PÄÄKIRJOITUS

Lämpimän kesäinen tervehdys, vihreän siirtymän ystävät!

On hyvä alkaa pysähtymään kesän vihreyden ja valon keskellä sekä rauhoittamaan hieman ajatuksia ja ottamaan aikaa palautumiselle. Alkuvuoden saldoa tarkastellessa voimme olla ihan tyytyväisiä aikaansaannoksiimme Suomen Vetylaaksossa; alan kehitys etenee itäisilläkin vyöhykkeillä positiivisesti. 

Meitä vetylaaksolaisia on jo yhteensä 60 aktiivista ja erilaista toimijaa. Maailman muutokset sekä alan kehitys pitävät meidät koko ajan hereillä ja olemme hioneet strategiaamme vastaamaan paremmin tulevaan. Tästä kuulette syksyllä lisää. 

Investointiuutisia pukkaa pitkin itäisiä seutukuntia suhteellisen hyvään tahtiin ja uskoa lujittavat EK:n näkemykset valtion investointitukien luoman potentiaalin toteutumisesta tänä vuonna. 

Kevätkauden aikana Suomen Vetylaakso on näkynyt ja kuulunut pitkin maatamme ja kauempanakin. Olemme olleet yli 30 eri tapahtumassa, tavanneet yli 30 eri yritystä ja yli 30 kunnan päättäjiä. Medioissa olemme saaneet näkyvyyttä valtakunnallisesti hyvin ja olemme tavanneet kymmenkunta päätoimittajaa. Vaikuttamistyö on rakentanut yhdistyksestämme todella uskottavan toimijan vetytalouden kentälle. 

Konkreettisimmillaan edunvalvonta on näkynyt ResilEast-ohjelman valmistelussa. Lanseerasimme ohjelman 13.5. Itä-Suomen Energiapäivillä eri kanavissa ja saimme hyvin valtakunnan tason huomion. Seuraavaksi työstämme ResilEastia rahoitettavaan muotoon, hankekokonaisuudeksi, jotta saisimme ohjelman myytyä valtiolle ja EU:lle toteutukseen.  Suomen Vetylaakson rooli säilyy ohjelmassa aktiivisena viestijänä ja pidämme teidät hyvin ajan tasalla, miten ohjelma etenee. Seuraavaksi olemme SuomiAreenassa perjantaina 27.6. tuomassa ResilEastin potentiaalia esiin. Jos koet, että sinulla tai organisaatiollasi olisi annettavaa tälle, niin ota yhteyttä!

Syksyllä jatkamme edelleen vahvaa edunvalvontaa sekä jäsentemme palvelua. Viestintämme on ottanut isoja askeleita eteenpäin Tommi Siikanivan astuttua meidän posseen, viestinnän tulokset puhuvat puolestaan.  Viestintä tulee jalostumaan yhä paremmin palvelemaan jäsenten sekä sidosryhmiemme tarpeita. Tulemme tarjoamaan teille entistä enemmän verkostoitumismahdollisuuksia ja jopa uuden bisneksen mahdollisuuksia. Olemme aina mukana alan tärkeimmissä tapahtumissa viemässä teidän viestiänne eteenpäin parantaen näin itäisen Suomen mahdollisuuksia investointien houkuttelussa. Pelikenttä on iso ja peli on vasta alussa, mutta yhdessä voimme sen voittaa ja rakentaa itäisen vetyklusterin elinvoimaamme vauhdittamaan. Kun samalla ratkaisemme itärajan puolustuksen haasteita, niin tässä pelissä voittavat kaikki suomalaiset.

Toivotan lopuksi teille oikein leppoisaa ja vihreää kesää! Nähdään vaikka Lappeenrannan sataman vetykioskeilla!

Jami Holtari

Toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry

Kenraali: Elinvoimainen itäinen Suomi on koko Suomen turvallisuuden edellytys

Prikaatikenraali, Karjalan prikaatin komentaja Jyri Raitasalon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on murroksessa ja varautuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomi osa sotilasliittoa ja meillä on nyt laajemmat hartiat, mutta samalla enemmän velvoitteita. Suomi puolustaa jokaista neliösenttiä ja varautuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Suomen asemaan vaikuttavat lähivuosina voimakkaimmin Venäjän kehitys sekä Ukrainan sodan jatkuminen ja sen lopputulos. Suurvaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan, välinen kilpailu sekä Venäjän ja länsimaiden suhteiden uudelleenmäärittely luovat uudenlaisia jännitteitä koko Eurooppaan ja Suomeen.

– Venäjä ja Kiina ovat haastaneet länsivaltoja jo vuosikymmenen ajan. Nyt mannerlaatat liikkuvat – Yhdysvaltojen rooli Euroopassa ja Naton sisäinen koheesio ovat jatkuvassa tarkastelussa, Raitasalo arvioi.

Suomi on Raitasalon mukaan varautunut muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen jo pidempään, mutta erityisesti helmikuusta 2022 lähtien puolustuksen vahvistaminen on ollut keskiössä. Puolustuksen vahventaminen on ollut välttämätöntä.

– Nato-jäsenyyden myötä olemme mukana määrittelemässä rooliamme ja koko liittokunnan toimintaa, Raitasalo sanoo.

Suomella on siis mahdollisuus ottaa Natossa aktiivisen toimijan rooli ja muokata osaltaan Naton toimintaa ja kehitystä. Nato on 32 jäsenmaan puolustusliittouma ja on jäsenmaiden omasta tahdosta kiinni, millaista liittoumaa rakennamme. Raitasalo korostaa, että Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli on kansainvälisesti poikkeuksellisen toimiva, mutta muistuttaa samalla, että varautuminen ei ole ilmaista ja turvallisuuteen on oltava valmiita investoimaan myös jatkossa.

Jokaista neliösenttiä puolustetaan

Itäisen Suomen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on Raitasalon mukaan maanpuolustuksen kannalta tärkeää. Elinvoimaiset alueet ovat turvallisuuden tae. Itäisen Suomen elinvoima, energiahuollon moninaisuus ja kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ovat Raitasalon mukaan avainasemassa.

– Jos osa maasta ja kansalaisista jää kehityksen ulkopuolelle, ne altistuvat hybridivaikuttamiselle. Tämä heikentäisi kokonaisturvallisuutta. Lisäksi alueen infrastruktuurin ja väestön läsnäolo mahdollistavat tehokkaan puolustuksen ja nopean reagoinnin kriisitilanteissa, kenraali opastaa.

Ukrainan sodan opit näkyvät konkreettisesti myös Suomen puolustusajattelussa. Tällaisia ovat erilaisten taisteluteknisten keinojen kehittäminen; droonien hyödyntäminen, niiden torjuntakyvyn parantaminen, joukkojen hajauttaminen, suojautuminen, maastoutuminen ja naamiointi.

– Olemme ottaneet Ukrainan sodan opit käyttöön koulutuksessa ja materiaalihankinnoissa. Suomen puolustusdoktriini perustuu edelleen koko maan puolustamiseen; jokaista neliösenttiä puolustetaan, oli siellä infraa tai ei, Raitasalo linjaa.

Tuoreet Ukrainan drooni-iskut Venäjän strategisia kohteita vastaan ovat Raitasalon mukaan esimerkki dynaamisten toimintatapojen ja asejärjestelmien kehittämisestä. Ukraina hyödyntää taitavasti uusia teknologioita iskemällä kauas selustaan, jolla se rampauttaa venäläisten kykyä hyökätä. Näistä esimerkkejä ovat tuoreet drooni-iskut pommikoneita sekä panssareita kuljettanutta junaa vastaan.

– Ukraina on osoittanut innovaatiokykyä, jota murska-armeijaa hyödyntävä Venäjä pyrkii nopeasti kopioimaan ja laajentamaan näitä oppeja. Kyseessä on jatkuva innovaatiokilpajuoksu, hän analysoi.

Energiahuollon moninaisuus on keskeistä maanpuolustuksen tuelle

Energiahuollon moninaisuus ja toimitusvarmuus ovat Raitasalon mukaan keskeisiä maanpuolustuksen resilienssin kannalta, erityisesti kriisitilanteissa. Energian jakelu on turvattava kaikissa oloissa.

– Monipuolinen energiantuotanto ja varastointi tukevat katkotonta huoltovarmuutta. Itäisen Suomen osalta varautumistaso on eurooppalaisittain hyvä, mutta lisäpanostuksia tarvitaan kaikkialla. Tähän asti on pärjätty vähällä, mutta nyt varautumiseen on satsattava kunnolla ja aika toimia on nyt, Raitasalo painottaa.
Resilienssiä lisäämään julkistettiin keväällä itäsuomalaisten vaikuttajien toimesta maanpuolustuksellinen energiahuolto-ohjelma, ResilEast. Raitasalo suhtautuu ohjelmaan varovaisen myönteisesti. Hän korostaa energiahuollon osalta kykyä korjata mahdollisessa sotatilanteessa vihollisen iskujen aiheuttaman vauriot ja palauttaa energiahuollon toimivuus nopeasti.

– Ohjelmassa on paljon julistuksia, mutta puolustuksen analyysi ja sotilaslogiikka on selkiytettävä. On tärkeää, että varautumisen ohjelmissa huomioidaan myös puolustukselliset näkökulmat, hän huomauttaa.

Pohjois-Savon liiton kokonaisturvallisuuden klusterin vetäjä Harriet Lonka: Kokonaisturvallisuus on meidän jokaisen vastuulla

Kokonaisturvallisuus on noussut Suomessa viime vuosina puheen- ja huolenaiheeksi. Malli perustuu vahvalle yhteistyölle – viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset huolehtivat yhdessä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Pohjois-Savon liiton kokonaisturvallisuuden klusterin vetäjä Harriet Lonka on kokenut varautumisen ja riskienhallinnan asiantuntija, joka näkee, että todellinen turvallisuus rakentuu jokaisen arjen teoista ja yhteisöllisestä vastuusta.

Longan mukaan kysymys on siitä, että opimme ymmärtämään, että varautuminen kaikkiin yllättäviin tilanteisiin perustuu siihen, miten järjestämme jokapäiväisen toiminnan ja tekemisen.

– Kokonaisturvallisuus ei ole sitä, että joku jossain tekee minulle turvallisuutta, vaan se on sitä, että miten meidän yhteiskuntamme toimii niin, että se on toimintakykyinen kaikissa oloissa, Lonka kiteyttää.

Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Longan mukaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti kokonaisturvallisuuden idea on koko yhteiskunnan osallistuminen.

– Meidän pitää ymmärtää, mikä tämä meidän yhteiskuntamme on. Tämä on moderni, monenlaisista keskinäisriippuvuuksista koostuva yhteiskunta, jossa me kaikki olemme aktiivisia osakkaita. Tykkään itse toimijuuden käsitteestä. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, että meillä on erilaisia toimijuuksia, joiden kautta olemme mukana. Kukaan ei saa tästä vapaapäivää.

Kyberturvallisuus – kodin laitteista kansalliseen turvallisuuteen

Yksi konkreettinen esimerkki arjen turvallisuudesta on kyberturvallisuus. Pienetkin kodin laitteet voivat olla osa laajempaa turvallisuusverkostoa – tai uhkaa. Hyvä esimerkki on kyberturvallisuus. Jos olet pienyrittäjä, joka tekee alihankintaa, on tärkeää huolehtia kyberturvallisuudesta – virustorjunnasta, salasanoista ja niin edelleen.

– Mikko Hyppösen esimerkissä viimeisimmän kyberhyökkäyksen taustalla oli valtava joukko airfryereita, jotka verkon kautta muodostivat portin palvelunestohyökkäykseen, Lonka kertoo.

Hän painottaa, että kodin langattoman verkon suojaaminen on arjen turvallisuusteko. Wifi on vaara, kun reititin ei ole tarpeeksi suojattu Suojaamattomat laitteet ovat portteja verkkoon, ja silloin verkon kautta pystytään pommittamaan. Kyse ei ole vain tietokoneista – myös robotti-imurit, jääkaapit ja muut kodin älylaitteet voivat olla osa hyökkäysketjua, jos niitä ei suojata asianmukaisesti.

Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut myös kuntien ja peruspalveluiden tasolla. Kuntien kriittisen infrastruktuurin, kuten vesi- ja jätehuollon sekä energiasektorin, kyberhäiriöt ovat Longan mukaan lisääntyneet.

– Jos vettä ei tule hanasta, jäteastiat jäävät tyhjentämättä tai asunnot eivät talvipakkasilla lämpene, seuraukset näkyvät nopeasti kuntalaisten arjessa. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia uhkia, mutta samalla se korostaa yksilön ja yhteisön vastuuta suojata arjen peruspalvelut.

Sinä olet avainhenkilö

Lonka suhtautuu kriittisesti ajatukseen ”tavallisesta kansalaisesta”, joka vain seuraa ohjeita.

– Minua ärsyttää tämä tavallisen kansalaisen käsite. Se on joku semmoinen säälittävä olio, jota paijataan päähän ja joka tekee jotain. Se vahvistaa vähättelyä ja ajatusta, että joku muu hoitaa jotain tärkeää, Lonka sanoo suoraan.

Hän muistuttaa, että jokainen duunari, virkamies, kauppias tai ministeri on samalla kansalainen. Yhteiskunta muodostuu näistä yksilöistä. Jokainen on aktiivinen osakas tässä modernissa, monimutkaisessa ja keskinäisriippuvaisessa yhteiskunnassa.
Arjen varautuminen on konkreettista: kotona on hyvä olla vettä, ruokaa ja varavirtalähteitä sähkökatkojen varalta.

– Totta kai on tärkeää huolehtia kotivarasta, että sinulla on vettä ja voi tulla sähkökatko milloin tahansa. Minulla on pieni taskulamppu avaimenperässä ja kotona vesipulloja. Ruotsalaisissa kansalaisten varautumisohjeissa neuvotaan pakastamaan pieniä vesipulloja, jotka toimivat tarvittaessa kylmävaraajina, Lonka kertoo omista käytännöistään.

Varautuminen ei kuitenkaan rajoitu kotiin. Lonka muistuttaa, että jos olet metrossa ja sähköt katkeavat, ei auta, että kotona on vettä. Kaikkea voi tapahtua missä vaIn. Silloin ratkaisee, miten toimit ryhmässä, miten pidät pään kylmänä ja autat muita. Tarvitaan asennetta. Jos olet ihmisten kanssa metrossa tunnelissa, pelastuskomppania ei saavu silmänräpäyksessä. Sinun pitää pystyä toimimaan, olemaan aikuinen ihminen ja auttamaan muita. Lonka antaa konkreettisen ohjeen.

– Aamulla kun katsot peilistä, sano itsellesi, että olet tämän päivän avainhenkilö. Sinä olet sekä oman elämäsi että Suomen avainhenkilö. Kokonaisturvallisuus ei ole mikään kummallinen erillinen asia, vaan se on meidän jokapäiväistä elämäämme ja sitä, miten hyvin hoidamme omaa arkeamme.

Yhteistyö lisää resilienssiä

Kokonaisturvallisuuden ytimessä on yhteiskunnan resilienssi eli kriisinsietokyky. Lonka korostaa, että luottamus, yhteenkuuluvuus ja positiivinen usko tulevaisuuteen ovat välttämättömiä.

– Luottamus viranomaisiin on tärkeä ja hyvä asia, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että voimme olla kuin pellossa ja joku aina hoitaa homman.

Hän näkee, että Suomessa on paljon hyvää: viranomaisyhteistyö toimii, yritykset osallistuvat ja kansalaisyhteiskunta kantaa vastuuta.

– Verrattuna Etelä-Eurooppaan, meillä viranomaiset ovat harjaantuneet tekemään yhteistyötä. Mutta se ei tee meistä mitään supersankareita. Meillä on huoltovarmuusorganisaatio, jonka malli on alkujaan otettu Sveitsistä. Hienoa, että yritykset ja kansalaisyhteiskunta haluavat kantaa vastuunsa – se on suomalaisen järjestelmän vahvuus, Lonka arvioi.

Lonka kuitenkin varoittaa liiasta tyytyväisyydestä ja peräänkuuluttaa jatkuvaa kehittämistä ja kriittistä pohdintaa.

– Pelkään, että olemme liikaa omahyväisyyden harhan vallassa. Puhutaan ja puhutaan, mutta pitää myös tehdä. Klusterityö vie asioita käytännön tasolle, mkä tarkoittaa, että koko yhteiskunta osallistuu.

Klusterimalli on yrityslähtöistä kehittämistä ja alueellista resilienssiä

Pohjois-Savossa käynnistetty kokonaisturvallisuuden klusteri on Longan mukaan pilottihanke, joka ulottaa yhteistyöverkostonsa yli maakuntarajojen ja palvelee koko Suomea.

– Pidän alueellista eli maakunnan tasoista kehittämistä juuri oikeana kontekstina kokonaisturvallisuuden mallin käytäntöön saattamiselle. Samalla näen tämän toimintamme vahvasti alueellisena pilottina, joka palvelee koko Suomen tarpeita. Klusterityöhän ulottaa yhteistyöverkostonsa projektisuunnitelmamme mukaisesti alusta asti myös maakuntarajojen yli ja siten koko Suomeen, Lonka painottaa.

Klusterissa yritykset, hallinto, oppilaitokset ja järjestöt kehittävät yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat sekä liiketoimintaa että yhteiskunnan resilienssiä.

– Tämä lähtee nimenomaan siitä, että meidän toimialaklusterit – joissa on yrityksiä, hallintoa, tutkimusta ja oppilaitoksia – pystyvät kehittämään toimintoja, mukaan lukien jatkuvuuden hallintaa ja uusia liiketoimintoja, jotka tukevat yhteiskunnan resilienssiä.

Klusterimallin tavoitteena on vakiinnuttaa ylimaakunnallinen yhteistyö ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka vahvistavat alueiden elinvoimaa ja turvallisuutta.

– Tätä ei tee mikään keskushallinto missään Aleksanterinkadulla eikä edes Kuopion raatihuoneella. Tämä on meidän yhteiskuntamme, jota meidän pitää koko ajan rakentaa. Siitä syntyy kokonaisturvallisuus, Lonka summaa.

Yleinen asevelvollisuus myös naisille

Lonka nostaa esiin myös yleisen asevelvollisuuden merkityksen kansalaisosaamisen ja turvallisuustietoisuuden rakentajana.

– Meidän tukemme on tämä meidän yleinen asevelvollisuutemme. Siksi korostan, että olennaista ei ole pelkästään se, miten hyvin toimii asevelvollisuusarmeija versus palkka-armeija, vaan se, että kansalaiset ymmärtävät, miten maanpuolustuksen kokonaisuus toimii. Siksi mielestäni meillä pitäisi olla sukupuoleen sitomaton eli oikeasti yleinen asevelvollisuus, että saataisiin myös naiset tähän mukaan – silloin aidosti koko ikäluokka tietää ja ymmärtää, Lonka perustelee.

Vety ja data – tulevaisuuden ekosysteemi

Kiinteistökehitysyritys Redeven Timo Heiskanen kehittää vanhan Myllykosken paperitehtaan alueella uutta teollista elämää. Hän pohtii, miten vety ja datakeskukset voisivat tulevaisuudessa kietoutua toisiinsa.

Redeve osti Myllykosken tehdasalueen vuonna 2018. Alueen hyödyntämismahdollisuuksia pohdittiin alusta lähtien monipuolisesti. Vaihtoehtona oli eri käyttötarkoituksia tehdasalueelle kuten biotalouden, vedyn tuotannon tai muun teollisen tuotannon kautta.

Tehdasalueen laajat maa-alueet ja raskas infra mahdollistavat monenlaista teollista toimintaa, mutta viime vuosina kehityksen kärjeksi on noussut datateollisuus. Redeve on ollut vahvasti datakeskus- ja datateollisuuden kehityksessä mukana niin Myllykoskella kuin muissakin sijainneissa.

Toimitusjohtaja Timo Heiskanen kuvaa, kuinka datakeskustoiminta on kasvanut nopeasti ja alueelta on myyty tontteja kansainvälisille toimijoille.

– Olemme myyneet kaksi tonttia Myllykosken alueelta islantilaiselle AtNorthille, joka rakentaa sinne nyt datakeskuksia.

Vaikka Redeven viimeaikainen huomio on ollut datateollisuudessa, Heiskanen näkee, että vety ja datakeskukset voisivat muodostaa oman ekosysteemin:

– Vety ja datakeskukset voivat jossain tilanteissa muodostaa varsin mielenkiintoisen ekosysteemin, joita maailmalla viritellään jo. Esimerkkinä tästä ovat varavoimakoneet. Dieselin sijaan varavoimakoneet voisivat käyttää vetyä ja sitä olisi saatava läheltä.
Heiskanen nostaa kuitenkin esiin vedyn toimitusvarmuuden haasteen, joka voi vielä olla este laajemmalle käyttöönotolle.

Vedystä joustoa sähköverkkoon ja energian varastointiin

Datakeskusten rooli sähköverkon joustona on Heiskasen mukaan kiinnostava mahdollisuus. Datakeskukset yhdistettynä varavoimaan pystyvät turvaamaan käyttöä ja voivat olla joustoreservi sähköverkossa. Hän visioi mahdollisia synergioita vedyn tuotannon ja datakeskusten välillä.

– Silloin kun sähkö on halpaa, tuotetaan vihreää vetyä, ja kun tulee tarvetta tai kalliita hintoja, saadaan vetyvaravoimakoneiden kautta tehoa datakeskukseen eli samalla myös joustoa sähköverkkoon.

Tämäntyyppinen energian joustomekanismi voi hyödyttää sekä vetytaloutta että datateollisuutta, erityisesti kun molemmat toimialat ovat erittäin energiaintensiivisiä.

– Kun molemmat teollisuudenalat ovat hyvin energiaintensiivisiä ja tarvitsevat isoja sähkötehoja, niin sittenhän olemme saman Fingridin verkon äärellä kuitenkin, Heiskanen tiivistää.

Heiskanen muistuttaa, että suurten investointien toteutuminen on aina epävarmaa. Joku sanoi, että Suomeen on tulossa 100 datakeskusta – 100 ideaa tai kehityshanketta voi olla, mutta sen, kuinka monta niistä lopulta toteutuu, aika näyttää.

– Sama pätee vetytalouden hankkeisiin. Iso osa hankkeista ei koskaan toteudu, mutta se kuuluu asiaan.

Hän näkee, että alueilla, joissa sekä datakeskuksia että vetylaitoksia suunnitellaan, olisi tärkeää pitää yllä vuoropuhelua.

– Ekosysteemiä pitää rakentaa yhteistyössä eikä ajatella, että teollisuudenalat sulkevat toisiaan pois.

Vetylaakso tuo eri teollisuudenalat yhteen

Heiskanen pohtii, millaisia suunnitelmia vetytalouden hankkeissa on hukkalämmön hyödyntämiseksi. Onko se sama asia, että yritetään kaukolämpöverkkoon, vai onko muuta käyttöä?

– Olen käsittänyt, että riippumatta siitä, miten vetyä tuotetaan, ovat lämpötilat korkeita ja hukkalämpöä syntyy runsaasti. Datakeskukset puolestaan tuottavat matalalämpöistä hukkalämpöä 24/7. Jos hukkalämpöä tuottavia laitoksia alkaa tulla, veikkaan, että sitä on tarjolla enemmän kuin kukaan pystyy vastaanottamaan.

Suomen Vetylaaksolla on Heiskasen mukaan tärkeä rooli nimenomaan eri teollisuuden alojen tuomisessa yhteen.

– Jos jossain päin syntyy mahdollisuuksia, joissa data- ja vetytalous voivat kohdata, on tärkeää, että yhteydenpito ja kanava on olemassa. Se hyödyttää kaikkia teollisuudenaloja. Tällainen yhteistyö on Suomessa vielä uutta, mutta maailmalta löytyy jo esimerkkejä.

Heiskasen mukaan tulevaisuuden teolliset ekosysteemit voivat syntyä juuri siellä, missä rohkeat toimijat löytävät yhteisen sävelen – ja missä vety, data sekä energia kietoutuvat toisiinsa uudenlaisilla tavoilla. Redeven tarina vanhan paperitehtaan alueella Myllykoskella on tästä hyvä esimerkki.

– Meillä on Myllykosken alueella edelleen 30 hehtaaria maa-alueita omistuksessa. Olisi tilaa myös vedyn tuotannolle, eikä se ole poissuljettua, Heiskanen vihjaa.

NÄKÖKULMA: Työhanskat käteen ja hommiin

Hallituksen itäisen Suomen ohjelma on saanut kiitosta selkeistä tavoitteistaan ja toimenpide-ehdotuksistaan, mutta sen riittävyys ja vaikuttavuus ovat kirvoittaneet arvostelua. Itäisen Suomen ohjelman erityisedustaja, kauppaneuvos Harri Broman korostaa itäisen Suomen oman aktiivisuuden merkitystä alueen elinvoiman kehittämisessä.

Harri Broman on pitkän linjan yrittäjä ja talousvaikuttaja. Hän on Motonetista tunnetun Broman Group -konsernin hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajana.

Orpon hallitus nimitti Bromanin Itäisen Suomen ohjelman erityisedustajan tehtävään. Hänen mukaansa Itäisen Suomen ohjelma on tärkeä osa elinvoiman lisäämiseen tähtäävää kokonaisuutta, mutta yksinään se ei riitä kääntämään alueen kehitystä – ratkaisevaa on käytännön toteutus ja alueen oma aktiivisuus.

Ohjelman vahvuutena on sen monipuolisuus: siinä esitetään muun muassa teollisten keskittymien kehittämistä, investointien houkuttelua, saavutettavuuden parantamista ja mahdollisuutta erityistalousalueen perustamiseen.

Hallituksen toimet ovat hyvä alku

Bromanin mielestä leikkaamalla ja säästämällä elinvoimaa ei saada. Vain elinkeinoelämä, yritykset ja investoinnit voivat lisätä elinvoimaa. Kasvuvaiheen tueksi tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa ja työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitaan myös verotukseen liittyviä yritysmyönteisiä päätöksiä kuten yhteisöverotus. Ne vaikuttavat varmasti, mutta viiveellä.

– Mielestäni hallituksen toimenpiteet ovat hyvä alku. Kasvu on nyt yrityksistä kiinni. Nyt on ruvettava tekemään, ei valitettava. Kasvu on kiinni yrittäjistä, yksityisistä omistajista. Pallo on meillä.

Bromanin mukaan kehitysriihipäätökset parantavat tilannetta. Korkotaso ei ole enää este investoida eikä se lamaannuta yksityistä kulutusta, ostamista.

– Kaikissa asioissa on parempi tilanne kuin puoli vuotta sitten ja näkymä on parempi. Näen ehdottomasti valoa tunnelin päässä.

Erityistalousalue houkuttelisi investointeja

Erityistalousalueen perustaminen on noussut vahvasti esiin sekä hallituksen ohjelmassa että elinkeinoelämän vaikuttajien näkemyksissä. Harri Bromanin mukaan erityistalousalue olisi erinomainen keino houkutella investointeja, vaikka se aluksi rajattaisiin kokeilualueisiin.

– Erityistalousalueen kokeilu, johon sisältyisi esimerkiksi verokannusteita ja luvituksen sujuvoittamista, on nostettu ohjelman kärkihankkeeksi ja sen nähdään olevan ratkaisevan tärkeä investointien ja yritystoiminnan kannalta. Koko itänen Suomi ei kuitenkaan vielä voi olla erityistalousalue. Jos EU:lta saadaan uusi instrumentti Venäjän vastaisen rajan valtioille, silloin itäinen Suomi voisi olla kokonaisuudessaan infran kehittämiseen tähtäävän EU-tuen saaja. Tätä instrumenttia ei vielä ole, Broman kertoo.

Bromanin mukaan erityistalousalue tai Itäisen Suomen ohjelma eivät itsessään ratkaise alueen haasteita, vaan se vaatii alueen toimijoilta aktiivista otetta ja yhteistyötä.

– Mikään ohjelma ei tee asioita puolestamme, vaan 900 000 itäsuomalaista yhdessä ratkaisevat suunnan, Broman tiivistää.

Yhteistyötä juhlapuheissa, osaoptimointia arjessa

Yhteistyön merkitys korostuu juhlapuheissa, mutta arjessa kuntien, kaupunkien ja maakuntien välinen yhteistyö törmää edelleen käytännön haasteisiin, kuten osaoptimointiin ja oman edun ajamiseen.

Konkreettinen tekeminen ei aina kohtaa juhlapuheiden tavoitteita. Asenteiden muutos sekä yhteisen edun ymmärtäminen ovat pitkä prosessi. Tämä ei ole vain itäsuomalainen ilmiö, vaan koko Suomen haaste.

– Ajattelu, että jos kaveri saa, se on minulta pois, on suomalaisissa syvällä. Tämän sijaan pitäisi ajatella, että toisen saaminen tukee omaa toimintaa ja mahdollistaa omien asioiden edistämistä. Kaverin kampittamisella ei kukaan saa mitään, Broman sanoo

Infran kehittäminen ja energiahuolto avainasemassa

Investoinnit, luvitukset ja erityisesti sähkönsiirtoverkon rakentaminen ovat kriittisiä edellytyksiä elinvoiman kasvulle. Verkko tarvitaan ensin, sitä seuraavat investoinnit.
Esimerkiksi Pohjois-Karjala on ainoa maakunta, johon ei vielä nykyisin tule 400 kV:n kantaverkkoa, mutta hallituksen sitoutuminen ja päätös Fingridin pääomittamisesta mahdollistaa verkon rakentamisen tulevina vuosina. Tämä on selkeä signaali investoijille ja mahdollistaa tulevaisuuden kasvun. Broman antaa tästä tunnustusta hallitukselle.

– Hallitukselta hieno päätös, kiitos!

Uusiutuvalla energialla kaiken kaikkiaan on Bromanin mielestä itäisen Suomen kehittämisessä iso merkitys.

– Tuulivoiman osalta meillä on pieni händicappi tutkarajoitteiden takia, mutta aihioita ratkaisuun Puolustusvoimien kanssa on. Toistaiseksi olemme takamatkalla uusituvan energian osalta, joka on meille välttämätöntä.

Itäisen Suomen kehittäminen ei ole vain alueellinen vaan koko Suomen kokonaisturvallisuuden ja talouden kysymys. Jos itäinen Suomi autioituu, siitä seuraa laajempia ongelmia koko maalle. Siksi ohjelman onnistuminen vaatii koko maan tukea ja yhteistä tahtoa. Lopulta kuitenkin ratkaisevaa on, miten alueen ihmiset, yritykset ja päättäjät tarttuvat toimeen.

– Isossa kuvassa itäisen Suomen menestyminen on koko Suomen asia. Se puolestaan on elinkeinoelämän, erityisesti itäsuomalaisten yritysten asia. Tehdään yhdessä. Nyt työhanskat käteen ja hommiin, Broman patistaa.

JÄSENET ESITTELYSSÄ: Saimaan ammattiopisto Sampo

Tervetuloa Suomen Vetylaakso ry:n jäseneksi Saimaan ammattiopisto Sampo!

Miksi Saimaan ammattiopisto Sampo liittyi Suomen Vetylaakson jäseneksi rehtori Antti Lehmusvaara?

Haluamme omalta osaltamme varmistaa vihreän siirtymän ja erityisesti vetyteollisuuden tarvitsemien osaajien saatavuuden maakunnassamme. Haluamme herkällä korvalla kuunnella yrityksiä ja ennakoida osaamistarpeet. Opiskelijoiden valmistuminen perustutkinnoista kestää kolme vuotta, joten ennakointia tulee tehdä hyvissä ajoin. Toki pienempiä kokonaisuuksia pystyy opiskelijat ottamaan haltuun nopeammin.

Millaisia odotuksia teillä on Suomen Vetylaaksolle?

Tavoitteenamme on kohdata alan yritykset ja kuulla heitä osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Tämä edellyttää tämän asian käsittelyä yhdistyksen piirissä, joten tämän toivomme olevan myös Vetylaakson agendalla.

Miten näet uusiutuvan energian ja vetytalouden merkityksen Saimaan ammattiopiston opetuksessa ja toiminnassa ylipäätään?

Tämä on maakuntamme ja myös meidän strategiamme kärkihankkeita, joten teemme parhaamme alan osaamisen edistämisessä. Sähköverkkojen rakentamiskoulutusta pyrimme edistämään, mikäli saamme rekrytoitua alan osaajan. Toistaiseksi emme ole onnistuneet, koska parhailla osaajilla on useita ottajia.

Uusiutuvan energian toimialalla nousee esiin aika ajoin keskustelu osaajapulasta. Miten haluat kommentoida tätä?

Pitää paikkansa ja peräänkuulutamme teollisuuden ja muun alan toimijoiden yhteistyötä, jotta tilanteelta vältytään jatkossa.

Mitkä ovat Saimaan ammattiopiston suurimmat kehityskohteet tulevina vuosina?

Meidän tulee pysyä mukana työelämän muutoksessa sekä tukemaan maakunnan väestökehitystä. Tämä edellyttää yhä laajempaa työelämäyhteistyötä ja kykyä kouluttaa osaajia koko maakunnan alueelle. Työelämäyhteistyön syventämiseen pyrimme räätälöimään koulutuksia yhdessä työelämätoimijoiden kanssa. Meillä on ollut hyvää yhteistyötä esimerkiksi alueen metsäteollisuusyritysten ja muun prosessiteollisuuden kanssa. Oppisopimuskoulutuksella olemme pystyneet palvelemaan suuryritysten tarpeita ja esimerkiksi meillä on toimiva yhteistyö Ovakon kanssa.

Olemme käynnistäneet yhdessä Kauppakamarin kanssa koulutuksen auditointiprosessin, minkä aikana kauppakamarin valitsemat yritykset ja työelämän toimijat auditoivat suurimmat koulutusohjelmamme. Tänä keväänä auditointi suoritettiin hyväksyttävästi sosiaali- ja terveysalalla sekä sähkötekniikan osalta. Jatkamme auditointeja myös ensi syksynä ja tavoitteenamme on koulutuksen työelämävastaavuuden varmistaminen sekä yhteisten kehittämishankkeiden toteuttaminen koulutuksen laadun varmistamiseksi.

Paljon keskustellaan myös kaakkoisen Suomen muuttotappiosta ja alueen pitämisenä asuttuna. Millaisen roolin Saimaan ammattiopisto voi ottaa tässä?

Meidän tulee tarjota koulutusta yhä enenevässä määrin siellä, missä on alueen työpaikat. Tällä hetkellä koulutuksestamme noin kolmasosa tapahtuu työelämässä. Tätä voimme vielä hieman lisätä. Osa teoriaopinnoista voi suorittaa verkon kautta, mutta osa kädentaidoista opetellaan edelleen myös jatkossa oppilaitoksen tiloissa, joten kokonaan emme voi toteuttaa koulutustamme kampusten ulkopuolella. Kuljemme kuitenkin koko ajan siihen suuntaan, että kampusten merkitys pienenee ja painopiste siirtyy työpaikkojen sijainnin ja opiskelijoiden asuinpaikkojen suuntaan.

Mitä muuta olennaista haluat tuoda esille?

Yhdessä tekemällä pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Yksin puurtamalla emme menesty. Hyvää kesää kaikille.

UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA

LUT-yliopiston P2X-tutkimusympäristö on valmistunut

LUT-yliopiston historian suurin laboratorioiden ja digitaalisen infrastruktuurin kehityshanke on valmistunut Lappeenrannan kampuksella. Uusissa laboratorioissa tutkitaan Power-to-X-teknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa, vedyn tuotantoa ja synteettisten polttoaineiden valmistusta. 

– Vihreä siirtymä ja sitä tukeva P2X-teknologia ovat Suomen teollisuudelle ja kaakkoissuomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus. Uudet laboratoriomme mahdollistavat alan kokeellisen tutkimuksen ja edistävät uusia kaupallisia läpimurtoja, sanoo LUT-yliopiston energiavarastoinnin professori Pertti Kauranen. 

Suomella on P2X-liiketoiminnassa valtava etulyöntiasema, koska uusiutuvan sähkön tuotantoa voidaan kasvattaa kustannustehokkaasti ja metsäteollisuuden päästöistä saadaan bioperäistä hiilidioksidia jatkojalostettavaksi. Lue lisää tästä.

H2 Springboard vauhdittaa vetytaloutta

Business Finlandin H2 Springboard -veturiohjelman tavoitteena on tuottaa maksimaalinen kansantaloudellinen lisäarvo Suomelle otollisimmasta voimakkaasti kasvavasta toimialasta – vetytaloudesta, jonka taloudellinen potentiaali Suomelle on Vetyklusterin julkaiseman strategian mukaan 34 mrd. € vuonna 2035.

Vetyteknologiat- ja palvelut edustavat Suomelle yli 20 miljardin euron osuutta koko vetytalouden vuosittaisesta potentiaalista, ja valtaosa arvioidusta 100 000 uudesta potentiaalisesta työpaikasta syntyy tälle alueelle. H2 Springboard -veturiohjelman tavoitteena on luoda Suomelle näitä tavoitteita tukeva ekosysteemi, ja tuottaa Suomelle vetytaloudesta jo vuosikymmeniä kaivattu talouden uusi kasvupilari.

Lue lisää tästä.

Sumitomo SHI FW Energia Oy:n veturihankkeelle 10 miljoonan euron rahoitus Business Finlandilta

Net Zero Energy Ecosystem -hankkeessa kehitetään integroituja hiilipäästöjen vähennysratkaisuja. Hanke tähtää ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja energiahuoltovarmuuden lisäämiseen vuoteen 2050 mennessä. SFW panostaa hankkeen aikana 50 miljoonaa euroa TKI-toimintaansa Suomessa.

Lue lisää tästä.

HYGCEL-jättitutkimus selvitti miten Suomen uusi energiainfrastruktuuri pitäisi rakentaa

HYGCEL-tutkimuksen mukaan vedyntuotannon kannattavuutta tulee olennaisesti kehittää. Lisäksi uusiutuvan sähkön potentiaali on Suomessa paljon luultua suurempi. Mahdollisuuksia päästään hyödyntämään sitä kattavammin, mitä paremmin huomioidaan luonto- ja maisema-arvot sekä asukkaiden tarpeet.

Tutkimus osoittaa myös, että P2X-lopputuotteiden kuten synteettisten polttoaineiden siirtäminen on aina edullisempaa kuin sähkön, hiilidioksiden tai vedyn. Lisäksi sähkön ja vedyn siirtäminen ovat kustannuksiltaan lähellä toisiaan.

Tutustu tutkimuksen loppuraporttiin tästä.

Suomen Vetylaakso antoi palautetta Fingridille sähköjärjestelmävision tulevaisuusskenaarioista

Fingrid työstää Suomelle sähköjärjestelmävisiota, jossa tarkastellaan energiajärjestelmän vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja kantaverkon kehittämistä. Suomen Vetylaakso antoi visioon palautetta, jotta kehitystyössä huomioidaan Suomen Vetylaakson jäsenten toimintaedellytysten toteutuminen ja kehittyminen mahdollisimman hyvin. Vetytaloutta koskevat keskeisimmät huomiot palautteeseen liittyen ovat:

1. Vetytalouden tärkeyttä korostettiin ja nähtiin tärkeänä, että vedyn jatkojalostaminen on huomioitu skenaarioissa. Vetytalouden kasvun nähtiin olevan kunnianhimoinen ja siihen liittyvän suuria epävarmuuksia, mutta toisaalta potentiaali nähtiin merkittävänä ja siten korkeaa kasvua perusteltuna. Sijainnissa yhtenä ohjaavana tekijänä nähtiin bio-CO2:n saatavuus vedyn jatkojalostusta varten.

2. Epävarmuuksien vuoksi alhaisemman vetytalouden kasvun skenaarioiden loppukysyntää laskettiin Euroopan ja Suomen tasolla ja elektrolyysereiden investointikustannusta nostettiin. Toisaalta Notkeaa kehitystä skenaariossa Suomessa tuotetun vedyn määrä kasvoi hieman johtuen muutoksista naapurimaihin.

3. Investointien sijainnissa huomioidaan niin vetyverkon kuin bio-CO2:n saatavuus, ja osaltaan tämän vuoksi Vedystä valtavirtaa skenaariossa Itä-Suomen kasvua nostettiin skenaarioluonnoksista. Huomioidaan myös korkean vetytalouden kasvun skenaarioissa tuotannon ja kulutuksen yhteissijoittumisen mahdollisuuden.

4. Kansallisen vetyverkon reitti arvioidaan Gasgridin alustavien reittivaihtoehtojen mukaisesti ja vetyteollisuuden investointien sijoittuvan suurimmaksi osaksi vetyverkon varrelle, mukaan lukien myös Itä-Suomeen etenkin Vedystä valtavirtaa -skenaariossa.

Järjestelmävision loppuraportti julkaistaan syksyllä, jolloin kerromme teille lisää.

Liiketoiminnan kehittämistä ilmaiseksi

Kymenlaaksolaisilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää vetytalouden ja vihreän siirtymän liiketoimintaa ilmaiseksi. Tarjolla on maksuttomia asiantuntijapalveluita. Yrityskohtainen asiantuntijapalvelu on yritykselle maksutonta de minimis -ehtojen alaista tukea, jonka arvo on 2 000 euroa. Mahdollisuuden tarjoaa Cursor Oy, joka vastaa Kotka-Haminan seudun kuntien sekä Loviisan yrityspalveluista.

Lue lisää tästä.

Tietoiskut jäsenillemme alkavat

Suomen Vetylaakso käynnistää kesälomakauden jälkeen jäsenille suunnatut webinaari-tietoiskut. Aiheet tulevat käsittelemään laajasti vetytalouden ja uudistuvan energian kiinnostavimpia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Webinaarien puhujat edustavat maamme talouselämän ja poliittisen kentän kärkeä. Ole kuulolla, kerromme lisää kesän jälkeen.

TULEVIA TAPAHTUMIA

Suomen suurin yhteiskunnallinen tapahtuma SuomiAreena Porissa 24.-27.6. 

Vetyareena kokoaa yhteen vaikuttajat, asiantuntijat ja kansalaiset keskustelemaan vetytalouden mahdollisuuksista. Tänä vuonna tapahtumassa nähdään ennätysmäärä huippupuhujia, ja ohjelmassa on ensimmäistä kertaa mukana myös kansainvälinen vetypaneeli. Tilaisuus huipentuu perjantaina 27.6. klo 11.00  ResilEast – 100 miljardin maanpuolustuksellinen energiaohjelma itärajoille -paneeliin, jota moderoi Suomen Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari.

Tutustu SuomiAreenan ohjelmaan tästä.

European Hydrogen Week Brysselissä 29.9.-3.10.2025

European Hydrogen Week 2025 on Euroopan suurin vetyalan tapahtuma, joka kokoaa yhteen alan johtavat toimijat, yritykset, päättäjät, tutkijat ja sijoittajat Brysseliin keskustelemaan vedyn roolista Euroopan vihreässä siirtymässä ja tulevaisuuden energiajärjestelmässä.

Tutustu European Hydrogen Weekin ohjelmaan tästä.

Katso video viime vuoden tilaisuudesta tästä.

Future Energy Solutions 9.-10.9.2025 Lappeenrannassa

Kansainvälinen Future Energy Solutions -konferenssi järjestetään Lappeenrannassa. Pääteemana on energia-alan innovaatiot ja konferenssin istunnot keskittyvät digitaalisiin energiajärjestelmiin, vety-talouteen ja tulevaisuuden liikkuvuuteen.

Pääpuhujina toimivat ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä Solar Foods Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen Pasi Vainikka. Mukana huipputason puhujia sekä energia-alan yrityksistä että tutkimusyhteisöistä. Monipuolinen ohjelma sisältää työpajoja, vierailuja, sekä verkostoitumismahdollisuuksia kumppaninäyttelyalueella ja  iltaohjelman aikana. Suomen Vetylaakso on yksi tapahtuman järjestäjistä.Tutustu FES:in ohjelmaan tästä

Liity nyt jäseneksemme!

Suomen Vetylaakso ry tarjoaa jäsenilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.

Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen media kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.

Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jami Holtarille 040 055 1435  tai Tommi Siikanivalle 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.

Tilaa uutiskirje ja anna palautetta

Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.

Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry

Uutiskirjeen tilaus:

• http://eepurl.com/iJCuto
• tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi