laajemmasta teollisuuspoliittisesta valinnasta. Vetytalous ja e-polttoaineiden potentiaali voi kasvaa uudeksi vientiteollisuuden kivijalaksi – jopa yhdeksi viennin veturiksi, Pöyhtäri hehkuttaa.
Suomella on tässä kehityksessä poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat. Edullinen ja puhdas sähkö, toimiva infrastruktuuri sekä vahva teollinen perusta luovat kilpailuetua, jota monilla muilla Euroopan mailla ei ole. Kysymys on pitkälti siitä, kyetäänkö nämä edellytykset hyödyntämään ajoissa.
Metsäteollisuus miettii vielä mukaanlähtöä
Yksi ratkaiseva tekijä on bioperäisen hiilidioksidin saatavuus. Pöyhtärin mukaa metsäteollisuus olisi tässä avainasemassa, mutta toistaiseksi suuret toimijat ovat edenneet varovaisesti.
– Tämä hidastaa koko ekosysteemin kehitystä, sillä ilman riittävää ja jatkuvaa hiilidioksidivirtaa monet hankkeet eivät ole toteuttamiskelpoisia. Samalla avautuisi tilaa uusille kumppanuuksille ja liiketoimintamalleille.
Toinen keskeinen teema on eri toimialojen välinen kilpailu resursseista, erityisesti sähköverkosta. Nopeasti kasvavat datakeskushankkeet kilpailevat samoista kapasiteeteista kuin e-polttoainehankkeet, mutta näiden hankkeiden luvittaminen on Suomen laissa helpompaa ja nopeutettua. Tämä epäsuhta herättää kysymyksiä siitä, miten investointeja tulisi ohjata, jotta pitkän aikavälin kansantaloudellinen hyöty maksimoidaan. Usean asiantuntijan näkemyksen mukaan datakeskukset eivät jätä Suomeen aitoa, pitkäkestoista hyötyä, vaan hyöty siirtyy ulkomaille omistuksen perässä.
Pöyhtärin mukaan kilpailusta huolimatta e-polttoainealalla Suomessa alan sisällä vallitsee poikkeuksellisen vahva yhteistyön henki.
– Vaikka toimijat tavallaan kilpailevat keskenään, yhteinen ymmärrys markkinan alkuvaiheesta yhdistää. Jokainen onnistunut hanke vahvistaa koko toimialaa ja lisää luottamusta investointeihin.
JÄSENET ESITTELYSSÄ: SEO
Paikallisuus ja yrittäjävetoisuus siivittävät suomalaista SEO:a hurjaan kasvuun.
Suomen koko energiataloutta ravisteleva murros ei kosketa vain energiantuotantoa, vaan yhä vahvemmin myös energianjakelua. Polttoaineiden jakelukenttä elää aikaa, jossa perinteiset toimintamallit haastetaan, asiakaskäyttäytyminen muuttuu ja huoltovarmuuden merkitys korostuu. Tässä muutoksessa SEO on onnistunut kasvamaan poikkeuksellisen voimakkaasti ja ui koko toimialaa vastavirtaan.
SEO on suomalainen, polttoainekauppiaiden omistava huoltoasemaverkosto. Asemia on noin 250 aina Nauvosta Nuorgamiin. Yrityksen kasvulle ei löydy yhtä selkeää yksittäistä tekijää, vaan kyseessä useiden kehityskulkujen yhdistelmä: paikallisuus, yrittäjävetoisuus, hinnoittelun ennakoitavuus sekä kyky reagoida nopeasti markkinamuutoksiin.
SEO:n teettämän tutkimuksen mukaan polttoaineasiakkaiden tärkein valintakriteeri on hinta, mutta heti sen jälkeen nousee paikallisuus. Tämä ei ole pelkkä mielikuva, vaan se vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen.
Paikallinen tankkauspiste nähdään osana yhteisön elinvoimaa ja myös huoltovarmuutta. Erityisesti haja-asutusalueilla sillä on merkittävä rooli: jos palvelut katoavat, alueiden elinvoima heikkenee nopeasti. Huoltovarmuus ja elinvoima kulkevat käsi kädessä ja epävarmoina aikoina niiden liitto korostuu.
Polttoainebisneksen voimamiehen, SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljasen mukaan paikallisuus ei kuitenkaan tarkoita vain sijaintia.
– Se tarkoittaa myös sitä, että palvelu mukautuu ympäröivän yhteisön tarpeisiin. Yrittäjävetoisessa mallissamme jokainen asema voi olla erilainen – yhdellä paikkakunnalla keskiössä on korjaamopalvelu, toisella kahvila, kolmannella jokin muu paikallisesta tarpeesta kumpuava palvelu.
Joustavuus erottaa SEO:n monista suurista ketjuista, joiden palvelukonseptit ovat usein standardoituja.
Yrittäjävetoisuus mahdollistaa nopean reagoinnin
SEO:n keskeinen kilpailutekijä on yrittäjien vapaus. Asemien yrittäjät voivat rakentaa palvelunsa täysin paikallisen kysynnän mukaan ilman tiukkoja ketjuohjauksen rajoitteita.
Tämä näkyy myös SEO:n kasvussa: viime vuosina verkostoon on liittynyt merkittävä määrä uusia kauppiaita, jotka ovat siirtyneet muista ketjuista. Yrittäjille houkuttelevuus syntyy mahdollisuudesta kehittää oman näköistä liiketoimintaa.
Pieni organisaatio tuo koko verkostolle ketteryyttä. Hallituksen ja henkilökunnan lukumäärä noin 20 henkeä. Kun markkinassa tapahtuu äkillisiä muutoksia, pieni mutta aktiivinen SEO pystyy reagoimaan nopeasti, esimerkiksi hankkimaan uusia asiakkaita tai vastaamaan kysynnän muutoksiin.
Puoli vuotta ja 100 prosenttia!
Viimeisen puolen vuoden aikana SEO:n myynti on kasvanut yli 100 prosenttia. Tämä on jäätävä saavutus, kun otetaan huomioon, että samaan aikaan koko markkina on supistunut.
Kasvu ei kuitenkaan selity pelkästään Teboil-ketjun alasajolla ja markkinarakenteen muutoksella. Vaikka osa kysynnästä on siirtynyt uusille toimijoille, kasvu ylittää selvästi pelkän markkinaosuuden uudelleenjaon.
Viljasen mukaan kasvua selittävät aktiivinen myyntiverkosto, kyky ottaa nopeasti uusia asiakkaita haltuun, tunnettuuden kasvu pitkäjänteisen työn tuloksena sekä palveluiden digitalisointi ja niiden kehittäminen entistä kilpailukykyisimmiksi.
Hinnan tasaisuus rakentaa luottamusta
Kuten USA:n-Iranin sota tuoreimpana esimerkkinä on todistanut, voivat hinnanvaihtelut polttoainemarkkinassa olla suuria – jopa kymmeniä senttejä lyhyessä ajassa. Tällaisessa ympäristössä tasainen hinnoittelu muodostuu kilpailueduksi.
Vaikka SEO ei ole markkinoiden halvin, asiakkaat kokevat hinnan tasaisuuden keskeiseksi valintatekijäksi.
– Suosiomme selitys löytyy paljolti todennäköisesti hinnoittelun tasaisuudesta: asiakkaamme voivat luottaa siihen, ettei hinta heilahtele pumpuillamme voimakkaasti päivästä toiseen, Viljanen pohtii.
Kun asiakas kokee saavansa reilun hinnan ilman jatkuvaa hintojen seuraamista tai ajoittamista, syntyy luottamus. Tämä on merkittävä tekijä erityisesti arjen tankkauksessa.
Yksi kasvun SEO:n liiketoiminnan kasvattajista on ollut digitaalisten palveluiden kehittäminen. Mobiilisovellus, virtuaalinen yrityskortti ja polttoöljyn verkkokauppa ovat tuoneet SEO:n palvelut samalle tasolle suurten toimijoiden kanssa. SEO:n yritysasiakkaista jo huomattava osa käyttää digitaalisia maksutapoja, ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti.
Polttoöljy nousussa – aktiivinen myynti ratkaisee
Yksi merkittävimmistä SEO:n kasvun alueista on ollut polttoöljy. Kasvua on tullut etenkin koneyrittäjien joukosta maatalous- ja urakointialoilta. Viljanen pilkkoo kasvun useisiin tekijöihin.
– SEO:n tunnettuus ja näkyvyys on lisääntynyt. Olemme päässeet hankintalistauksille ja kilpailutuksiin. Olemme olleet erilaisilla messuilla ja tehneet SEO:a tunnetuksi kasvattaen samalla asiantuntija-asemaa.
Isoimman tunnustuksen Viljanen antaa kuitenkin omille myyntiedustajilleen.
– Meillä on aivan jäätävän kova myyntiedustajaverkosto tällä hetkellä. Neljä miestä paukuttaa ympäri Suomea kovaa kauppaa. Heillä on kymmeniätuhansia kontakteja, mihin he pitävät jatkuvasti yhteyttä ja tarjoavat tuotteitamme.
Fokus kasvussa ja katse uusiutuvissa
Vaikka SEO:n nykyinen liiketoiminta perustuu perinteisiin polttoaineisiin, Viljasen katse tähyilee tulevaisuuteen. Jakeluverkoston näkökulmasta keskeinen kysymys on: mitä asemilla jaellaan tulevaisuudessa.
– Meille on strategisesti tärkeää osallistua energia-alan yhteistyöverkostoihin kuten Suomen Vetylaaksoon. Haluamme pysyä mukana kehityksen kärjessä, ymmärtää uusiutuvien polttoaineiden rooli jakelussa ja varmistaa, että olemassa oleva infrastruktuurimme pystyy palvelemaan myös uusia energiamuotoja ja asiakkaitamme, Viljanen kiteyttää.
Tulevaisuuden valintojen pohdinnan ohella Viljasen strategiassa korostuu myös nykyisten ratkaisujen merkitys huoltovarmuudessa. Siirtymä ei tapahdu hetkessä, se on tehtävä harkiten.
UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA
Asko Muhonen: ResilEast-ohjelma on entistä ajankohtaisempi
Nykyaikainen sodankäynti tarvitsee uutta ajattelua
Droonit Suomen ilmatilassa ovat herättäneet vilkasta keskustelua maamme ilmapuolustuksen tilasta ja kyvystä vastata uudenlaisiin uhkiin. Asiassa on ehkä jopa ylireagointia julkisuudessa, mutta droonit ilmatilassamme ovat uusi haaste. Kokonaisturvallisuuden asiantuntija Asko Muhosen mielestä nykyjärjestelmät kaipaavat täydennystä ja kustannustehokkaita ratkaisuja valvontaverkon aukkojen paikkaamiseen.
Ukrainan sota on osoittanut, että sodankäynti on murroksessa. Erityisesti droonien rooli on korostunut ja tekninen kehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen nopeaa. Suomessa tätä kehitystä on huomioitu, mutta hiljattainen uutisointi muun muassa Parikkalan droonihavainnoista on herättänyt kysymyksiä nykyisten järjestelmien kattavuudesta.
Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden erityisasiantuntija eversti evp. Asko Muhosen mielestä tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Muhonen on tehnyt pitkän uran Puolustusvoimissa. Reserviin siirryttyään hän toimi Naton päämajassa Brysselissä, missä hän oli valmistelemassa ja toimeenpanemassa Suomen liittymistä Natoon.
Pieni drooni on vaikea maali valvontaverkostolle
Suomen nykyinen tutkajärjestelmä on moderni ja kattava jopa NATO-mittapuulla, mutta se on ensisijaisesti optimoitu perinteisten ilmauhkien, kuten hävittäjien ja pommikoneiden, torjuntaan. Muhosen mukaan haasteena ovat pienet ja hitaasti liikkuvat maalit – kuten droonit – tai vastaavasti erittäin korkealta tulevat ballistiset ohjukset.
– Kyse ei ole siitä, etteikö teknologia pystyisi havaitsemaan drooneja, vaan siitä, miten järjestelmät on säädetty. Aukottoman, koko itärajan kattavan valvontaverkon rakentaminen perinteisin keinoin olisi valtavan kallis investointi. Lisäksi haasteena on koko ketjun hallinta: havaitseminen, tunnistaminen, seuranta ja viime kädessä torjunta, Muhonen selittää haastetta.
Resilienssi ja arjen teknologia ratkaisuna
Yksi keskeinen vastaus valvontakyvyn parantamiseen on niin kutsuttu resilienssi-ajattelu. Muhonen näkee, että monipisteinen ja kattava valvontajärjestelmä tarvitaan.
Resilienssi-ideologiassa korostuvat kattavuus ja monipisteisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että luodaan verkko, joka koostuu useista pienistä pisteistä perinteisten suurten yksiköiden sijaan. Tarvitaan myös kaupallisia ratkaisuja: Hyödynnetään arjen välineitä ja tavallista kaupallista tekniikkaa sotakaluston tueksi ja sijaan. Nämä ovat edullisempia ja helpommin huollettavia.
Uutta teknologiaa ei saa unohtaa eli tutkien lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi akustiikkaan perustuvia ratkaisuja, jotka tunnistavat ja jopa paikantavat droonit niiden äänen perusteella. Lopuksi Muhonen nostaa esiin viranomaisyhteistyön, jossa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, kuten Rajavartiolaitoksen kyvykkyyksiä.
Massahyökkäykset tulevaisuuden uhkakuvana
Yksittäiset droonit eivät ole maanpuolustuksellisesti kriittisiä, mutta ne ovat herättäneet tärkeän keskustelun turvallisuudesta. Todellinen huoli liittyy massiivisiin, verkottuneisiin drooniparviin, joita ohjataan tekoälyllä.
– Jos valtava määrä massaa keskitetään yhteen pisteeseen, mikään järjestelmä ei ole täysin aukoton. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että puolustushallinto ja viranomaiset löytävät yhteistyössä kustannustehokkaimmat tavat vahvistaa valvontaa, Muhonen muistuttaa.
Vaikka tilanne vaatii toimia, Muhonen toppuuttelee hätiköityjä johtopäätöksiä. Suomen maasto ja rakenteet eroavat esimerkiksi Ukrainan aroista, mikä vaikuttaa droonien käyttöön ja havainnointiin. Puolustusvoimat on seurannut ja testannut drooniteknologiaa jo yli vuosikymmenen ajan.
– Tulevaisuudessakin päätöksenteon on pohjauduttava laajaan kokonaiskuvaan, ei yksittäisiin ilmiöihin. Kyseessä on jatkuva kilpajuoksu aseiden ja vasta-aseiden välillä. Selvää on, että valvontakyvyn ja tunnistamisen lisääminen on välttämätön askel Suomen resilienssin vahvistamisessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä, Muhonen kiteyttää.
PowerCoast yhdisti sadat uudistuvan energian vaikuttajat
Kotka-Hamina-seudun Power Coast -alueen suurin businesstapahtuma kokosi 21.–22.4. Satama Areenalle Kotkaan teollisuuden, energian, teknologian ja aluekehityksen keskeiset vaikuttajat. Aiemmin Kymenlaakso Summitina tunnettu, uudistunut tapahtuma tarjosi sadoille uudistuvasta energiasta ja teollisuudesta kiinnostuneille vaikuttajille ajankohtaisia puheenvuoroja ja kohtaamisia. Tapahtuman järjesti Cursor Oy.
Ajantasainen Verkkokiikari-palvelu sähkön tuotannolle, kulutukselle ja varastoinnille Fingridiltä
Verkkokiikarissa esitetään alustavaa tietoa kantaverkon liityntämahdollisuuksista sähkön tuotannolle, sähkön kulutukselle sekä sähkövarastoille. Kartassa on kuvattuna Fingridin omistama kantaverkko sekä jakeluverkkoyhtiöiden vähintään 110 kV:n verkko, ja kartalla näkyy myös tietoa julkisista suunnittelussa tai toteutuksessa olevista tuotantohankkeista sekä Fingridin tulevista investoinneista.
Verkkokiikari sähkön tuotannolle >
Verkkokiikari sähkön kulutukselle >
Verkkokiikari sähkövarastoille >
Lähde: Fingrid
Lue lisää: Verkkokiikari
Investoinneilla vedyn ja sähkön siirtoinfrastruktuuriin voidaan mahdollistaa hyödyt vetytalouden arvoketjuinvestoinneissa
Gasgrid ja Fingrid ovat julkaisseet energiajärjestelmäselvityksen, joka arvioi teollisen vetytalouden edellyttämiä sähkö- ja vetyinfrastruktuurin investointeja vuosina 2027–2035. Selvityksen mukaan Suomella on vahvat edellytykset nousta eurooppalaisen vetytalouden kärkeen, jos energiajärjestelmää kehitetään oikea‑aikaisesti ja koordinoidusti.
Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa kilpailukykyisesti puhdasta sähköä ja vetyä sekä sen jatkojalosteita. Uusiutuvan energian tuotantopotentiaali, puhtaan energian ja vedyn kasvava teollinen kysyntä sekä hiilineutraalien ratkaisujen tarve edellyttävät kuitenkin suunnitelmallista energiajärjestelmän kehittämistä. Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia vetytalouden kehityspolkuja 2030‑luvun puolivälistä eteenpäin sekä niihin liittyviä infrastruktuuri‑ ja investointitarpeita niin sähkö‑ kuin vetyverkoissa.
Lähde: Gasgrid
Lue lisää: Energiajärjestelmäanalyysi
Euroopan komissio julkaisi AccelerateEU-suunnitelman energian hintojen laskemiseksi ja vedyn tuotannon vauhdittamiseksi
Euroopan komissio julkaisi 22.4. AccelerateEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on alentaa energiakustannuksia ja vähentää lyhyen aikavälin hintavaihteluita Euroopassa. Suunnitelmassa tunnustetaan kiireellisyys sekä vedyn ja sen johdannaisten merkitys asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.
AccelerateEU tunnustaa nimenomaisesti vedyn roolin puhtaana, kotimaisena energianlähteenä, jolla korvataan öljyä ja kaasua – prosessi, jota komissio haluaa myös nopeuttaa. Lisäksi komissio sitoutuu tuotantokriteerien kohdennettuun tarkasteluun eli uusiutuvan vedyn määritteleviin RED III -säädöksiin alan odotettua hitaamman käynnistymisen valossa. Tämä tarkastelu on määrä toteuttaa vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Hydrogen Europen toimitusjohtaja Jorgo Chatzimarkakis kommentoi:
– Jatkuvat kriisit ovat jälleen kerran nostaneet valokeilaan Euroopan vaihtelevat ja kalliit energiariippuvuudet sekä korostaneet omien kotimaisten polttoaine- ja lannoitemarkkinoiden kasvattamisen tärkeyttä. Tämänpäiväinen AccelerateEU-suunnitelma edistää tätä tavoitetta, erityisesti RED III -säädösten suunniteltu tarkastelu, joka laskee vedyn tuotantokustannuksia ja antaa teollisuudelle mahdollisuuden edistää Euroopan häiriönsietokykyä ja kestävyystavoitteita.
Vedyn roolin tunnustaminen osana ratkaisua tarkoittaa, että ala voi auttaa lievittämään kriittisiä kustannus- ja saatavuusongelmia tärkeissä tuotteissa, kuten lentopolttoaineissa, sähköpolttoaineiden (e-fuels) tuotannon avulla.
Ala toivoo, että sekä lisäisyyttä (additionality) että tuntikohtaista korrelaatiota koskevia siirtymäaikoja siirretään vuoteen 2035. Tämä johtaisi merkittäviin kustannussäästöihin puhtaan vedyn tuotannossa monissa maissa. Esimerkiksi Saksassa – missä kysyntä on suurta mutta tuotanto-olosuhteet epäoptimaaliset – säästö voisi olla jopa 3 € tuotettua vetykilogrammaa kohden. Tämä edistäisi kotimaisten, edullisten ja kestävien polttoaineiden tarjontaa Euroopassa.
Euroopan nykyiset sekä tulevat tarpeet huomioiden on tärkeää varmistaa, että tuleva sähköistämisen toimintasuunnitelma sisältää toimia sähköverkkojen nopean kehityksen helpottamiseksi, varmistaa elektrolyysereille etuoikeutetun pääsyn verkkoon ja keskittyä sellaiseen suunnitteluun, joka hyödyntää täysimääräisesti elektrolyyserien tarjoaman potentiaalin joustavuushaasteisiin.
Euroopan on tehtävä kaikki tarvittava irrottaakseen taloutensa fossiilisista polttoaineista kaikkialla missä mahdollista, suojautuakseen niiden hintavaihteluilta ja luodakseen kestävän sekä kohtuuhintaisen yhteiskunnan kaikille eurooppalaisille.
Suomen Vetylaakso ry on Hydrogen Europen jäsen.
Lähde: Hydrogen Europe
TULEVIA TAPAHTUMIA
Itä-Suomen energiapäivät 5.-6.5. Pieksämäellä
Pohjois-Savon Energiaklusteri, Pohjois-Savon Energia Masterplant ja Pieksämäen kaupunki kokoavat yhteen energia-alan yritykset, asiantuntijat, kuntapäättäjät ja tulevaisuuden tekijät keskustelemaan vihreästä siirtymästä, investoinneista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista.
Suomen Vetylaakso ry on tapahtumassa mukana, tule tapaamaan meitä ja kuulet tuoreimmat vetytalouden uutiset.
Aika: 5.–6.5.2026
Paikka: Veturitallit, Pieksämäki
Kahden päivän tilaisuuden keskiössä ovat vihreä vienti, kansainväliset markkinat, energia-alan investoinnit ja rahoitus. Lisäksi luvassa on mielenkiintoisia yrityscaseja ja paneelikeskusteluita.
Tapahtuma on oiva mahdollisuus asiantuntijoille, yrityksille, kuntavaikuttajille ja tulevaisuuden osaajille kuulla uusimmat näkemykset vihreästä siirtymästä ja verkostoitua energia-alalla työskentelevien kanssa. Keskusteluiden ja esitysten lisäksi tapahtumassa on näytteilleasettajia ja matchmaking -pisteitä molempina tapahtumapäivinä.
Katso tilaisuuden ohjelma tästä.
Puhtaan siirtymän investoinnit ja teollisuuden tulevaisuus 7.5. Savonlinnassa
Tilaisuus kokoaa yhteen alueen keskeisiä toimijoita, yrityksiä sekä asiantuntijoita keskustelemaan konkreettisista investointimahdollisuuksista, edellytyksistä ja yhteistyöstä.
Päivä alkaa klo 11.00 Savonlinnan kaupungin edustajien tervetulosanoilla, jonka jälkeen nautitaan lounas. Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja muun muassa vetytaloudesta, alueellisesta investointipotentiaalista sekä hankkeiden toteuttamisen edellytyksistä. Tilaisuus huipentuu paneelikeskusteluun, jossa tarkastellaan, miten investoinnit saadaan liikkeelle Etelä-Savossa.
Suomen Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari avaa tilaisuuden keskusteluosuuden kertomalla vetytalouden mahdollisuuksista Itäisessä Suomessa. Tilaisuudessa puheenvuorot pitävät muun muassa Fortumin, Swecon, Miksei Mikkelin, Järvi-Suomen Energian ja MyNavixin edustajat.
Tilaisuus on osa Investointien edistäminen Etelä-Savossa -hanketta.
Aika: 7.5.2026
Paikka: Olavinlinna, kongressisali, Savonlinna
Lisätietoja tilaisuudesta: Projektipäällikkö Alena Tsimbalova, 050 339 1944, alena.tsimbalova@savonlinna.fi
Vety ja teollisuuden uudet mahdollisuudet 13.5. Kouvolassa
Tervetuloa kuulemaan, miten vetytalous ja uusiutuva energia avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kymenlaaksossa ja koko Suomessa. Aamupäivän tiiviissä tilaisuudessa saat ajankohtaisen tilannekuvan, käytännön esimerkkejä teollisuudesta sekä näkymiä seuraaviin askeleisiin – ja kohtaat alan keskeisiä toimijoita saman katon alla.
Seminaarin paikka: Original Sokos Hotel Vaakuna Kouvola
Ajankohta: 13.5.2026 kello 08.30-11.00
Tapahtumassa mukana ovat Kouvola Innovation Oy, Solvay Chemicals Finland Oy, DCS Cleantech Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Gasgrid Finland Oy
Tilaisuuden vetää yhteen ja valottaa vetytalouden näkymiä Kymenlaaksossa Jami Holtari, toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry.
Lisätietoa tapahtumasta tästä
Vetytalouden mahdollisuudet Imatran seudulla -seminaari 26.5.2026
Tervetuloa seminaariin, missä avataan erityisesti vihreän siirtymän ja vetytalouden mahdollisuuksia Imatran seudulla. Seminaarin järjestää Euroopan unionin osarahoittama Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanke, yhteistyössä osatoteuttajat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Suomen Vetylaakso ry. Hankkeen lisäksi yhteistyössä on Imatran kaupunki.
Seminaarin paikka: Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali. Osoite: Virastokatu 1, 55100 Imatra
Ajankohta: tiistai 26.5.2026 kello 13.00 – 16.30.
Tapahtuman avaa Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden. Puhujina muun muassa Markku Kivistö ja Juha Peltomäki, Business Finland; Jarno Sederlund, Fingrid; toimitusjohtaja Jami Holtari, Suomen Vetylaakso ry; tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto ja Project Engineer Niko Salonen, Norsk e-Fuel.
Seminaari on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen 8.5.2026 mennessä tästä.
Liity nyt jäseneksemme!
Suomen Vetylaakso ry tarjoaa jäsenilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.
Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.
Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jami Holtarille 040 055 1435 tai Tommi Siikanivalle 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.
Tilaa uutiskirje ja anna palautetta
Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.
Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry
Uutiskirjeen tilaus:
- http://eepurl.com/iJCuto
- tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi
Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen on EAKR-rahoitteinen ryhmähanke Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa. Päätoteuttaja on LUT-yliopisto, jossa Suomen Vetylaakso ry on yksi osatoteuttajista.
Copyright (C) *|2026|* *|Suomen Vetylaakso ry|*. All rights reserved. Toimistosähköpostimme on: Office@vetylaakso.fi
