PÄÄKIRJOITUS

Herätys Suomen teollisuus!

Hyvä vetylaaksolainen,

Syksyn tuulet puhaltavat ja päivät kylmenevät, mutta se ei vie pois lämpimiä kesän muistoja. Suomen Vetylaakso painaa menemään eteenpäin ja vie tärkeää sanomaamme eri foorumeilla jälleen lomakauden jälkeen.

EK uutisoi vastikään päivityksiä vihreän siirtymän dataikkunastaan. Näkymät ovat suhteellisen positiiviset tämän vuoden osalta, vaikka sekaan on tullut ikäviäkin uutisia. EK:n mukaan taloudessa on käänne parempaan alkanut ja uusien julkaistujen investointien määrä on jo ylittänyt koko viime vuoden saldon. Nyt tätä investointikoneistoa pitää ruokkia eikä asettaa uusia rajoituksia ainakaan tuulivoimalle esitetyillä uusilla etäisyysrajoituksilla, joita vastaan Vetylaakson lisäksi sadat muut lausuivat kesän helteillä.

Suomen teollisuus kaipaa herätystä. Uutiset paperikoneiden sulkemisista muistuttavat metsäteollisuuden merkityksestä koko kansantaloudellemme. Nyt on viimeiset hetket ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla luodaan kilpailukykyä ja investointeja Suomeen. Siksi on elintärkeää, että metsäteollisuuden bioperäinen hiilidioksidi otetaan käyttöön täysimittaisesti, eikä hukata ainutlaatuista ja vielä olemassa olevaa, mutta hiipuvaa etulyöntiasemaamme.

Biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen esimerkiksi uusien kemikaalien, muovien, metaanin ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa on miljardiluokan liiketoimintamahdollisuus, joka kasvattaa metsäteollisuudelle kannattavuutta, tuo vientiä ja luo uusia työpaikkoja. Se on piristysruiske kaikille toimialaan kytkeytyville jalostusketjuilla ja elinkeinoille. Myös vetytaloudelle.

Kaikki tuoreimmat investointiuutiset P2X-laitoksiin nojaavat Suomen erikoisvarallisuuteen, metsäteollisuuden piipuista saatavaan biopohjaiseen hiilidioksidiin. Paras esimerkki on Kotkassa Arctic Sisun suunnittelema e-metaanilaitos, joka hyödyntäisi MM Kotkamillsin sellutuotannon hiilidioksidia ja olisi näin ensimmäinen tämän kokoluokan laitos toiminnassa, mahdollisesti jo vuonna 2028. Lähes kaikki vastaavat P2X investointisuunnitelmat eri puolella Suomea nojaavat vastaaviin hiilidioksidilähteisiin. Kysymys on siitä, millä aikataululla niissä päästään liikkeelle. Nyt jos koskaan, on odottavan aika kallista.

Investointien vauhdittaminen vaatii monien palasten loksahtamista paikalleen ja niitä vihreän siirtymän arvoketjuissa riittää. Hiilidioksidin lisäksi itäinen Suomi kaipaa edelleen paljon lisää puhdasta energiaa eli tuuli- ja aurinkovoimaa sekä kattavampaa ja vahvempaa sähkönsiirtoverkkoa. Suomen Vetylaakson agendalla nämä teemat ovat aina kärjessä. Siksi valmistelemamme puolustuksellisen energiaohjelma ResilEast-ohjelma tulee pysymään vahvasti esillä. Valmistelemme paraikaa ohjelmaa, etsimme rahoitusta sekä parhaita osaajia ja partnereita sen toteutukseen. Työ ohjelman ympärillä on yhä konkreettisempaa. Tulemme pitämään teidät ajan tasalla ohjelman etenemisestä koko ajan.

Nähdään syksyn tapahtumissa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Joensuussa, Helsingissä nyt ainakin! Seuraa tarkkaan viestintäämme, niin tiedät missä tapahtuu!

Jami Holtari

Jyrki Katainen: Investoinnit lamauttava noidankehä voidaan murtaa sotilas- ja siviiliteknologian liitolla

Entinen pääministeri ja EU-komissaari, nykyisin Nordean yhteiskuntajohtajana toimiva Jyrki Katainen nosti Suomen Vetylaakson haastattelussa ulkoisen geopoliittisen epävarmuuden investointien nihkeyden suurimmaksi syyksi. Yhdeksi reseptiksi jähmettyneen tilanteen ratkaisuksi hän nostaa puolustusteollisuuden ja siviiliteknologian yhteenkietoutumisesta saatavat hyödyt.

Erityisesti Venäjän tilanne ja Yhdysvaltojen poliittinen epävakaus – heikentävät sekä kotimaisten että ulkomaisten investointien vireyttä Suomessa. Vetytalous ja uudistuva energia eivät ole epävarmuudelle immuuneja.

Kataisen mielestä Suomella on kuitenkin lukuisia vahvuuksia investointikohteena: kilpailukykyinen energiahinta, maltillinen yhteisöverotus, osaava työvoima, vakaa ja ennustettava yhteiskunta sekä vähäinen korruptio. Kataisen mukaan myös työmarkkinauudistuksia on tehty, mikä osaltaan tukisi kasvua ja ulkomaisten investointien houkuttelua.

– Silti investoinnit eivät virtaa toivotulla tavalla, varsinkaan mittaville energia- ja teollisuushankkeille itäiseen Suomeen. Jos ei olisi sotaa Ukrainassa, jos Yhdysvalloissa olisi stabiili presidentti, niin näkisin että Suomeen tulisi merkittävä määrä investointeja, Katainen arvioi.

Epävarmuuden noidankehä

Kataisen mielestä yleinen epävarmuus on tällä hetkellä investointien suurin este. Hän viittaa myös kotimarkkinatilanteeseen: kansalaisilla on taloudellisesta ostovoimaa, mutta varovaisuuden ja epävarmuuden vuoksi kulutusta ei synny. Ihmisillä on nyt enemmän säästöjä kuin korona-aikaan, mutta silti asuntokauppa ei ole vilkastunut ja kulutus laahaa. Ostovoima on hyvällä tasolla, mutta sitä ei käytetä.

– Se on juuri tuo yleinen epävarmuus; kuluttajat eivät kuluta, kun mielessä on epävarmuutta ja investoijat eivät investoi, varsinkin suuria investointipäätöksiä pantataan, koska he eivät tiedä miten maailma muuttuu. Maailman tilanne on liian arvaamaton, Katainen kuvailee noidankehää.

Kataisen mielestä Suomi ei ole viime vuosina ollut onnettaren suosiossa.

– Meillä on ollut huono tuuri: jo ennen Ukrainan sotaa ja Trumpin politiikan ailahtelevuutta Suomessa kärsittiin matalasta kasvusta, mutta nyt kansainväliset kriisit ovat voimistaneet investointien varovaisuutta entisestään, hän arvioi.
– Käytännön esimerkiksi epävarmuutta lisäävästä tekijästä Katainen nostaa Trumpin tulliveivauksen.

Yhdysvallat on asettanut Euroopalle tullit, toivotaan, että ne nyt pitäisivät.
Sekin on parempi, kuin että ne soutaa ja huopaa edestakaisin. 15 prosenttia on aika paljon, mutta sen kanssa todennäköisesti totuttaisiin elämään, hän toteaa

Kasvuloikka siviili- ja sotilasteknon liitosta

Euroopassa ja Suomessa eletään historiallisen murroksen aikaa. Perinteinen puolustusteollisuus – aseiden ja ammusten valmistus – saa rinnalleen nopeasti kasvavan teknologia-alan, jonka tuotteet soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Tällaisen kaksoiskäytön mahdollistamasta laaja-alaisesta teknologiasta povataan seuraavaa Euroopan kasvuloikkaa.

– Yhdysvaltojen teknologinen etumatka on syntynyt siitä, että siviiliteknologiasta on syntynyt kysyntää puolustusteollisuudessa, ja puolustusalan innovaatiot ovat puolestaan löytäneet tiensä myös kuluttajamarkkinoille. Tätä kehityssuuntaa ei Euroopassa ole vielä kokeiltu isossa mittakaavassa – ja juuri tässä on meille iso mahdollisuus, Katainen arvioi.

Suomessa jo muutama kasvuyritys on noussut julkisuuteen usean käyttöalan teknologiallaan. Esimerkkinä Katainen nostaa suomalaisen satelliittiyhtiön, jonka kuvantamisteknologia suunniteltiin alun perin satotuhojen arviointiin, mutta nyt sama teknologia on avainasemassa Ukrainan sodan tiedustelussa.

– Tältä sektorilta voi syntyä seuraava kasvusykli – ensin pienistä yrityksistä, jotka toivon mukaan saavat uudenlaisia panostuksia kansalliseen ja eurooppalaiseen puolustukseen, hän näkee.

ResilEast-ohjelma kiinnostaa Brysselissä: ”valtava potentiaali”

Katainen nostaa esiin Itäsuomalaisten vaikuttajien laatiman ResilEast-ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa niin energia- kuin kokonaisturvallisuutta Itä-Suomessa yhdistämällä energia-alan ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet. Suomessa poliitikkojen huomion kiinnittänyt ohjelma on herättänyt kiinnostusta myös EU:n rajojen ulkopuolella – ja erityisesti Brysselissä.Kataisen mielestä ohjelma on järkevä ja ajankohtainen.

– Jos tuulivoimapuistojen ja puolustusvoimien tutkateknologian haasteet saadaan ratkaistua, potentiaali on valtava.

Ratkaisu tutkaongelmalle on olemassa. Kysymys on nyt valittavasta teknologiasta ja sen hinnasta.

EU:n aluekehitysrahoitukselle haetaan Euroopassa nyt uusia puolustuksellisia käyttökohteita, joissa reaalitalouden hyödyt ja turvallisuus kytkeytyvät aidosti toisiinsa.

– Keskustelin aiheesta eurooppalaisen aluepolitiikan komissaarin Raffaele Fitton kanssa, joka suhtautui ResilEast-ohjelmaan hyvin kiinnostuneesti. Fitto näki siinä mallin, jossa julkinen, puolijulkinen ja yksityinen rahoitus voisivat yhdistyä.

Katainen painottaa, että kansalliset ja alueelliset investointiohjelmat, kuten ResilEast, ovat tulevaisuuden kasvun ja turvallisuuden kannalta ratkaisevia. Hän korostaa erityisesti suomalaisten kyvykkyyttä teknologian kehittämisessä ja mahdollisuutta olla eurooppalaisen mallin edelläkävijä

– Tästä voi tulla uusi kasvun moottori myös suomalaiselle taloudelle, kunhan onnistumme yhdistämään puolustuksen, innovaatioiden ja energia-alan tavoitteet, Katainen linjaa.

Resilienssin ja teknologia-avusteisen kokonaisturvallisuuden kehittäminen saattaa muodostua käännekohdaksi, joka nostaa sekä Itä-Suomen että koko maan uuden kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi – kasvun, turvallisuuden ja uuden teollisuuden lähteille.

Tehdaspäällikkö Matti Himanen toivoo Vetylaakson jäsenyydeltä käytännön hyötyjä

Wienerberger on yli 30 maassa toimiva keraamisten rakennustuotteiden kuten tiilien toimittaja. Suomessa suurin tuoteryhmä on julkisivutiilet ja -laatat. Suomessa Yrityksen pääkonttori on Helsingissä ja tehdas Kouvolassa. Suomessa Wienerberger työllistää noin 50 henkilöä, joista suurin osa Korian tiilitehtaan tuotantotehtävissä.

Korian tiilitehdasta luotsaa tehdaspäällikkö Matti Himanen, joka painottaa kaakonkulman kehittämisen merkitystä.

– Kun Vetylaakso-hanke käynnistyi, koin tärkeäksi, että kaakonkulman aluetta tuettaisiin konkreettisesti ja että kehitystä syntyisi monien vaikeiden vuosikymmenten jälkeen, Himanen avaa syitä Suomen Vetylaakson jäsenyydelle.

Toinen Himasen motiivi jäsenyydelle oli pysyä ajan hermolla; olla mukana siinä, miten päästöttömään energiaan ja nollapäästöjen tavoitteisiin edetään.

– Vety nähtiin yhtenä mahdollisuutena, josko tulevaisuudessa vetypohjainen energia – oli se sitten nestemäistä tai putkessa siirrettävää – voisi olla aidosti saatavilla ja osa Wienerbergerin päästövähennyskeinoja, hän perustelee.

Osallistuminen Vetylaakson toimintaan on Himaselta jäänyt ajan puutteen vuoksi vähäiseksi, eikä hän ole kokenut Vetylaakson toiminnan tuoneen aivan odotustensa mukaista toimintaa.

– Vähän teoreettisella tasolla on mielestäni menty; en ole huomannut, että juuri meidän seutukunta hyötyisi, tai että konkreettisia asioita olisi ollut esillä.
Himanen toivoo jäsenistölle ahkerampaa tiedotusta vireillä olevista hankkeista ja niiden edistymisestä. Erityisesti häntä kiinnostaa se, miten vetyä tuotetaan ja siirretään sekä millä aikataululla nämä ratkaisut voisivat alueella toteutua.

– Suuria energia- ja infrastruktuurihankkeita käsitellään liikaa etäisinä ohjelmina. Myös pienempiä yrityksiä kiinnostaa tietää, missä vaiheessa erilaiset hankkeet ja laitteistojen kehitystyöt etenevät ja kuinka kaukana konkreettinen käyttöönottaminen on. Uutiskirje saa Himaselta kiitosta.

– Kvartaaleittain ilmestyvä uutiskirje olisi hyvä rytmi – ei liian usein, mutta säännöllisesti. Mukaan voisi nostaa alan innovaatioita, esimerkkejä maailmalta sekä tiivistä tietoa siitä, mitä Vetylaakson hankkeissa on konkreettisesti tapahtunut, hän ehdottaa.

Webinaarit ja yritysvierailut kiinnostavat Himasta myös, mutta arjen haasteena on ajanpuute. Hän toivoo etätapaamisia ja tallennettavissa olevia esityksiä, jotta voi katsoa ne silloin, kun itselle sopii. Myös yritysvierailut kiinnostavat.

– Vuosittain pari yritysvierailua olisi mielekkäin tahti.

”Haluan kurkistaa kulissien taakse”

Keskeiseksi viestinnän kehitystoiveeksi Himanen nostaa sen, että jäsenet saisivat tietää, millaista vaikuttamistyötä yhdistys tekee muun muassa poliitikoiden suuntaan tai mitä yksittäiset henkilöt, kuten toimitusjohtaja Jami Holtari, konkreettisesti edistävät kulissien takana. Tämä lisää sitoutumista ja tekee yhdistyksen työstä läpinäkyvämpää.

– Jäsenet arvostaisivat kokemusten ja vertaistuen jakamista: jos uutiskirjeeseen tai tilaisuuksiin voisi tuoda aitoja käytännön kokemuksia, se lisäisi yhteisöllisyyttä ja auttaisi löytämään uusia ideoita ja ratkaisuja, Himanen toteaa.

Resurssien, ajan ja taloustilanteen ollessa usein tiukoilla varsinkin rakennusalalla, Himanen näkee Vetylaakson jäsenyyden kuitenkin tulevaisuudessa arvokkaana, jos toiminta pitää mielenkiintoa yllä ja tuottaa näkyvää hyötyä. Hän toivoo jäsenhankinnan jatkuvan ja maksujen olevan sopusoinnussa sen kanssa, mitä yksittäiset jäsenet kokevat saavansa.

– Nämä ovat pitkäjänteisiä asioita, mutta joskus hyödyt realisoituvat, Himanen kiteyttää.

NÄKÖKULMA

Hanna Holopainen, Vihreiden kansanedustaja

Vety, tuuli ja toivo – Itäinen Suomi energiamurroksen ytimessä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja itärajan sulkeutuminen ovat olleet raju isku itäiselle Suomelle. Kauppa, teollisuus ja matkailu ovat kärsineet – ja samalla koko alueen elinvoima on joutunut koetukselle. Juhlapuheissa on kyllä jaettu myötätuntoa, mutta konkretiaa tarvitaan enemmän. Rahoituspäätökset ja aikataulu infrainvestoinneille todistaisivat, että valtioneuvosto todella ymmärtää alueen strategisen merkityksen ja on sitoutunut pitkäjänteiseen kehittämiseen. Toivottavasti budjettiriihestä tulee hyviä päätöksiä. Rajaseutu ei saa jäädä kuihtuvaksi puskurivyöhykkeeksi, josta asukkaat ja investoinnit katoavat. Rajaseudun erityistilanne tulee nostaa pöydälle myös kaikissa EU-tapaamisissa.

Elinvoiman palauttaminen on kokonaisvaltainen tehtävä, joka vaatii toimivia tietoliikenneyhteyksiä, saavutettavuuden ja erityisesti raideliikenteen parantamista, koulutusmahdollisuuksien turvaamista sekä luontomatkailun kehittämistä. Aivan erityisessä asemassa on energiamurroksen vauhdittaminen. 

Energiapolitiikan näkökulmasta itäinen Suomi ei ole vain kartan reuna. Se voi olla koko Suomen energiatulevaisuuden sydän. Alueella on erinomaista potentiaalia puhtaan energian tuotannossa: tuuli- ja aurinkoenergia ja puhdas vety voivat synnyttää uuden teollisen aikakauden, joka tuo mukanaan työpaikkoja, investointeja ja tulevaisuuden uskoa.

Toistaiseksi investointien tiellä on esteitä, jotka täytyy purkaa. Kysymys on myös alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Ansaitsemme samanlaiset mahdollisuudet kuin läntisessä Suomessa. Fingridin kantaverkko on kriittinen. Ilman sen vahvistamista uusia energiainfrastruktuureja ei voida rakentaa. Puolustusvoimien tutkaongelmat estävät tuulivoiman rakentamista. Nämä tekniset haasteet on ratkaistava, jotta voimme avata tien puhtaalle, hajautetulle ja turvalliselle energiajärjestelmälle.

Tuulivoimatuotannon hajauttaminen koko maahan auttaa pitämään sähköverkon tasapainossa. Energiaomavaraisuus ja hajautettu tuotanto ovat osa kansallista turvallisuutta. Itäisen Suomen vahvistaminen tukee koko maan kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. 

Kehitys ei tapahdu itsestään. Eikä valtiovetoisesti luoda kuin kehikko, jonka päälle kannattava liiketoiminta on mahdollista rakentaa.  Alueellista visiota, investointeja ja rohkeutta osallistua tulevaisuustalkoisiin tarvitaan myös yrityssektorilta.

ResilEast-ohjelma kokoaa kiinnostavalla tavalla kokonaismaanpuolustuksen, aluekehittämisen ja kestävän rakennemuutoksen näkökulmat yhteen. Toivottavasti rahoitus ohjelmalle löytyy. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kestävämmän, turvallisemman ja elinvoimaisemman tulevaisuuden rakentamiseen.

Ohjelman viitoittamalla tiellä itäinen Suomi voi siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, uudistaa teollisuutta, vähentää päästöjä ja vahvistaa huoltovarmuutta.

Meillä ei ole varaa menettää tätä potentiaalia. Itäinen Suomi voi olla edelläkävijä – jos siihen annetaan mahdollisuus. On aika rakentaa tulevaisuutta – yhdessä, koko Suomen hyväksi.

UUDET JÄSENET ESITTELYSSÄ: Parikkalan Valo Oy

Lähes 100-vuotias Parikkalan Valo on Itä-Suomen aktiivinen sähköverkon kehittämisen ja energiainvestointien puolestapuhuja

Parikkalan Valo Oy perustetiin 1936 Parikkalassa alueen sähköistämistä varten. Sähköistyksen edetessä ja sähköyhtiöiden yhdistymisten myötä sähkönjakeluvastuualue on laajentunut kolmen maakunnan ja viiden kunnan alueille.

Tällä hetkellä Parikkalan Valo Oy:n omistavat pääasiassa yksityishenkilöt.
Yrityksen pääliiketoiminnat ovat sähkönsiirto ja -myynti. Sähköä Parikkalan Valo siirtää Parikkalan, Savonlinnan, Rautjärven, Ruokolahden ja Kiteen alueilla noin 140 GWh vuodessa. Yli 2 500 kilometriä sähkölinjaa palvelee harvaan asuttua aluetta.

Sähkönsiirtoasiakkaita on noin 10 000 ja liikevaihtoa kertyy noin 13 miljoonaa euroa.
Sähköä yritys myy kaikkialle Suomeen. Kaikki Parikkalan Valo Oy:n myymä sähkö on mahdollista saada kokonaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna.

Parikkalan Valo on mukana useissa energiatuotantosijoituksissa. Yhtiöllä on pieni omistus Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta sekä useita osuuksia tuulivoimalaitoksissa ympäri maan. Omistukset ovat tulleet yritykselle aikanaan alueellisen yhteistyön kautta kuten Kaakon Energia Oy:n ja muiden paikallisten energiayhtiöiden yhteishankkeiden myötä.
Energiatuotantohankkeet — mukaan lukien tuulivoima, aurinkoenergia ja vastapainevoima — ovat osa Parikkalan Valon aktiivista investointistrategiaa.

– Meillä on tarve etsiä sijoitusmahdollisuuksia erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomen alueilla, missä uusiutuvan energian potentiaali ja kysyntä kasvavat. Taustalla vaikuttaa myös Lappeenrannan yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö sekä tiivis yhteistyö paikallisten rakennuttajien ja kuntien kanssa, Parikkalan Valon toimitusjohtaja Olli Mattila sanoo.

Mattila painottaa, että pienen energiayhtiön resurssit ovat rajalliset, erityisesti isoissa tuotanto- ja kehitysinvestoinneissa kuten aurinkopaneelikentissä tai automaatiotekniikassa. Tämän vuoksi yhteistyö muiden energiatoimijoiden, tutkimuslaitosten ja kuntien kanssa korostuu. Parikkalan Valo onkin mukana rahoittamassa ja tukemassa LUT yliopiston professuureja ja alan kehittämistä sekä osallistuu useisiin ammatillisiin kehityshankkeisiin.

Sähköverkon kapasiteetti ja ikääntyminen huolestuttaa

Sähköverkon laatu ja kapasiteetti nousevat toistuvasti esiin Mattilan huolena investointien pullonkaulana.

– Parikkalan alueen sähköjärjestelmä pohjautuu 1970-luvulla rakennettuihin puupylväsverkkoihin, joissa kantaverkon kapasiteetti ei enää vastaa uusiutuvan energian ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Kyllä se pitäisi saada rakenteille täällä, Mattila sanoo toiveenaan 400 kV siirtoverkon rakentaminen maakuntakaavan tilavarauksen pohjalta.

Käytännössä kapasiteettipula näkyy metsä- ja teollisuusyritysten arjessa; esimerkiksi Metsä Groupin Simpeleen ja Punkaharjun tehdasten sähkökattilasuunnitelmat voivat kariutua puutteelliseen tehoon — tarpeena olisi yli 100 MW, kun Fingridin nykyinen kapasiteetti on alle 100 MW.

Sähköverkon laajentamisen ja kapasiteetin kehittämisen pohjalta Mattila ehdottaa jopa yksityisten verkkoyhtiöiden aktiivista roolia rakentamisessa ja rahoituksessa. Tästä osoituksena on usean Kaakkois-Suomen energiayhtiöiden muodostama Itäverkko-hanke, jossa paikalliset energiayhtiöt ottaisivat itse aktiivisen roolin verkon rakentamisessa ja varmistaisivat näin alueen houkuttelevuuden investointikohteena. Itäverkko-hankkeessa ovat mukana Parikkalan Valon ohella Lappeenrannan Energia ja Imatran Seudun Sähkö. Mukaan toivotaan ainakin Pohjois-Karjalan Sähköä ja Savon Voimaa.

Itäverkko Oy vastaisi sitten Vuoksi-Lapinlahti-johdon toteutuksesta. Vaikka tuottoa ei olisikaan heti odotettavissa, investoinnit olisivat tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia ja mahdollistaisivat myöhemmin verkon myynnin kantaverkkoyhtiölle.

Vety tulee, mutta vaatii kärsivällisyyttä

Mattila tunnistaa vetytalouden ja vihreän siirtymän mahdollisuudet — mutta samalla nostaa esiin haasteita kannattavuuden, kustannusrakenteiden ja ekosysteemien kehittämisessä.

– Vety on tulossa, mutta sen läpimurto ja kannattavuus vaativat kärsivällisyyttä rahoittajilta sekä monien osatekijöiden loksahtamista paikoilleen, Mattila tiivistää.
Parikkalan Valo seuraa alan tutkimusta ja on valmis investoimaan pilottihankkeisiin kuten Parikkalaan rakentuvaan biokaasuprojektiin. Kannattavuuslaskelmien haasteet sekä kansainvälisten esimerkkien kuten Saksan mallin puute hidastavat laajojen teollisten vetyratkaisujen yleistymistä. Pitäisi saada case-esimerkkejä, joissa ensimmäinen investointi osoittaa kannattavuutta – silloin markkina avautuisi uusille toimijoille.

Mattilan mielestä alan kehitykselle on tärkeää, että haasteet, mahdollisuudet ja konkreettiset investointitarpeet tuodaan laajasti esiin messuilla, mediassa ja poliittisille päättäjille.

– Jatkuva viestiminen kapasiteetin tarpeesta erityisesti sähköverkossa, on ratkaiseva tekijä koko itäisen Suomen energiatulevaisuuden kannalta.

UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA

Kotkaan suunnitteilla Euroopan mittakaavassa merkittävä e-metaanilaitos – uusiutuvaa polttoainetta meriliikenteelle ja teollisuudelle

Kotkaan on suunnitteilla merkittävä investointi puhtaan energian tuotantoon, kun suomalainen Arctic Sisu Corporation Oy on ilmoittanut aikeistaan rakentaa suuren mittakaavan e-metaanin tuotantolaitoksen. Kolmessa vaiheessa toteutettava hanke tähtää vuosittaiseen 900–950 GWh:n uusiutuvan e-metaanin tuotantoon, millä pyritään vastaamaan meriliikenteen energiatarpeeseen.

Laitos tullaan rakentamaan MM Kotkamills Oy:n sellu- ja paperitehtaan viereen ja se tulee olemaan Euroopan ensimmäinen, joka hyödyntää selluntuotannon prosessissa syntyvää hiilidioksidia e-metaanin raaka-aineena. Tämä innovatiivinen lähestymistapa mahdollistaa jopa 50 % tehtaan nykyisten CO₂-päästöjen talteenoton ja uudelleenkäytön, samalla kun hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja ja hukkalämpöä, vähentäen Kotkamillsin kokonaispäästöjä entisestään.

Arctic Sisu kertoi omassa tiedotteessaan, että projektilla on jo asiakkuus. Tavoitteena on saada lopullinen investointipäätös vuoden 2026 aikana ja ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto on suunniteltu alkavaksi vuonna 2028. Koko projekti on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista kukin on arvoltaan noin 300 miljoonaa euroa.

– Tämä hanke on merkittävä askel kohti vihreää siirtymää ja osoitus Kotkan-Haminan seudun vetovoimasta investointikohteena. Arctic Sisun investointi ei ainoastaan tuo alueelle uusia työpaikkoja, vaan myös vahvistaa seudun asemaa uusiutuvan energian ja kestävän teollisuuden edelläkävijänä”, kommentoi Cursor Oy:n Invest In johtaja Ilkka Hasanen uutista.

– Arctic Sisun hanke on loistava esimerkki teollisesta symbioosista ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämä kokoluokaltaan merkittävä investointi toteutetaan teollisuus- ja satamakaupunki Kotkaan”, iloitsi Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Toni Vanhala.

Investointi vahvistaa Kotkan asemaa puhtaan energian tuotannon keskuksena ja tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia alueen teollisuudelle ja logistiikalle. Se on konkreettinen osoitus siitä, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan edistää kestävää kehitystä ja talouskasvua.

Webinaari-infot jäsenillemme alkavat 23.9: Mitä juridisia seikkoja tulee uusiutuvan energian hankkeissa huomioida

Webinaari-infot jäsenillemme alkavat 23.9: Mitä juridisia seikkoja tulee uusiutuvan energian hankkeissa huomioida

Ajankohta: Tiistai 23.9. klo 13.00-14.00

Asiantuntijat: Senior Associate Karoliina Rytkönen, Bergmann Attorneys at Law

                        Toimitusjohtaja Miko Huomo, 3Flash Finland Oy

Senior Associate Karoliina Rytkönen:

• Hankkeen peruspilarit: Mistä elementeistä – luvituksesta maanhankintaan ja edelleen sopimusketjuihin – tuottava hanke rakentuu?
• Turvallisuusnäkökohdat juristin silmin: Millaisina laitoksia, niiden prosesseja ja henkilökuntaa koskevina velvoitteina palo- ja räjähdysvaaran kaltaiset ominaisuudet lainsäädännössä näyttäytyvät?
• Onnistuminen säännellyillä markkinoilla: Miten mandaattien ja päästökaupan kaltaiset sääntelytoimet luovat mahdollisuuksia vihreille ratkaisuille, ja kuinka olla oikealla tavalla uusiutuva tai vähähiilinen tähän kysyntään vastaamiseksi?

Toimitusjohtaja Miko Huomo:

• Pankkikelpoisuus ja luvitus: Rakennuslupa sen lainvoimaisuus ja kustannusvastikkeen muodostuminen ja vastuu.
• Sähkön hinnan epävarmuus: Miten PPA:t, optiot ja suojausmallit kirjataan yhteisiä intressejä suojaaviksi, jotta hankkeen kannattavuus kestää markkinapaineet.
• Kysynnän kasvu ja sopimusriskit: Hankekehittäjän ja sijoittajan näkökulmasta on kriittistä, ettei sopimusrakenne siirrä kysynnän toteutumisen riskiä yksipuolisesti tuottajalle. PPA- ja muut sopimukset on hankekehittäjän näkökulmasta pyrittävä rakentamaan niin, että erityisesti riskit jakautuvat tasapainoisemmin myös offtakerin suuntaan.
• Muuttuva sääntely-ympäristö: Kehittäjän on hallittava pitkät siirtymäajat ja varmistettava, että sopimukset joustavat mahdollisten lakimuutosten edessä.

Webinaari on asiantuntijoiden keskustelutilaisuus, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Webinaari tallennetaan, joten jos et pääse mukaan, voit katsoa sen sinulle sopivana ajankohtana. Jos sinulla herää tilaisuudesta kysymyksiä, laita viestiä: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi 0400 885 747 

Merkitse kalenteriisi tästä:  Tervetuloa mukaan!

TULEVIA TAPAHTUMIA

Future Energy Solutions 9.-10.9.2025 Lappeenrannassa

Kansainvälinen Future Energy Solutions -konferenssi järjestetään Lappeenrannassa. Pääteemana on energia-alan innovaatiot ja konferenssin istunnot keskittyvät digitaalisiin energiajärjestelmiin, vety-talouteen ja tulevaisuuden liikkuvuuteen.

Pääpuhujina toimivat ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä Solar Foods Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen Pasi Vainikka. Mukana huipputason puhujia sekä energia-alan yrityksistä että tutkimusyhteisöistä. Monipuolinen ohjelma sisältää työpajoja, vierailuja, sekä verkostoitumismahdollisuuksia kumppaninäyttelyalueella ja  iltaohjelman aikana. Suomen Vetylaakso on yksi tapahtuman järjestäjistä.

Rekisteröidy tästä

Suomen Vetylaakson kuntaverkosto koolle 17.9.

Tervetuloa verkottumaan Helsinkiin keskiviikkona 17.9. klo 17.30-19.00 Kuntamarkkinoiden ensimmäisen päivän päätteeksi ja kuulemaan mitä asioita kunnassasi tulee huomioida vihreitä investointeja ajatellen. Vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus Ravintola Juttutuvassa (Säästöpankinranta 6, Hki), jossa tarjolla purtavaa ja virvokkeita yhdistyksen puolesta. Illan ohjelmassa 

• Näin rakennamme energiaekosysteemin kuntaasi
  • Greensky Energy / Iines Veistola
• Vihreiden investointien kotiuttaminen kuntaasi
  • FCG / Pauli Santala, Jaana Myllyluoma
• Vetylaakson kuulumiset ja kuntaverkoston toiminnan jatkostepit
• vapaamuotoista seurustelua

Tilaisuus on suunnattu Suomen Vetylaakson kuntajäsenille, mutta on avoin kaikille muillekin kiinnostuneille. Kerrothan omassa organisaatiossa muillekin, jos et pääse itse paikalle. Ja saa vinkata myös tutuille! Ilmoittauduthan ma 15.9. iltaan mennessä tj Jamille (jami.holtari@vetylaakso.fi) tarjoilujen varmistamiseksi.

Tutustu Kuntamarkkinoiden ohjelmaan tästä

European Hydrogen Week Brysselissä 29.9.-3.10.2025

European Hydrogen Week 2025 on Euroopan suurin vetyalan tapahtuma, joka kokoaa yhteen alan johtavat toimijat, yritykset, päättäjät, tutkijat ja sijoittajat Brysseliin keskustelemaan vedyn roolista Euroopan vihreässä siirtymässä ja tulevaisuuden energiajärjestelmässä.

Tutustu European Hydrogen Weekin ohjelmaan tästä.

Katso video viime vuoden tilaisuudesta tästä.

Itä-Suomen energiafoorumi

Tänä vuonna Itä-Suomen energiafoorumi kansainvälistyy. Osallistu kahden päivän keskusteluihin seuraavista teemoista:
• Vety-/bio-talous ja infrastruktuuri
• Energiatransitio ja resilienssi
• Kiertotalous ja biogeeninen CO₂
• Vihreä siirtymä ja turvallisuus itärajalla
• Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, osaaminen ja vetyinnovaatiot

Tutustu ohjelmaan tästä.

Tule tapaamaan Suomen Vetylaaksoa Teknologia 25 -messuille omalle ständillemme!

Pohjoismaiden johtava teknologia- ja teollisuustapahtuma esittelee uusimmat älykkään ja kestävän teollisuuden teknologiat.

Ilmoittaudu tästä.

Suomen Vetylaakso on mukana Tampereella Hydrogen Summitissa 14.-15. tammikuuta. Olemme varanneet oman osaston, johon mahtuu 10 jäsentämme mukaan. Laita viestiä Jamille tai Tommille, niin kerromme lisää!

Liity nyt jäseneksemme!

Suomen Vetylaakso ry tarjoaa jäsenilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.

Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen media kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.

Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jami Holtarille 040 055 1435  tai Tommi Siikanivalle 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.

Tilaa uutiskirje ja anna palautetta

Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.

Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry

Uutiskirjeen tilaus:

• http://eepurl.com/iJCuto
• tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi