PÄÄKIRJOITUS
ResilEast on ohjelma kunnille, seutukunnille koko Suomelle ja EU:lle

Itäinen Suomi tarvitsee juuri nyt ennen kaikkea tulevaisuuden uskoa, investointeja ja konkreettisia ratkaisuja. ResilEast-ohjelma rakentuu ajatukselle, että turvallisuus, energia ja elinvoima eivät ole erillisiä kysymyksiä, vaan saman kokonaisuuden eri puolia. ResilEast tuo turvaa ja talouskasvua itäiseen Suomeen vahvistamalla alueen resilienssiä, huoltovarmuutta ja vihreän siirtymän investointimahdollisuuksia. Keskeinen lähtökohta on tunnistaa energiajärjestelmän strateginen merkitys myös puolustuksen näkökulmasta.
Moderni puolustus nojaa yhä vahvemmin siviilienergiainfrastruktuuriin, ja toimintavarmat energiajärjestelmät ovat osa kokonaisturvallisuutta. Siksi puhtaan sähkön tuotanto, energiaverkot, datayhteydet sekä vedyn tuotanto ja jatkojalostus ovat paljon enemmän kuin pelkkää elinkeinopolitiikkaa.
Työmme ResilEastin osalta etenee määrätietoisesti. Olemme saaneet Sitralta rahoitusta ohjelman rakenteiden vahvistamiseen sekä LUT-yliopiston Co-Creation-hankkeelle tukea Business Finlandilta. Nämä ovat tärkeitä askeleita kohti laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on nostaa itäinen Suomi eurooppalaisen energiaresilienssin etujoukkoon.
Myös vaikuttamistyö jatkuu aktiivisena. Kansanedustajia on informoitu laajasti ohjelman tavoitteista, ja marraskuiseen aamukahvitilaisuuteen osallistui lähes 20 kansanedustajaa ja avustajaa. Lisäksi olemme käyneet keskusteluja ministereiden sekä kymmenien muiden päättäjien kanssa. Omia hallitusohjelmatavoitteitamme on viety aktiivisesti eteenpäin ja arvokasta tukea on saatu myös kauppakamareilta ja muilta alueellisilta toimijoilta.
Katseemme on seuraavaksi entistä vahvemmin Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n tulevissa rahoitusohjelmissa ja politiikkalinjauksissa huomioidaan itäisten raja-alueiden erityisasema yhtä vahvasti kuin vedyn ja puhtaan siirtymän tavoitteet. Näiden kahden strategisen kokonaisuuden yhdistäminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden itäiselle Suomelle.
ResilEast ei ole hankehumppaa. Se on ohjelma yrityksille ja ihmisille, kunnille ja seutukunnille Suomelle ja koko EU:lle. Tavoitteena on luoda kasvua, työpaikkoja ja investointeja alueille, jotka tarvitsevat uusia menestystarinoita.
Katseet kohdistuvat jo kevääseen. Lähestyvien vaalien tulisi olla ennen kaikkea elinvoimavaalit. Suomen on aika keskittyä luomaan kasvua eikä jarruttamaan mahdollisuuksia. Vety- ja datatalouden potentiaali on kyettävä ulosmittaamaan täysimääräisesti. ResilEast tarjoaa tähän konkreettisen suunnan! Voimme kääntää tuulivoiman kohtaamat haasteet uudeksi kilpailueduksi sekä rakentaa itäisestä Suomesta EU:n ja Naton tavoitteita peilaten resilientin energia- ja vetytalouden strategisen alueen. Näin luomme turvallisuutta, vaurautta ja kestävää kasvua koko Suomelle.
Jami Holtari, toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry
Insinöörieversti evp Jyri Kosola: Suomen kokonaisturvallisuus rakentuu energiajärjestelmän kestävyyden varaan

Maanpuolustus ei ole vain puolustusvoimien tehtävä. Puolustusvoimien tutkimusjohtajana toiminut insinöörieversti evp Jyri Kosolan mielestä maanpuolustus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Energian, tietoliikenteen ja kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuudella on yhä ratkaisevampi merkitys.
Suomen turvallisuudesta puhuttaessa katse kääntyy helposti puolustusvoimien suorituskykyyn, kalustoon ja sotilaalliseen puolustukseen. Jyri Kosolan mukaan näkökulma on liian kapea. Maanpuolustuksen todellinen vahvuus syntyy koko yhteiskunnan kyvystä toimia myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.
– Maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus ovat Suomen suurin vahvuus. Niiden kautta syntyy yhteiskunnan resilienssi. Puolustuskyky on paljon enemmän kuin pelkkä puolustusvoimien kyky, Kosola painottaa.
Kokonaisturvallisuus tarkoittaa, että yhteiskunnan eri toimijat yrityksistä viranomaisiin, järjestöihin ja kansalaisiin osallistuvat turvallisuuden rakentamiseen. Perinteisessä sotilaallisessa konfliktissa puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on luonnollisesti keskeinen rooli. Nykyaikaisessa valtioiden välisessä kamppailussa vaikuttamisen keinot ovat kuitenkin huomattavasti laajemmat.
Poliittinen painostus, taloudelliset vaikutuskeinot, kyberoperaatiot, sabotaasi ja yhteiskuntaan kohdistuva vaikuttaminen voivat olla osa samaa kokonaisuutta. Tavoitteena on saavuttaa poliittisia päämääriä ilman varsinaista sotilaallista operaatiota.
– Maanpuolustukseen osallistuvat kaikki aina päiväkotien lastenhoitajista hävittäjälentäjiin asti. Jokaisen yhteiskunnan osan on pystyttävä pitämään oma toimintansa käynnissä.
Energiasta on tullut turvallisuuden kriittinen kysymys
Suomen kokonaisturvallisuuden vahvuuksien rinnalla on myös merkittäviä haavoittuvuuksia. Kosola nostaa niistä keskeisimmäksi yhteiskunnan energia- ja infrastruktuurijärjestelmien kestävyyden.
Lämpö, sähkö, tietoliikenne ja energian saatavuus ovat modernin yhteiskunnan perusedellytyksiä. Niiden häiriintyminen vaikuttaa nopeasti lähes kaikkeen muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.
Sähköistymisen edetessä myös sähkönsiirtoverkkojen merkitys kasvaa. Samalla niistä tulee entistä kriittisempiä kohteita mahdollisessa konfliktissa.
– Meidän vahvuutemme voi muuttua heikkoudeksi, jos emme rakenna riittävän resilienttejä ratkaisuja.
Kosolan mukaan turvallisuutta ei voida tarkastella vain yksittäisten laitosten tai järjestelmien näkökulmasta. Olennaista on ymmärtää niiden keskinäiset riippuvuudet ja se, mitä tapahtuu, jos jokin keskeinen osa järjestelmästä lakkaa toimimasta.
Erityisen tärkeää on varautua tilanteeseen, jossa häiriöitä syntyy useissa järjestelmissä samanaikaisesti. Jos energianjakelu, tietoliikenne tai johtamisjärjestelmät eivät toimi, vaikutukset voivat ulottua huomattavasti yksittäistä toimialaa laajemmalle.
Resilienssi alkaa riippuvuuksien tunnistamisesta
Kosola nostaa esiin useita tekijöitä, joiden avulla Suomen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa.
Ensimmäinen on riippuvuuksien tunnistaminen. Suomen on tiedettävä, mitkä kriittiset järjestelmät ovat omassa hallinnassa ja missä määrin niiden toiminta riippuu ulkopuolisista toimijoista.
Esimerkiksi kansainväliset pilvipalvelut, digitaaliset tietovarannot ja tekoälypalvelut voivat olla yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittäviä, vaikka niiden ulkomaiseen infrastruktuuriin liittyviä riippuvuuksia ei aina tiedosteta.
– Meidän pitäisi tunnistaa, missä asioissa olemme suvereeni valtio ja missä olemme riippuvaisia muista toimijoista.
Toinen kysymys liittyy kapasiteettiin. Onko Suomella riittävästi omia järjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön kriisitilanteessa? Kolmas on toiminnan jatkuvuus: mitä tapahtuu, jos jokin järjestelmä kaatuu tai sen käyttö estyy?
Kosola korostaa innovaatioiden merkitystä. Resilienssi edellyttää kykyä kehittää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia teknologioita, materiaaleja, järjestelmiä ja toimintatapoja.
Keskeisiä suvereniteetin kannalta kriittisiä järjestelmiä ovat hänen mukaansa muun muassa navigointi, ajan määrittäminen ja jakaminen, tilannekuvajärjestelmät, johtamisjärjestelmät sekä energiajärjestelmä.
Kaikkien näiden ei välttämättä tarvitse olla yksinomaan Suomen hallinnassa, mutta niiden toimivuuden on oltava turvattu joko kansallisesti tai eurooppalaisessa yhteistyössä.
Samalla investoinnilla voidaan rakentaa sekä elinvoimaa että turvallisuutta
Yksi Kosolan keskeisimmistä ajatuksista liittyy siihen, miten resilienssi pitäisi ottaa huomioon yhteiskunnan normaaleissa investoinneissa. Hänen mukaansa turvallisuutta ja huoltovarmuutta ei pidä nähdä erillisinä lisäkustannuksina, jotka tulevat vasta muiden investointipäätösten jälkeen. Sen sijaan kriisinkestävyys pitäisi sisällyttää jo infrastruktuurin suunnitteluun.
– Kun rakennetaan yhteiskunnan järjestelmiä, voidaan samalla rahalla tai pienellä lisäpanostuksella rakentaa ratkaisuja, jotka ovat myös resilienttejä ja riippumattomampia muista toimijoista.
Kosola käyttää esimerkkinä tuulivoimarakentamista. Tuulivoimahankkeiden yhteydessä rakennetaan teitä, sähköverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä. Näitä infrastruktuureja voidaan suunnitella palvelemaan myös muita yhteiskunnallisia ja maanpuolustuksellisia tarpeita.
Esimerkiksi sähköverkkojen yhteydessä voidaan kehittää hajautettua energiantuotantoa ja tietoliikenneyhteyksien rinnalle rakentaa vaihtoehtoisia yhteyksiä. Tuulivoimaloiden rakenteita voidaan puolestaan hyödyntää erilaisina teknisinä alustoina, esimerkiksi sensorijärjestelmille ja droonien torjuntaan liittyville ratkaisuille.
Myös datakeskusten sijoittamista ja muuta kriittistä infrastruktuuria voidaan tarkastella tästä näkökulmasta.
– Puhutaan enemmän kokonaisoptimoinnista kuin siitä, että tehtäisiin erillisiä, suuria turvallisuusinvestointeja.
Ajattelutapa avaa kiinnostavan mahdollisuuden erityisesti itäiselle Suomelle, jossa uusiutuvan energian investoinnit, sähköverkkojen kehittäminen ja uuden infrastruktuurin rakentaminen voivat samalla vahvistaa alueen huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Energiajärjestelmän kokonaisuus on kiireellisin kehittämiskohde
Kosolan mielestä Suomen pitäisi kiireellisimmin panostaa energiajärjestelmän kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Tämä tarkoittaa sekä sähköä että nestemäisiä ja muita kemialliseen energiaan perustuvia polttoaineita. Energiaturvallisuutta ei voi rakentaa vain yhden energiamuodon tai yksittäisen tuotantoratkaisun varaan. Tämän on Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittanut.
Myös energian varastointi, tuotannon hajauttaminen ja vaihtoehtoisten energialähteiden saatavuus ovat Kosolan mielestä olennaisia kysymyksiä.
– Kriisitilanteessa kaikki yhteiskunnan toiminnot voivat joutua sotilaallisen vaikuttamisen kohteiksi. Pelkästään puolustusvoimien suojaaminen ei riitä, jos yhteiskunnan energiahuolto tai muu kriittinen infrastruktuuri on haavoittuva.
Hyvänä esimerkkinä kattavasta sotilaallisesta vaikuttamisesta ja modernin yhteiskunnan haavoittuvuudesta oli pari viikkoa sitten tehty kyberisku ruokakauppojen kylmälaitteisiin. Tämä on osoitus energiainfrastruktuurin hajauttamisesta ja toimintavarmuudesta tärkeydestä keskeisenä osana kansallista turvallisuutta.
Turvallisuus ja elinvoima on suunniteltava yhdessä
Suomen kokonaisturvallisuutta ei voida rakentaa irrallaan elinkeinoelämän, energiantuotannon ja infrastruktuurin kehittämisestä. Uusiutuvan energian investoinnit, sähköverkot, tietoliikenneyhteydet, datakeskukset ja uudet energiaratkaisut ovat samalla investointeja yhteiskunnan toimintakykyyn. Kun niiden suunnittelussa huomioidaan alusta lähtien myös turvallisuus, voidaan saavuttaa useita tavoitteita samoilla resursseilla.
Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja turvallisuusviranomaisten välillä.
Suomen vahvuutena on jo nyt laaja kokonaisturvallisuuden toimintamalli. Seuraava askel on varmistaa, että sama ajattelu ulottuu entistä vahvemmin myös energiainfrastruktuurin ja uuden teollisen toiminnan investointipäätöksiin.
Kysymys ei lopulta ole vain siitä, kuinka paljon energiaa Suomessa tuotetaan, vaan myös siitä, kuinka varmasti sitä on saatavilla silloin, kun yhteiskunta sitä eniten tarvitsee.

Elina Laurinen: Itäisen Suomen turvallisuus ja elinvoima ovat koko Euroopan strateginen kysymys
EU:n itärajastrategia, uudet rahoitusinstrumentit ja tuleva budjettikausi avaavat mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Elina Laurinen kannustaa itäisen Suomen toimijoita aktiivisuuteen: hankkeita on vietävä määrätietoisesti Brysseliin, niiden eurooppalainen merkitys on tehtävä näkyväksi ja rahoituskanaviin on tartuttava ajoissa. ResilEast-ohjelma on tästä hyvä esimerkki.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut perusteellisesti Suomen itäisten raja-alueiden toimintaympäristöä. Rajan sulkeutuminen, taloudellisten yhteyksien katkeaminen ja turvallisuusympäristön muutos ovat vaikuttaneet alueiden elinkeinoelämään, investointeihin ja tulevaisuudennäkymiin.
Euroopan unionissa tilanne on tunnistettu. Komission näkökulmasta Suomen itäraja ei ole ainoastaan Suomen ulkoraja, vaan osa koko Euroopan unionin itärajaa. Tällä on merkittäviä seurauksia sille, miten EU:n politiikkaa, investointeja ja rahoitusta tulevaisuudessa suunnataan.
Itäisen Suomen tulevaisuus ei ole vain Suomen sisäinen aluepoliittinen kysymys. Se on osa Euroopan turvallisuus- ja kilpailukykystrategiaa. Euroopan komissio tunnistaa itäisen Suomen merkityksen koko Euroopan turvallisuudelle, kilpailukyvylle ja energiaomavaraisuudelle.

Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Elina Laurinen korostaa, että itäisen Suomen merkitys on strateginen.
– Suomen itäraja on koko Euroopan itäraja. Turvallisuus ja elinvoima eivät ole pelkästään Suomen kansallinen kysymys, vaan eurooppalainen kysymys.
Laurisen mukaan Euroopan komission tavoitteena on vahvistaa Euroopan itsenäisyyttä, riippumattomuutta, kilpailukykyä ja vaurautta. Nämä tavoitteet kytkeytyvät suoraan myös itäisen Suomen tulevaisuuteen.
Komission edustusto Helsingistä vieraili keskustelemassa aiheesta Joensuussa maankunnan, kaupungin ja paikallisten yritysten edustajien kanssa marraskuussa, josta myös Karjalainen uutisoi 11.11.2026
Itäinen Suomi on Euroopan strateginen alue
EU:n itärajastrategia tunnustaa itäisten raja-alueiden erityisen aseman ja niiden haasteet. Laurisen mukaan strategian merkitys ei rajoitu yksittäisiin aluepoliittisiin toimenpiteisiin. Kyse on laajemmasta muutoksesta siinä, miten Eurooppa tarkastelee itäisten alueidensa turvallisuutta ja tulevaisuutta.
Strategian valmistelussa komissio keräsi laajasti näkemyksiä eri vaikuttajatahoilta ja jäsenvaltioilta. Tavoitteena oli tunnistaa sekä raja-alueiden ongelmat että niiden tarjoamat mahdollisuudet.
– Itärajastrategia on hyvin vahva poliittinen kannanotto siihen, että itäraja-alueet tunnustetaan tärkeiksi ja että niiden kohtaamat haasteet otetaan vakavasti, Laurinen sanoo.
Hänen mukaansa strategian keskeinen lähtökohta on, että turvallisuus, kriisinkestävyys ja taloudellisen toiminnan vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Alueiden on pysyttävä asuttuina ja toimintakykyisinä. Tämä edellyttää yritystoimintaa, työpaikkoja, investointeja ja toimivaa infrastruktuuria.
Komission näkökulmasta itäisen Suomen vahvistaminen palvelee samalla koko unionin etua. Elinvoimainen raja-alue parantaa Euroopan kykyä vastata kriiseihin ja vahvistaa sen strategista toimintakykyä.
Laurinen muistuttaa kuitenkin, ettei Suomen pidä olettaa muiden pitävän asiaa jatkuvasti esillä.
– On tärkeää, että ne, joilla on käytännön näkemystä ja kokemusta ja jotka näkevät itse nämä vaikutukset ja mahdollisuudet, pitävät asiaa esillä. Ei ole itsestään selvää, että muut muistavat sen.
Turvallisuus, energia ja kilpailukyky kietoutuvat yhteen
Laurisen mukaan strategian keskeisiä painopisteitä ovat ulkorajaturvallisuuden vahvistaminen, sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, informaatiovaikuttamiseen varautuminen sekä energiaomavaraisuuden ja toimitusketjujen kestävyyden parantaminen.
Samalla on vahvistettava alueiden taloudellista elinvoimaa. Tämä tarkoittaa muun muassa investointeja liikenneverkkoihin ja digitaalisiin yhteyksiin sekä osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistä.
Erityisen kiinnostava näkökulma liittyy energiaan. Euroopan riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista, puhtaan energian tuotannon lisääminen ja energiainfrastruktuurin kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita, joihin itäisellä Suomella on paljon annettavaa.
Laurinen nostaa esiin myös kriittiset raaka-aineet, biotalouden ja energiainfrastruktuurin.
– Ne ovat aloja, joilla itäisen Suomen luonnonvarat, osaaminen, tutkimus ja teolliset mahdollisuudet voivat muodostaa merkittävän perustan uusille investoinneille. Turvallisuus ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.
Hän kehottaa seuraamaan myös muita EU:n strategisia linjauksia, joilla voi olla vaikutusta itäisen Suomen kehitykseen. Näistä hän nostaa esiin erityisesti arktisen alueen strategian ja biotalousstrategian.
– Arktisessa strategiassa korostuvat pohjoisten ja itäisten alueiden merkitys sekä turvallisuuden että elinvoiman näkökulmasta. Biotalous puolestaan on itäiselle Suomelle tärkeä toimiala, jonka kehittämiseen avautuu mahdollisuuksia.
East Invest tuo yhteen eurooppalaiset rahoittajat
Yksi itärajastrategian yhteydessä esiin nostetuista rahoitusvälineistä on East Invest. Sen tavoitteena on suunnata lisärahoitusta Euroopan itäisille raja-alueille ja tukea hankkeita, jotka vahvistavat alueiden taloutta, infrastruktuuria ja turvallisuutta.
Mekanismi rakentuu useiden eurooppalaisten ja kansallisten rahoituslaitosten yhteistyölle. Mukana ovat muun muassa Euroopan investointipankki, Pohjoismainen investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä kansallisia rahoituslaitoksia.
Tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa hankkeiden valmistelussa ja kehittämisessä. Euroopan komission aluekehityksen pääosasto DG REGIO (the Directorate-General for Regional and Urban Policy) koordinoi yhteistyöhön liittyvää alustaa.
– Siinä yritetään esimerkiksi neuvontapalvelujen avulla kehittää projekteja ja auttaa sellaisia hankkeita eteenpäin, jotka tukevat itärajastrategian eri prioriteetteja, Laurinen sanoo.
Hänen mukaansa EastInvest kannattaa huomioida myös itäisen Suomen hankkeissa.
– Mekanismi ei ole sidottu EU:n tulevaan monivuotiseen budjettiin. Kyse on rahoituslaitosten omista resursseista, joiden avulla voidaan yhdistää julkista ja yksityistä rahoitusta. Tämä on mahdollisuus hankkeille, jotka tarvitsevat julkisen tuen lisäksi lainarahoitusta ja yksityisiä investointeja.
Tuleva EU-budjetti ratkaisee paljon
Komissio on tehnyt ehdotuksen tulevasta budjetista, mutta lopullisesta kokonaisuudesta ja rahanjaosta päättävät jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti. Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2028. Aikataulu riippuu kuitenkin jäsenvaltioiden välisistä neuvotteluista ja niiden tuloksista.
Laurisen mukaan itäisen Suomen kannalta erityisen kiinnostavia ovat kaksi kokonaisuutta. Ensimmäinen on tuleva kilpailukykyrahasto, jonka painopisteisiin kuuluvat muun muassa biotalous, puolustus, kriittiset teknologiat ja energiasektori.
– Olisi todella tärkeää, että kilpailukykyrahasto pysyy mukana tulevassa budjetissa. Siitä voisi olla mahdollista saada rahoitusta Suomen ja itärajan kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin hankkeisiin.
Toinen liittyy aluepoliittisen rahoituksen uudistamiseen. Komission ehdotuksessa jäsenvaltioille suunnitellaan aiempaa suurempaa päätösvaltaa rahoituksen kohdentamisessa kansallisten rahoituskehysten kautta.
Tavoitteena on yksinkertaistaa rahoitusrakennetta ja kohdentaa varoja tehokkaammin jäsenvaltioiden tunnistamiin tarpeisiin. Tulevan budjetin yksityiskohdat ovat vielä neuvottelujen kohteena. EU-rahoitusta tarkastellaan usein ensisijaisesti julkisena tukena, mutta hankkeiden toteuttamisen kannalta on tärkeää saada mukaan myös yksityistä rahoitusta.
– On aina helpompaa, jos siihen saa yksityistä rahoitusta mukaan. Julkisen ja yksityisen rahan yhdistäminen on tärkeää, Laurinen lisää.
Right to Stay – oikeus jäädä kotiseudulleen
Komission työohjelmaan on sisällytetty Right to Stay -hanke, joka liittyy oikeuteen jäädä kotiseudulleen. Aloitteen taustalla on ajatus siitä, ettei ihmisten pitäisi joutua muuttamaan pois kotiseudultaan vain siksi, ettei sieltä löydy työtä tai riittäviä mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutta.
– Komission johtavan varapuheenjohtajan Raffaele Fitton tavoitteena on lanseerata aloite seuraavan vuoden alkupuolella ja sillä on merkitystä itäiselle Suomelle, Laurinen kertoo.
Alueiden elinvoima ei synny yksinomaan infrastruktuuri-investoinneista tai yksittäisistä hankkeista. Se edellyttää työpaikkoja, yrityksiä, osaamista, tutkimusta ja mahdollisuuksia jäädä rakentamaan omaa tulevaisuutta kotiseudulle.
Aloite liittyy tiiviisti energiatalouden ja uuden teollisuuden kehittämiseen. Uudet investoinnit voivat synnyttää työpaikkoja, vahvistaa osaamispohjaa ja rakentaa edellytyksiä alueiden väestön ja elinkeinoelämän säilymiselle.
Toteutuminen vaatii aktiivisuutta ja näkyvyyttä
Esimerkiksi ResilEast tuo turvallisuuden, energian ja elinvoimakysymykset samaan hankkeeseen. Komissio ottaa mielellään tällaisia uusia ajatuksia vastaan.
– Niitä kannattaa tuoda aktiivisesti esille, keskustella ja pyytää neuvoa, esimerkiksi komission aluekehityksen pääosastosta, DG REGIOsta. Aloitteellisuus ja yritteliäisyys lähtevät yrityksistä, tutkimusorganisaatioista ja muista paikallisista toimijoista, Laurinen opastaa.
– ResilEastin kaltaisten hankkeiden kannattaa hakea näkyvyyttä myös Suomen ulkopuolella. On yleensä ottaen tärkeää tuoda esille hankkeiden eurooppalainen ja strateginen merkitys ja se, kuinka tällainen hanke vastaa EU:n tämänhetkisiin haasteisiin ja tavoitteisiin.

ResilEast-ohjelma on saanut innostuneen vastaanoton SDP:ssä. Itäisen rajaseudun turvallisuushaasteiden kääntäminen taloudelliseksi ja teolliseksi mahdollisuuksiksi vaatii ensin riittävää puhtaan energian tuotantoa ja kantaverkkojen riittävyyttä alueella.
Kiristynyt turvallisuustilanne ja geopolitiikka heijastuu itäiseen Suomeen ja etenkin kaakkoisrajalle. Se on vaikuttanut alueen elinvoimaan ja ihmisten tulevaisuuden näkymiin. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää turvata itäisen Suomen mahdollisuudet pärjätä ja kehittyä, ja taata ihmisille työtä ja toimeentuloa.
Tuulivoimarakentamisen painottuminen Länsi- ja Pohjois-Suomeen tarkoittaa myös investointien painottumista näille alueille. Tämä uhkaa eriyttää itäisen Suomen kehitystä muusta maasta entisestään.
– ResilEast-aloite on erityisen tervetullut vaihtoehto itäisen Suomen elinvoiman, Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ihmisten toimeentulon vahvistamiseksi, sanoo SDP:n 2. varapuheenjohtaja Niina Malm.
itäinen Suomi on Malmin mukaan nähty tähän asti liian kapeasti turvallisuusuhkien ja rajakysymysten kautta, eikä riittävästi mahdollisuuksien alueena. Se vaikuttaa myös alueen asukkaiden tulevaisuususkoon. Tarvitaan uskoa ja tahtoa siihen, että itäiseen Suomeen halutaan investoida jatkossakin. On tärkeää muistuttaa myös alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista.
– Uusia investointeja on tulossa, olemassa oleva teollisuus on edelleen merkittävä osa Suomen talouden kivijalkaa, matkailu ja luonto tuovat uutta potentiaalia. Miksei itäinen Suomi olisi myös tulevaisuuden testialue uusille teknologioille?
Jos itäisen rajaseudun turvallisuushaaste halutaan muuttaa taloudelliseksi ja teolliseksi mahdollisuudeksi, on ensiksi ratkaistava puhtaan energian tuotanto ja kantaverkkojen riittävyys. Se on sähköistyvässä maailmassa ehdoton edellytys.
– Suomea ei saa päästä jakautumaan menestyvään länteen ja taantuvaan itään, Malm korostaa.
SDP tukee erityistalousaluekokeilua
SDP tulee esittämään ihan lähiaikoina toimia itäisen Suomen elinvoiman edistämiseksi.
Puolue haluaa vauhdittaa alueen investointeja, saavutettavuutta ja työpaikkojen syntymistä. Sähköistyminen ja puhdas energia ovat keskeisiä ajureita ja edellytyksiä sille, että jo olemassa oleva teollisuus voi uudistua ja uutta teollisuutta voidaan rakentaa.
– SDP:ssä ymmärretään erityistalousalueen mahdollisuudet ja haasteet. Olemme valmiita tukemaan erityistalousaluekokeilua, ja katsomaan, jos sitä kautta saataisiin vauhditettua investointeja pilottialueilla, Malm linjaa.
ResilEastin ytimessä on ajatus, että puhdas energia ja puolustuksen tarpeet tukevat toisiaan. Niina Malm näkee tämän merkittävänä taloudellisen kasvun mahdollisuutena ja että vahva puolustus ja teolliset investoinnit voivat kulkea käsi kädessä.
– Kuuden kilometrin päässä rajasta asuvana imatralaisena ja eteläkarjalaisena näen puolustuksen merkityksen Suomelle, koko EU:lle ja Nato-kumppaneille. Itäinen Suomi on elintärkeä Suomen puolustukselle, mutta minkäänlaista puskurivyöhykettä siitä ei saa syntyä, vaan nimenomaan elinvoimalla vahvistetaan myös turvallisuutta. Vaikka alueeseen kohdistuvat paineet eivät johdu Suomen omista toimista, uskon, että me suomalaiset voimme nämä ongelmat ratkaista.
Elinvoiman vahvistaminen tarvitsee lisää sähkönsiirtokapasiteettia. Jotta uudet teolliset investoinnit voivat toteutua, on muna-kanaongelma selätettävä.
– On löydettävä keinot vauhdittaa kantaverkon rakentamista myös itäisessä Suomessa. Investoinnit itäiseen Suomeen eivät saa jäädä kiinni siirtokapasiteetista. Tehtaan rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin kantaverkon rakennus. Investointiympäristö on oltava kunnossa, että se houkuttelee myös asettumaan itään.
SDP haluaa varmistaa Suomen puolustuksen ja aluevalvonnan toimintaedellytykset, mutta myös vihreää energiaa itäiseen Suomeen. Tämä on keskeinen kysymys alueellisen tasa-arvon edistämisessä. Resileast on Malmin mukaan osoittanut kuinka mm. drooniteknologia muuttaa myös tätä kysymystä ja tarjoaa uskottavaa vaihtoehtoa tämän ongelman ratkaisemiseksi.
– Me suhtaudumme tähän avoimin mielin ja uskomme että aluevalvonta ja tuulivoiman rakentaminen on yhteensovitettavissa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Jokainen tikku voidaan hyödyntää
Metsäteollisuus on ollut uran uurtaja siinä, kuinka jokainen tikku käytetään hyödyksi ja kuinka sivuvirroista saadaan myös tehtyä korkean jalostusasteen tuotteita. Metsäteollisuus on myös suuressa roolissa koko ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ja tämä on koko Suomelle valtava mahdollisuus. Biotalous on yksi Suomen viennin vetureista.
Itäisessä Suomessa sen perusta on jo kunnossa, mutta vauhtia pitää saada lisää. Vihreän vedyn tuotanto voisi avata itäiseen Suomeen uusia jalostusketjuja ja investointimahdollisuuksia, mutta edellyttää riittävästi uusiutuvaa energiaa ja sähköverkkoyhteyksiä.
– Bioperäisen hiilidioksidin talteenotolle pitää saada riittävät kannusteet. Tarvitaan myös varmuutta siitä, että lopputuotteelle on tulevaisuudessa riittävät markkinat. Siksi sääntely-ympäristön pitää olla vakaa ja ennustettava. Tämä koskee niin kansallista kuin EU-tason sääntelyä. Vihreän siirtymän tavoitteista ei pidä lähteä pakittamaan, Malm painottaa.
ResilEast tarvitsee selkeän tiekartan ja se on sisällytettävä hallitusohjelmaan
ResilEast tarvitsee selkeän tiekartan viitoittamaan, miten edetään. Itäisellä Suomella ei ole enää varaa odotella ja kuunnella juhlapuheita. Tarvitaan poliittista tahtoa.
– ResilEast on kirjattava hallitusohjelmaan, ettei asia jää jälleen selvitysten tasolle vuosien ajaksi, Niina Malm korostaa.
SDP tukee Itäisen Suomen ohjelman jatkoa. Energia, puolustus, teollisuus sekä EU-rahoitus nämä ovat keskeisiä teemoja sen sisällöksi. Tarvitaan myös läpileikkaava ministeriöiden välinen ymmärrys siitä, että nämä ei ole vastakkaisia asioita vaan toisiaan tukevia tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Suomi tarvitsee EU:n tulevalle rahoituskaudelle erillisen itäisten ulkoraja-alueiden rahoitusratkaisun, jolla tuetaan yritysten uudistumista, infrastruktuuria, kokonaisturvallisuutta ja väestön pitovoimaa. Samalla on varmistettava, että kaikki Venäjään rajoittuvat maakunnat kuuluvat yhdenvertaisesti korkeimpien sallittujen investointitukien piiriin ja että rahoitus kohdentuu erityisesti geopoliittisesta muutoksesta eniten kärsineille alueille.
– SDP:ssä valmistellaan parhaillaan vaali- ja hallitusohjelmatavoitteita. ResilEastin tavoitteissa on paljon hyviä avauksia, jotka käyvät yhteen SDP:n tavoitteiden kanssa. Itäisen Suomen elinvoiman edistämiseksi ja Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi ovat kaikki avaukset tervetulleita, Malm sanoo.

JÄSENET ESITTELYSSÄ
Kuusamossa rakennetaan tulevaisuuden teollisuusalueita

Kuusamossa katse on erityisesti Kuusamon teollisuusalueen kehittämisessä, uusien yritysten houkuttelemisessa. Sähkön saatavuus halutaan varmistaa, koska sen saatavuus ratkaisee investointien sijoittumisen. Naturpolis näkee Suomen Vetylaakson verkoston tärkeänä uusiutuvan energian ja vetyteollisuuden kehityksen seuraamisessa eri puolilla Suomea.
Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Se edistää liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä alueella, kehittää yritysten toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä sekä edistää alueellista elinkeinoyhteistyötä.
Kuusamossa tehdään pitkäjänteistä työtä tulevaisuuden teollisten investointien houkuttelemiseksi. Naturpolis Oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilän mukaan alueen kehittämisessä yhdistyvät uusiutuva energia, teollisuusalueiden ratkaisut ja energiaintensiivisten yritysten sijoittumisedellytykset.
Naturpolis liittyi Suomen Vetylaakson jäseneksi, koska yhdistyksen verkosto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella uusiutuvan energian ja teollisuuden kehitystä laajemmasta näkökulmasta.
– Meillä on uusiutuviin energioihin ja teollisuusalueiden ratkaisuihin liittyviä suunnitelmia ja hankkeita myös täällä Kuusamossa. Ajattelimme, että Vetylaakso tarjoaa hyvän alustan, jossa voidaan seurata, mitä muualla Suomessa tapahtuu, Hentilä kertoo.
Kuusamon teollisuusalueelle haetaan uusia investointeja
Kuusamossa kehittämisen keskiössä on Kuusamon teollisuusalue, jonne etsitään uusia yrityksiä ja investointeja. Alueella pohditaan muun muassa energiaan ja jätevedenpuhdistamoon liittyviä ratkaisuja sekä mahdollisuuksia houkutella puutoimialan yrityksiä ja datakeskuksia.
Tavoitteena on saada alueelle monipuolisesti erilaisia energiaintensiivisiä yrityksiä. Hentilän mukaan hankkeet ovat edenneet eri tahtiin: osa hitaammin, osa vauhdikkaammin. Alueella on jo toteutettu investointeja ja käynnistetty rakentamista.
Hän korostaa, että teollisuusalueen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yksittäisten hankkeiden lisäksi on tärkeää tarkastella, miten kokonaisuus rakentuu ja tukee koko alueen elinkeinoelämää.
– Työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti ja katsoa kokonaisvaltaisesti miten kehitystyö tukee meidän elinvoimapolitiikkaamme.
Sähkön saatavuus ratkaisee investointien sijoittumisen
Yksi Kuusamon ja laajemmin alueen teollisten investointien kannalta keskeisistä kysymyksistä on sähkö. Hentilä nostaa kantaverkon ja sähkönsaannin varmistamisen erityisen tärkeiksi teemoiksi.
Riittävä sähkön saatavuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan se on yksi ratkaiseva tekijä yritysten sijoittumispäätöksissä.
– Kantaverkkokysymykset ja sähkönsaantiin liittyvät kysymykset ovat hyvin tärkeitä ja ajankohtaisia. Ne saattavat olla kriittisiäkin investointien sijoittumisen kannalta, Hentilä painottaa.
Energian riittävyys kytkeytyy suoraan Suomen Vetylaakson strategisiin tavoitteisiin, joissa keskeisessä asemassa ovat kantaverkon riittävyyden varmistaminen itäisessä Suomessa, bioperäisen hiilidioksidin hyödyntäminen sekä tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen.
Rajakuntien yhteistyössä mahdollisuuksia myös Vetylaaksolle
Hentilä näkee yhteistyön ja verkostojen merkityksen tärkeänä myös alueiden välisessä vaikuttamisessa. Naturpolis on ollut vahvassa roolissa Rajakunnat ry kokoamisessa. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda rajakuntien yhteisiä näkökulmia ja tarpeita esille.
Maanpuolustuksellinen energiaohjelma ResilEast toimii Rajakunnat ry:n käytännön työkaluna kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Hentilän mukaan Rajakunnat ry ja Suomen Vetylaakson toiminnassa voi olla löydettävissä yhteisiä rajapintoja tulevaisuudessa.
– Uskon, että sieltä voi löytyä myös yhteistä rajapintaa Vetylaakson kuvioihin jatkossa, hän toteaa.
Suomen Vetylaakson jäsenyys on tähän mennessä tarjonnut Naturpolikselle mahdollisuuden seurata verkoston toimintaa ja tarkastella kehitystä myös oman alueen näkökulmasta. Hentilä kertoo olevansa jäsenyyteen tyytyväinen ja odottavansa mielenkiinnolla, millaisia uusia yhteistyön mahdollisuuksia verkoston kautta avautuu.
UUTISIA MAAILMALTA

Suomen Vetylaakso ry:n lausunto sähkömarkkinalakiin
Suomen Vetylaakso ry:n tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ja vetytalouden tuotantopotentiaalin taloudellisen hyödyntämisen edellytyksiä sekä niihin pohjautuvan liiketoiminnan kehittymistä itäisessä Suomessa. Tavoitteena on, että itäiseen Suomeen saadaan merkittäviä uusiutuvan energian ja vetytalouden investointeja ja että niiden ympärille muodostuu alihankinta- ja yhteistyöverkosto eli klusteri. Itäisestä Suomesta halutaan kasvattaa aidosti investointeja houkutteleva toimintaympäristö.
HUOMIOT LAKIESITYKSESTÄ
Suomen Vetylaakso ry pitää sähköverkon kapasiteetin nykyistä tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää käyttöä lähtökohtaisesti kannatettavana tavoitteena ja ymmärtää että sähkömarkkinalaki tarvitsee muutoksia. Sähköistymisen, datatalouden, vetytalouden sekä muun puhtaan siirtymän investointien kasvu on lisännyt sähköverkon kuormitusta merkittävästi, ja kapasiteetin hallintaan tarvitaan uusia menettelyjä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että sääntely tukee Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, alueellista tasapainoa ja sähköjärjestelmän kehittämistä eikä johda investointien keinotekoiseen keskittämiseen. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat perusteltuja, mutta ehdotettu malli sisältää merkittäviä alueellisia ja elinkeinopoliittisia riskejä.
Lakiluonnos perustuu oletukseen, että sähköverkon niukkuutta tulee hallita ensisijaisesti priorisoimalla liittyjiä. Suomen Vetylaakso ry:n näkemyksen mukaan Suomen keskeinen haaste ei kuitenkaan ole niukkuuden hallinta vaan niukkuuden poistaminen. Suomen energiamurros, vetytalous, Power-to-X-ratkaisut, datakeskukset ja teollisuuden sähköistyminen ovat olleet pitkään tiedossa. Myös Fingridin ja Gasgridin laatimissa tulevaisuusskenaarioissa sähkönkulutuksen voimakas kasvu sekä vetytalouden potentiaali on tunnistettu jo vuosien ajan. Nyt käsiteltävä lakiesitys antaa vaikutelman siitä, että tunnetun kehityksen aiheuttama kapasiteettivaje pyritään ratkaisemaan jakamalla niukkuutta sen sijaan, että kapasiteettia kasvatettaisiin ennakoivasti.
Suomen Vetylaakso ry pitää erityisen ongelmallisena sitä, että esitys voi johtaa alueellisesti eriarvoiseen lopputulokseen. Muodollisesti valtakunnallisesti yhdenmukaiset kriteerit kohtelevat käytännössä eri alueita hyvin eri tavalla. Itäisessä Suomessa uuden sähköntuotannon rakentamista rajoittavat edelleen merkittävästi maanpuolustuksellisiin rajanvalvontaan liittyvät esteet. Samaan aikaan lakiesitys suosii alueita, joilla uuden sähköntuotannon rakentaminen on mahdollista ja joissa tuotantositoumusten täyttäminen on olennaisesti helpompaa. Tällöin valtio käytännössä ensin rajoittaa sähköntuotannon rakentamista osaan Suomea ja tämän jälkeen palkitsee etusijamenettelyssä alueita, joilla tuotannon rakentaminen on mahdollista. Tätä ei voida pitää alueellisen yhdenvertaisuuden eikä tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta hyväksyttävänä ratkaisuna.
Itäisen Suomen tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen olisi merkittävä kansallinen mahdollisuus. Kyse ei ole ainoastaan Itäisen Suomen elinvoimasta, vaan koko Suomen sähköjärjestelmän vahvistamisesta. Hajautettu sähköntuotanto lisää sähköjärjestelmän resilienssiä, vähentää siirtotarpeita, parantaa toimitusvarmuutta ja tasapainottaa alueellisia tuotantoeroja. Samalla se parantaisi mahdollisuuksia toteuttaa uusia teollisia investointeja myös alueilla, joilla sähköverkon kehitys on tähän asti jäänyt jälkeen. Itäisen Suomen tuotantopotentiaalin käyttöönotto hyödyttäisi samalla Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomea vähentämällä koko maan sähköjärjestelmän pullonkauloja ja vahvistamalla kansallista huoltovarmuutta.
Lakiesitys ei myöskään tunnista riittävällä tavalla vetytalouden sekä Power-to-X-hankkeiden erityisluonnetta. Vetylaitokset eivät ole pelkästään suuria sähkönkuluttajia, vaan ne voisivat samalla toimia kysyntäjoustona, energian varastointiratkaisuna sekä uusiutuvan sähköntuotannon mahdollistajana. Ne tukevat sähköjärjestelmän tasapainoa ja mahdollistavat uusien tuotantoinvestointien toteutumisen. Nyt esitetty malli tarkastelee vetytalouden hankkeita pääosin verkkokapasiteettia kuluttavina kohteina eikä huomioi niiden järjestelmähyötyjä.
Suomen Vetylaakso ry katsoo myös, että esityksen vaikutusarvioinnit ovat jääneet puutteellisiksi. Erityisesti aluekehitys-, investointi-, kilpailukyky-, huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuusvaikutusten arviointi edellyttää jatkovalmistelussa huomattavaa syventämistä. Lisäksi valmistelun aikataulu on ollut poikkeuksellisen nopea suhteessa uudistuksen merkitykseen, eikä esityksessä ole riittävästi tarkasteltu vaihtoehtoisia ratkaisutapoja tai alueellisia vaikutuksia.
SUOMEN VETYLAAKSO RY ESITTÄÄ JATKOVALMISTELUSSA SEURAAVIA MUUTOKSIA:
- Itäisen Suomen tuulivoiman esteiden poistaminen tulee nostaa kansalliseksi prioriteetiksi, ja valtion tulee käynnistää välittömät toimenpiteet tutkavaikutuksiin liittyvien rajoitteiden ratkaisemiseksi.
- Alueille, joilla uuden sähköntuotannon rakentamista rajoitetaan valtion päätöksillä, tulee luoda kompensoiva mekanismi, jotta investoinnit eivät joudu pysyvään kilpailuhaittaan.
- Vetytalous- ja Power-to-X-hankkeille tulee luoda oma järjestelmähyötyä huomioiva tarkastelu, jossa huomioidaan niiden kyky tuottaa kysyntäjoustoa, varastointia ja sähköjärjestelmän tasapainoa.
- Sähköverkon kehittämisen tulee olla ennakoivaa ja investointeja mahdollistavaa. Priorisointimenettely ei saa korvata verkonhaltijoiden velvollisuutta kehittää siirtoverkkoa ja kantaverkkoa.
- Vaikutukset alueelliseen yhdenvertaisuuteen, investointien sijoittumiseen ja kokonaisturvallisuuteen tulee arvioida uudelleen ennen esityksen etenemistä.
Suomen Vetylaakso ry katsoo, että sähköverkon kapasiteetin hallinnan tulee tukea koko Suomen kasvua. Energiamurroksen onnistuminen edellyttää hajautettua sähköntuotantoa, ennakoivaa verkkokehitystä sekä mahdollisuuksia toteuttaa uusia teollisia investointeja koko maassa. Erityisesti Itäisen Suomen sähköntuotannon, sähköverkon ja vetytalouden edellytysten vahvistaminen hyödyttäisi koko Suomea, parantaisi huoltovarmuutta, vahvistaisi sähköjärjestelmän toimintakykyä ja tukisi hallituksen omia tavoitteita investointien ja kilpailukyvyn edistämisestä. Suomessa ei tule rakentaa järjestelmää, joka jakaa niukkuutta, vaan järjestelmää, joka mahdollistaa kasvun.

Saksan vihreän vedyn markkina luo kysyntää suomalaisille yrityksille
Suomen ja Saksan hallitukset allekirjoittivat helmikuussa 2026 aiejulistuksen maiden välisen vety-yhteistyön edistämisestä. Yhteistyösopimus on luonut merkittävää kiinnostusta Suomea, Suomen vetymarkkinaa ja tuotantopotentiaalia kohtaan.
– Suomi ja Saksa tuovat eurooppalaiseen vetytalouteen toisiaan täydentäviä vahvuuksia. Suomessa on runsaasti puhdasta sähköä ja kilpailukykyiset tuotanto-olosuhteet, kun taas Saksassa on teknologista huippuosaamista ja teollista kysyntää vetymarkkinoille. Yhdessä voimme rakentaa aidosti eurooppalaisen vedyn arvoketjun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
Suomalaiset yritykset ovat viime kuukausina solmineet merkittäviä pitkäaikaisia myyntisopimuksia Saksan vetymarkkinalle.
– On hienoa nähdä miten valtioiden, yritysten ja klustereiden välinen yhteistyö kantaa hedelmää ja Suomen kilpailukykyinen tuotantopotentiaali tunnistetaan Saksassa, toteaa Riitta Silvennoinen, Suomen vetyklusterin toiminnanjohtaja.
Saksan kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää ei pelkästään Saksan suuren vetymarkkinan takia vaan myös huomioiden Saksan painoarvo eurooppalaisessa sääntelykeskustelussa.
– Vetytalous tarjoaa valtavan potentiaalin Suomen kasvulle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Nyt on erityisen tärkeää vakuuttaa päättäjät pitkäjänteisen ja luotettavan toimintaympäristön merkityksestä investoinneille. Saksalla on tärkeä rooli, kun tulevista mandaateista sovitaan. Toivottavasti Saksan esimerkki kannustaa myös muita maita laatimaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tulevaisuuden merkittävät investoinnit, toteaa Herkko Plit, Suomen vetyklusterin hallituksen puheenjohtaja.
Suomen ja Saksan välinen vety-yhteistyön aiejulistus on ollut merkittävä tekijä saksalaisille yrityksille.
– Valtioiden väliset yhteistyösopimukset ovat tärkeässä roolissa, kun saksalaiset yritykset tarkastelevat investointeja ja yhteistyösopimuksia Saksan ulkopuolella. On ollut hienoa edistää Saksan ja Suomen välistä vety-yhteistyötä kauppakamarin toimesta ja uskon, että yhteistyö luo vielä paljon uusia mahdollisuuksia erityisesti kun ensimmäisiä miljardisopimuksia on nyt kesällä jo syntynyt yritysten välille, toteaa saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.
Lähde: H2cluster Finland

200 miljoonan euron vetylaitosinvestointi etenee Kotkan Mussalossa
Nordic Ren-Gas vahvisti vuokrasopimuksen Kotkan kaupungin kanssa 4,7 hehtaarin tontista. Vuokraajana on eNRG Kotka Oy, joka on Nordic Ren-Gasin konsernin osa. Yhtiöllä on valmiiksi esisopimus alueesta.
– Suunnitelmat ovat menneet isoja harppauksia eteenpäin, ja haluamme tässä vaiheessa vahvistaa myös tontin vuokraamisen, sanoo Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala.
Laitoksen on tarkoitus tuottaa liikenteelle uusiutuvaa e-metaania. Ympäristölupa sillä on jo, joten seuraavia askeleita ovat investointipäätöksen tekeminen ja rakentamisluvan hakeminen. Kujala arvioi, että investointipäätöksen aika tulee vuonna 2027. Toteutuessaan investoinnin kokoluokka olisi noin 200 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Kujalan mukaan Euroopassa on avautumassa isot markkinat uusiutuvalle polttoaineelle. Syynä ovat geopoliittiset muutokset ja halu irtautua EU:n ulkopuolelta tulevista fossiilisista polttoaineista.
Kujalan mukaan EU patistelee jäsenvaltioitaan toteuttamaan uusiutuvan energian käytön tavoitteita liikenteessä. Tätä kehitystä tukee etenkin Saksassa käyttöön otettu lainsäädäntö.
Yle kertoi heinäkuussa, että Nordic Ren-Gas teki miljardin arvoisen ostosopimuksen, jolla e-metaania viedään raskaalle liikenteelle Saksaan.
Kaasu siirtyy eurooppalaista kaasuputkiverkkoa pitkin, eli ensin Suomen maakaasuverkon läpi ja siitä eteenpäin. Polttoainetankkeihin se saadaan kaasun tankkausasemien kautta.
Lähde: Yle

Solar Foodsin proteiinin kaupallistaminen EU:ssa etenee
Solar Foods on saanut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA) myönteisen tieteellisen lausunnon kehittämänsä Solein®-proteiinin turvallisuudesta.
Päätös vie yhtiötä merkittävän askeleen lähemmäs uuden proteiiniainesosan kaupallistamista Euroopan unionin markkinoilla.
EFSA:n arvion mukaan Soleinia on turvallista käyttää proteiiniainesosana ehdotetuissa elintarvikeryhmissä ja käyttöolosuhteissa. Kyseessä on maailman ensimmäinen kerta, kun EFSA antaa myönteisen tieteellisen lausunnon kaasukäymisellä (gas fermentation) tuotetulle uudelle elintarvikkeelle.
Myönteinen lausunto vie Soleinin EU:n uuselintarvikehyväksynnän viimeiseen vaiheeseen. Seuraavaksi Euroopan komissio valmistelee hyväksyntää koskevan täytäntöönpanosäädöksen, joka etenee jäsenmaiden edustajien äänestettäväksi. Solar Foods arvioi jäljellä olevan hyväksymisprosessin kestävän noin 7–9 kuukautta. Hyväksynnän jälkeen Soleinia voidaan kaupallistaa koko EU alueella.
– Tämä on Solar Foodsille ratkaisevan tärkeä hetki. Olemme vuosien ajan osoittaneet teknologiamme, tuotteemme ja tuotantoprosessimme toimivuuden. Nyt painopisteemme siirtyy yhä vahvemmin kaupalliseen toteutukseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen, sanoo toimitusjohtaja Rami Jokela.
Solar Foods arvioi Soleinin potentiaalisen markkinan arvoksi EU noin seitsemän miljardia euroa ja Yhdysvalloissa 11 miljardia euroa vuonna 2030. Yhtiö on jo aloittanut Soleinin kaupallistamisen Yhdysvalloissa ja käy neuvotteluja suurten kansainvälisten elintarvikeyhtiöiden kanssa myös Euroopassa.
Solar Foods solmi Fortumin kanssa sopimuksen Lappeenrannan tuotantolaitoksen vedyn tuotannosta sekä lämpö- ja jäähdytysratkaisuista. Lappeenrannan Selkäharju valikoitui tehtaiden suunnittelupaikaksi muun muassa sähkö saatavuuden takia. Soleiinin tuotantoon tarvitaan mittava määrä energiaa, jota yhtiö aikoo saada käytännössä tuuli- ja aurinkovoimasta. Suunniteltu tuotantolaitos on merkittävä, itäisen Suomen elinvoimaa lisäävä askel.
Lähde: Solar Foods

EU:n vetytaloustrategia avaa ovia itäiselle Suomelle
EU:n vetytalouskeskustelu on siirtymässä tuotannon tukemisesta markkinoiden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden rakentamiseen. Tämä luo Itäiselle Suomelle mahdollisuuden asemoitua pelkkää vedyn tuotantoa laajemmaksi energia-, turvallisuus- ja teollisuusekosysteemiksi. Call for evidence – EU hydrogen strategy.docx korostaa erityisesti kysynnän kasvattamista, vetyinfrastruktuurin ennakoivaa rakentamista, vetylaaksojen merkitystä sekä vedyn roolia Euroopan strategisessa resilienssissä.
Suomelle tämä tarkoittaa Suomelle sitä, vetyrunkoverkko pitäisi rakentaa ennen kysyntää, jota pitäisi kasvattaa nopeasti ja että sähkön hinta on edelleen ratkaiseva kilpailutekijä. Teräs ja eSAF-polttoaineet ovat Suomen suurimpia mahdollisuuksia. Vedyn merkitys osana huoltovarmuutta ja turvallisuutta korostuu ja EU-rahoitusta pitää saada nopeammin liikkeelle.
Kaikki tämä tuo mahdollisuuksia; Itäinen Suomi voidaan asemoida EU:n ja NATO:n itäisen energiaresilienssin sekä puhtaiden molekyylien tuotannon strategiseksi alueeksi, ei ainoastaan vedyn tuotantoalueeksi. Näkökulma tukee EU-politiikan painopisteiteitä ja tarjoaa alueelle kilpailuetua tulevissa rahoitus- ja investointipäätöksissä.
Lähde: European Commission Hydrogen Strategy
TULEVIA TAPAHTUMIA

Virtaa rannikolle 5 -seminaari 26.11. 8.30-13.45
Energia, vastuullisuus ja teollisuuden uudistuminen muovaavat toimintaympäristöämme ennennäkemättömällä vauhdilla. Virtaa rannikolle 5 -seminaari tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia siihen, miten muutokset näkyvät Kymenlaaksossa ja millaisia mahdollisuuksia ne avaavat alueen yrityksille ja toimijoille.
Miten vastuullisuudesta syntyy kilpailuetua?
Millaisia mahdollisuuksia vety, energian varastointi ja uudet teknologiat tarjoavat?
Mitä tarvitaan uusien investointien houkuttelemiseksi Kymenlaaksoon?
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia näkemyksiä ja verkostoitumaan Kymenlaakson kasvun, kilpailukyvyn ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.
AIKA: Torstai 26.11. klo 8.30-13.45
PAIKKA: Merikeskus Vellamo, auditorio, Tornatorintie 99, 48100 Kotka
tai etänä (striimaukseen ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ennen tapahtumaa)
Tilaisuuden juontaa Senior Advisor Jarkko Harjula Cursorilta. Katso koko ohjelma tästä.
Ilmoittaudu tästä.

Kantaverkko-webinaari 18.12. 8.00-9.00
Suomen Vetylaakso ry:n, Fingridin, Lappeenrannan Energian ja Suur-Savon Sähkön vuoden viimeisessä webinaarissa pureudutaan keinoihin varmistaa sähkön riittävyys itäisessä Suomessa. Näkökulmana on alueellisten energiayhtiöiden suunnitelmat kehittää itse sähköverkkoa itäisessä Suomessa.
8.00 Avaus, toimitusjohtaja Jami Holtari, Suomen Vetylaakso ry
8.05 Verkkoa etelästä, toimitusjohtaja Arto Nikkanen, Lappeenrannan Energia Oy
8.15 Savon mallia, Mikael Venäläinen, Suur-Savon Sähkö Oy
8.25 Suomen kantaverkko on paras, yksikönpäällikkö Petri Parviainen, Fingrid
8.35 Keskustelua, moderoi Jami Holtari
Tilaisuus tallennetaan eli jos et pääse mukaan, voit katsoa sen myöhemmin verkkosivuiltamme. Aika: 18.10.2026. Klikkaa tästä teamswebinaariin

Hydrogen Summit & Expo Tampereella 20.-22.1.207
Lähde Suomen Vetylaakso ry:n kanssa vuoden ehdottomille vetytalouden ykkösmessuille Tampereelle 20.-22. tammikuuta Hydrogen Summit & Expoon!
Mukana yli 100 näytteilleasettajaa ja 2 500 osallistujaa! Verkkosivut Hydrogen Summit & Expo 2027.
Saat nyt ainutlaatuisen tuplahyödyn osallistumisestasi! Samassa yhteydessä järjestetään Verkosto – Energia- ja datainfran ammattilaismessut. Verkkosivut Energia- ja Datainfra 2027.
Suomen Vetylaaksolle on oma alue päälavan vieressä parhailla pelipaikoilla. Messujen näytteilleasettajien paikoista suuri osa jo on varattu, joten kiinnostus on suurta. Toimi siis nopeasti ja ilmoittaudu: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi

Tule mukaan Nordic Hydrogen Week -tapahtumaan Ouluun 15.-17.2.2027!
Nordic Hydrogen Week on Northern Power Business Forum & Expo 2027, kansainvälinen näyttely- ja kongressitapahtuma, joka kokoaa yhteen koko vedyn arvoketjun toimijat.
Kolmipäiväinen ohjelmakokonaisuus tarjoaa lisäksi tiedettä, tutkimusta, yritysvierailuja, verkostoitumista ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua puhtaan energian tulevaisuuteen Pohjoismaissa.
Suomen Vetylaakso ry on tapahtumassa mukana keskiviikkona 17.2. Tule kuulemaan, niin kerromme, millaista alueellisesta kehitystä vetytalous tuo itäiseen Suomeen. Tulemme viestimään ohjelmastamme tapahtumassa myöhemmin lisää.
Lue lisää!

Tule mukaan itäisen Suomen energiatalouden ehdottomaan huipputapahtumaan 2027!
Eastern Energy Summit 2027 kokoaa ensimmäistä kertaa Itäisen Suomen energia-, tutkimus- ja investointiekosysteemin yhteiselle näyttämölle. Yritykset, investoijat, päättäjät, tutkimus ja alueelliset toimijat kohtaavat Helsingissä rakentamassa uusia yhteyksiä, yhteistyötä ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Aika: 31.5-1.6.
Paikka: Messukeskus, Helsinki
Kysy lisää tommi.siikaniva@vetylaakso.fi
Merkitse kalenteriin!
Liity nyt kasvavaan joukkoomme!
Meillä on pian jo 80 jäsentä, joille tarjoamme kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.
Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.
Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jamille 040 055 1435 tai Tommille 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.
Tilaa uutiskirje ja anna palautetta
Kerro meille, mistä haluat uutiskirjeissämme kuulla ja anna palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.
Jos sinulla on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laita rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry
Uutiskirjeen tilaus:
- http://eepurl.com/iJCuto
- tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi


Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen on EAKR-rahoitteinen ryhmähanke Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa. Päätoteuttaja on LUT-yliopisto, jossa Suomen Vetylaakso ry on yksi osatoteuttajista.
Copyright (C) *|2026|* *|Suomen Vetylaakso ry|*. All rights reserved. Toimistosähköpostimme on: Office@vetylaakso.fi








