Kaukaan paperitehtaan sulkeminen on kylmäävä muistutus siitä, että metsäteollisuutemme tulevaisuus on jo pitkään ollut ratkaisevassa käännekohdassa. Nyt on viimeiset hetket ottaa käyttöön kaikki keinot. joilla luodaan kilpailukykyä ja investointeja Suomeen. Siksi on elintärkeää, että metsäteollisuuden bioperäinen hiilidioksidi otetaan käyttöön. Jokainen talteen otettu ja jalostettavaksi käytetty tonni bioperäistä hiilidioksidia parantaa perinteisen metsäteollisuuden kannattavuusongelmaa pysyvästi.
Meillä on valtava, lähes hyödyntämätön resurssi käsissämme: metsäteollisuuden bioperäinen CO₂. Suomessa syntyy vuosittain noin 24 miljoonaa tonnia tällaisesta hiilidioksidista—valtaosa siitä juuri Etelä-Karjalan ja itäisen Suomen paperi- ja sellutehtaissa. Tämän hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen esimerkiksi uusien kemikaalien, muovien, biometaanin ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa ei ole pelkkää ekoteknologiaa – se on miljardiluokan liiketoimintamahdollisuus, joka kasvattaa toimialan kannattavuutta, tuo vientiä ja luo uusia työpaikkoja.
Uusimmat kotimaiset hankkeet kuten VTT:n ja LUT-yliopiston projektit ovat osoittaneet, että hiilidioksidin talteenotto metsäteollisuuden piipuista ja sen muuttaminen jalostettaviksi tuotteiksi ovat täysin toteuttamiskelpoista. Hyviä esimerkkejä ovat Solar Foodsin proteiinitehtaat ja muun muassa eri polttoaineita tuottavat P2X-laitokset. Niissä miljardit jonottavat investointipäätöksiään ja vauhtiin päästessään ne skaalautuvat moninkertaisiksi hyödyntäen nykyisiä sellutehtaiden hiilidioksidipäästöjä.
Enää ei ole varaa tuprutella bioperäistä hiilidioksidia päästöinä taivaan tuuliin, vaan hyödyntää hiilidioksidia arvokkaana resurssina. Vetoan Suomen hallitukseen, jotta se nostaa bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämisen teollisuuden strategiseksi kärkihankkeeksi. Tarvitsemme selkeät investointituet, verokannustimet ja tutkimus- sekä pilotointipanostukset, jotka varmistavat hankkeen toteutumisen.
Jos Suomi ottaa tämän askeleen nopeasti ja päättäväisesti, voi metsäteollisuudesta tulla paitsi kansainvälisen vihreän siirtymän iskujoukko, niin myös koko Suomen työpaikka- ja investointimoottori pitkälle 2030-luvulle ja sen yli.
Suomi elää metsästä – edelleen, jos itse haluamme.
Jami Holtari
toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry
