PÄÄKIRJOITUS
Vetytervehdys!
Ensilumia odotellessa, tässä syksyn kylmetessä, voi tätä tilannetta verrata jokseenkin myös vetytalouden kehitykseen. Se, etteivät investoinnit vielä uutisotsikoissa paistattele ei tarkoita, että vihreä siirtymä olisi peruutettu. Talvi ja lumikin tulee pian ja niin tekee vetytalouden investoinnit.
Ensilumia odotellessa, tässä syksyn kylmetessä, voi tätä tilannetta verrata jokseenkin myös vetytalouden kehitykseen. Se, etteivät investoinnit vielä uutisotsikoissa paistattele ei tarkoita, että vihreä siirtymä olisi peruutettu. Talvi ja lumikin tulee pian ja niin tekevät vetytalouden investoinnit.
Uutiskirjeen jutuissa käsitellään Suomea investointikohteena erilaisten luuppien läpi. Tilanne ei todellakaan ole jumissa tai toivoton ainakaan, vaan maallamme on pelimerkit hyvin kansainvälisten markkinoiden pöydässä. Vahvuudet, joilla vihreän siirtymän hankkeet voivat edetä, ovat maamme alhainen sähkönhinta ja biogeenisen hiilidioksidin varannot. Näiden lisäksi on hyvä huomioida monet muut kehitystä tukevat tekijät, mutta markkina ei vaan kuitenkaan ole lähtenyt tuotteille kasvamaan aivan niin nopeasti kuin aiemmin oletettiin. Vaaditaan siis kärsivällisyyttä ja kovaa uskoa, etenkin investoreilta.
Vihreän siirtymän ja vetytalouden arvoketjuun sisältyy paljon muutakin kuin vain satojen miljoonien laitoshankkeita. Suomen Vetylaakson jäsenissäkin on kattava joukko yrityksiä monilta eri toimialoilta, jotka kokevat ja ennen kaikkea uskovat onnistuvansa myös löytämään uutta bisnestä ja kasvua syntyvästä uudesta vetytalousbuumista. Tämän saman viestin toivoisimme läpäisevän yhä paremmin niin yritysmaailmaa kuin julkista sektoriakin. Jos ja kun vetytalousinvestoinnit lähtevät liikkeelle, ne tulevat vaikuttamaan merkittävästi ei vain yritysten menestykseen vaan myös kuntatalouteen ja edelleen ihmisten hyvinvointiin.
Me pyrimme tarjoamaan jäsenistöllemme palvelua, joka edesauttaa kunkin toimijan omaa menestystä yksin ja yhdessä. Kannattaa lukea asiantuntijoiden näkemyksiä tästä kirjeestä, mukana on paljon hyviä neuvoja matkaan.
Viimeisen parin vuoden ajan maalin siirtyminen arveluttaa varmasti monia, koska alalla on enemmän kysymys- kuin huutomerkkejä ilmassa. On vielä turhan monta ratkaisematonta dilemmaa, joiden vuoksi puhtaiden synteettisten polttoaineiden markkinoiden nopeaa kasvua edelleen odotetaan. Mutta tätä momentumia ei Suomessa, varsinkaan itäisessä, kannata hukata.
Investointien vauhdittaminen erityisesti itäiseen Suomeen on Vetylaakson tärkein tehtävä. Juuri päivittämämme strategia pureutuu edelleen tämän ytimeen ja sen tavoitteet tähtäävät tärkeimpien investointeja jarruttavien tekijöiden taklaamiseen. Siksi myös saat lukea yhä useammin ResilEast-ohjelmasta. Lisäksi liityimme juuri European Hydrogen -verkostoon parantaaksemme omaa ja jäsenten osaamista sekä verkostoitumismahdollisuuksia edelleen. Näistä kaikista lisää tässä uutiskirjeessä.
Vaikka vuosi 2025 lähestyy loppuaan, ei meno tästä hyydy lainkaan. Edelleen toimintamme näkyy ja kuuluu toreilla ja medioissa. Lobbaus on meille sydämen asia. Ota yhteyttä, jos kaipaat näkemystä, tukea, tai vaikka vain huonoa vetyvitsiä.
Jami Holtari, toimitusjohtaja, Suomen Vetylaakso ry
Markku Kivistö:
Suomi on Euroopan kilpailukykyisin maa puhtaan energian investoinneille
Business Finlandin Markku Kivistön mukaan vety ja sen johdannaiset ovat tulevaisuuden teollisuuden kivijalka
Suomella on poikkeuksellisen vahva asema eurooppalaisessa energiakentässä. Business Finlandin invest in -toimialajohtaja Markku Kivistön mukaan maamme on jopa Euroopan kilpailukykyisin kohde puhtaaseen energiaan liittyville investoinneille.
– Tämä ei ole sattumaa. Suomen energiajärjestelmä on rakennettu pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Meillä ei ole omia fossiilisia polttoaineita, joten olemme luonnostaan kehittäneet puhtaita ratkaisuja. Lisäksi vahva kantaverkko ja moderni sähkömarkkina luovat hyvän pohjan teollisuudelle mukaan lukien vetytalous, Kivistö sanoo.
Kivistö muistuttaa, että vetytalous ei kehity hetkessä. Nyt puhutaan kokonaisen teollisuudenalan syntymisestä. Se vaatii kaavoitusta, infrastruktuuria, investointeja ja ennen kaikkea kysyntää. Vetytalous synnyttää uusi innovaatioita Suomeen; uusia teknologian vientituotteita. Samalla on kysymys korvausmarkkinasta, jossa nykyistä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa teollisuutta yritetään korvata puhtaammilla vaihtoehdoilla.
– Tällaisia rakenteita ja niiden muutosta ei synnytetä muutamassa vuodessa, vaan puhutaan vuosikymmenten työstä.
Hän korostaa, että vetytalouden suurin pullonkaula on kilpailukykyinen hinta fossiileja korvaavana vaihtoehtona ja markkinoiden epäselvä regulaatio. Tuotteen pitää olla kilpailukykyinen fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden, tai sitten regulaation on luotava kannusteita puhtaille ratkaisuille. Kivistön mukaan kilpailukykyä heikentää myös se, miten vihreää tai puhdasta vetyä voidaan tuottaa.
Vedyn tuotannon kustannuksista noin 70 prosenttia muodostuu sähkön hinnasta. Tässä Suomi on vahvoilla.
– Meillä on Euroopan alhaisimpia sähkön hintoja ja erittäin luotettava sähköverkko. Se antaa Suomelle etulyöntiaseman, kun teollisuus etsii paikkoja investoinneille, Kivistö tähdentää.
Voittajatuotteina lentopolttoaine ja metanoli
Jos Kivistöltä kysyy, mihin vedyn sovelluksiin hän itse uskoo eniten, vastaus löytyy lentoliikenteestä ja teollisuudesta.
– Lentoliikenteen synteettinen polttoaine eli e-SAF on tällä hetkellä lupaavin alue. Regulaatio tukee sitä, ja lentoyhtiöt ovat jo perustaneet omia rahastoja turvatakseen tuotannon. Myös metanolilla on paljon potentiaalia, koska sen käyttökohteita on useita.
Lähitulevaisuudessa vetytalouden kehityksen suunta määräytyy pitkälti Saksan kysynnän mukaan. Saksa on koko Euroopan vetymarkkinan moottori. Se määrittää, kuinka nopeasti regulaatio etenee ja kuinka suurta kysyntää syntyy.
– Suomen rooli voi olla merkittävä eurooppalaisella tasolla – mutta globaalissa mittakaavassa meidän on keskityttävä omiin vahvuuksiimme, Kivistö sanoo.
Vedyn johdannaiset rakentavat tulevaisuuden teollisuutta
Kivistö suhtautuu varovaisen toiveikkaasti metsäteollisuuden mahdollisuuksiin hyödyntää biogeenistä hiilidioksidia.
– Aihioita on, mutta bisneslogiikka vaatii vielä kehitystä. Investointien on oltava suuria, markkinoiden selkeitä ja ostajien pitkäjänteisiä. Jos nämä osuvat kohdalleen, metsäteollisuuden CO₂:sta voi tulla arvokas raaka-aine esimerkiksi synteettisiin polttoaineisiin.
Vety ja sen johdannaiset tulevat Kivistön mukaan muodostamaan olennaisen osan tulevaisuuden teollisuutta. Liikenteessä vedyn rooli vaihtelee eri liikkumismuotojen välillä.
– Vety on teollisuuden raaka-aine, mutta myös energiankantaja. Sitä tarvitaan niin lannoitteissa kuin raskaassa liikenteessäkin. Vety ei ole enää marginaali-ilmiö, vaan välttämätön osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kivistö haluaa kiittää alueille ja toimijoille, jotka ovat rakentamassa Suomen vetytulevaisuutta.
– Suomessa on satoja, ellei tuhansia ihmisiä, jotka tekevät päivittäin työtä tämän eteen. Meillä on tahtotila, osaaminen ja verkostot kunnossa. Suomen Vetylaakso on erinomainen esimerkki siitä, miten alueellinen yhteistyö tuottaa tuloksia.
Suomi on aliarvostettu sijoituskohde
Italialainen pääomasijoittaja Stefano Ferrari näkee Suomen nousevana deep tech- ja ilmastoteknologian keskuksena
Italialainen pääomasijoittaja Stefano Ferrari uskoo, että Suomi on yksi Euroopan aliarvostetuimmista mutta samalla lupaavimmista kohteista sijoittajille, jotka etsivät aitoa teknologista osaamista ja teollista syvyyttä.
Ferrari on Algebra Ventures (AVC) -rahaston osakas – kyseessä on pääomasijoitusrahasto, joka keskittyy deep tech- ja ilmastoteknologiasijoituksiin. Teknologiayritystaustansa, startup-kokemuksensa ja useiden eurooppalaisten pääomasijoitusrahastojen kautta Ferrari kartoittaa nyt koko mannerta sijoituskelpoisten teknologioiden löytämiseksi. Hänen katseensa suuntautuu yhä useammin pohjoiseen, Suomeen.
Algebra Ventures keskittyy syväteknologiaan ja teolliseen IP:hen
Ferrarin mukaan Algebra Ventures perustettiin ajatukselle, että Euroopan kilpailuetu ei ole kuluttajateknologiassa, vaan tieteellisessä tutkimuksessa ja laitteistopohjaisessa innovaatiokyvyssä.
– Suurin osa B2C-startupeista tulee Yhdysvalloista, mutta Euroopalla on poikkeuksellisen vahva ekosysteemi laitepohjaisille syväteknologisille ratkaisuille. Siellä missä on laboratorioita, tutkimuslaitoksia ja teollista perintöä, siellä tapahtuu pitkäaikaista arvonluontia, Ferrari sanoo.
Algebra Ventures sijoittaa tyypillisesti 3–5 miljoonaa euroa Series A -vaiheen rahoituskierroksiin. Rahasto hallinnoi tällä hetkellä 70 miljoonan euron pääomaa ja tavoittelee yli 100 miljoonan euron kokonaisuutta kahden vuoden sisällä.
Ferrari kertoo rahaston keskittyvän ilmasto- ja teollisuusteknologiaan, energia- ja liikkumisinnovaatioihin sekä automaatioon.
– Emme etsi vain ohjelmistoja – etsimme jotain konkreettista, fyysistä, jolla on todellista aineetonta omaisuutta (IP) ja pitkäaikainen kilpailuetu, hän korostaa.
Kiinnostava ja vielä vähän tutkittu markkina
Ferrarin mukaan Suomi on kiehtova ja vielä aliarvioitu kenttä eurooppalaisille sijoittajille. Hän nostaa esiin kolme pääsyytä.
1. Vahva tutkimuspohja ja julkinen tuki
– Suomessa on poikkeuksellisen toimiva järjestelmä tutkimuslähtöisten startupien tukemiseen. Business Finland, EU-rahastot ja yliopistot tekevät yhteistyötä pragmaattisesti ja vähällä byrokratialla.
2. Korkea tekninen osaaminen ja valmistuskulttuuri
– Sekä Suomessa että Italiassa on yhteinen perinne: ihmiset osaavat rakentaa asioita, eivät vain suunnitella niitä. Juuri tällaista osaamista syväteknologiasijoittajat arvostavat.
3. Avoimuus kansainvälisille sijoittajille
– Suomi on uskomattoman avoin ulkopuoliselle pääomalle ja yhteistyölle. Monissa Keski-Euroopan maissa ekosysteemit ovat sulkeutuneita. Suomessa ihmiset ovat olleet tervetulleita alusta alkaen.
Ferrari pitää myös Suomen geopoliittista sijaintia mielenkiintoisena.
– Läheisyys Venäjään ei pelota sijoittajia – päinvastoin. Se tekee Suomesta strategisen tukikohdan energia-, puolustus- ja materiaaliteknologioille.
Mahdollisuudet ja haasteet
Ferrari myöntää, että Suomen pieni kotimarkkina on sekä vahvuus että rajoite.
– Se on erinomainen paikka rakentaa teknologiaa, muttei aina paras paikka testata sitä laajassa mittakaavassa. Monet suomalaiset startupit joutuvat kansainvälistymään varhain. Se on sekä siunaus että riski.
Toinen rakenteellinen haaste on rajallinen pääomasijoitusvolyymi.
– Keskikokoisia VC-rahastoja on vain muutamia, eikä kasvuvaiheen rahoitusta ole riittävästi. Monet lupaavat startupit ostetaan liian aikaisin – ennen kuin niiden todellinen arvo on ehtinyt kypsyä.
Toisaalta tämä luo myös mahdollisuuden kansainvälisille sijoittajille.
– Koska kilpailu on vähäistä, Suomi tarjoaa edelleen alihinnoiteltua osaamista ja aineetonta omaisuutta – korkeaa laatua, jota ei vielä ole hinnoiteltu täyteen arvoonsa.
Vety on kapean sektorin taloutta
Ferrarilta kysyttiin myös hänen näkemystään vetyinvestoinneista. Hän vastasi suoraan.
– Vedylle on paikkansa, mutta vain tietyissä niche-alueissa. Elektrolyysin energiankulutus on valtava, ja sijoitetun pääoman tuotto edelleen rajallinen.
Ferrari näkee potentiaalia lähinnä kahdella alueella.
- Raskas liikenne, jossa sähköistäminen on vaikeaa tai epäkäytännöllistä
- Jätteiden kaasutusprosessit, joissa vetyä voidaan tuottaa taloudellisesti ja samalla vähentää päästöjä.
– En ole vielä sijoittanut yhteenkään vety-startupiin, se kertoo jotain, Ferrari lisää.
Yhteistyö teollisuuden kanssa
Ferrari painottaa, että suomalaisten startupien tulisi pysyä lähellä teollisuutta ja rakentaa aitoja kumppanuuksia suurten yritysten kanssa.
– Pelkät laboratorioinnovaatiot eivät riitä. Tarvitaan teollinen kumppani, joka osaa kasvattaa tuotantoa ja kaupallistaa ratkaisun globaalisti. Suomessa tämä yhteistyö tapahtuu usein luontevammin kuin muualla.
Hän mainitsee useita toimialoja, joilla Suomella on selvä etulyöntiasema; energia, kaivosteollisuus ja automaatio, ja kehuu yrityksiä kuten Metso, Valmet, Wärtsilä ja Neste, jotka muodostavat vahvoja teollisia alustoja uusien innovaatioiden syntymiselle.
Ferrari tarjoaa kolme neuvoa suomalaisille perustajille:
1. Rakenna tasapainoinen tiimi.
– Etsimme ihmisiä, jotka täydentävät toisiaan – teknisiä perustajia, kaupallisia ajattelijoita ja verkostoitujia.
2. Osoita markkinapotentiaali.
– Näytä, että ratkaisusi on relevantti Suomen ulkopuolella – voiko se laajentua Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Aasiaan?
3. Suojaa aineeton omaisuutesi ja datasi.
– Teknologinen puolustettavuus on turvaverkkosi. Ilman sitä startup on vain idea.
Haastattelun lopuksi Ferrari kiteyttää näkemyksensä.
– Suomi on pieni maa, mutta sillä on suuri sielu. Jos startupit jatkavat yhteistyötä tutkimuslaitosten, teollisuuden ja kansainvälisten sijoittajien kanssa, tästä maasta voi tulla Euroopan seuraava syväteknologian menestystarina.
– Jos Suomi olisi osake, ostaisin sen, Ferrari naurahtaa lopuksi.
NÄKÖKULMA
Pia Erkinheimo, yhteiskunta- ja vastuullisuusjohtaja, Nordic Nano
Myös Atlantin takan on rahaa
Lappeenrannassa syyskuussa järjestetyssä Future Energy Solutions -tapahtumassa Nordic Nanon Pia Erkinheimo totesi lavalla: Atlantin takana on kyllä rahaa. Lähdimme haastattelussa purkamaan tätä ajatusta: mistä suunnasta tulevat potentiaalisimmat sijoittajat, miten Suomi nähdään kansainvälisesti ja onko itäisellä Suomella erityistä merkitystä sijoittajien silmissä?
Nordic Nano kehittää ympäristöystävällisiä nanoteknologiaratkaisuja aurinkoenergiaan, energian varastointiin ja vedyn tuotantoon. Pia Erkinheimo toimii yrityksen yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajana.
– Olen huomannut mielenkiintoista kehitystä: yhdysvaltalaiset sijoittajat, jotka suuntaavat varojaan energiamurrokseen, katsovat tällä hetkellä ennakkoluulottomasti Eurooppaan ja Pohjoismaihin mukaan lukien Suomi. Minullekin on tullut tällaisia yhteydenottoja, Erkinheimo kertoo.
Hänen mukaansa isossa kuvassa Suomi näyttäytyy maana, jolla on korkean teknologian osaamista ja Nato-jäsenyyden tuomaa uskottavuutta.
– Suomalaiset eivät ehkä itse ole ajatelleet, että olisimme pitäneet erityistä huolta puolustusvalmiudestamme tai resilienssistämme.
Geopolitiikka ei ole yhdysvaltalaisten keskusteluissa noussut pintaan. Erkinheimon mukaan he katselevat Eurooppaa usein kokonaisuutena, eivät niin ”granulaariin tasoon” menevästi.
Dronen kantama ei pelota
Euroopassa sijoittajat tunnistavat, että liikkeellä on tukirahaa vihreään siirtymään, niin kansallista kuin EU-tasoista. Erkinheimon mukaan politiikan tavoitteena on vähentää riippuvuutta Kiinasta ja rakentaa mantereelle omaa suvereniteettia tuotantoketjuihin.
– Huoltovarmuus ja omavaraisuus korostuvat. Samaan yhteyteen kytkeytyvät myös puolustusteollisuuden intressit. Nordic Nanosta ollaan kiinnostuneita, koska etsimme kumppaneita ja alihankkijoita nimenomaan EU-alueelta ja sen liittolaisvaltioista. Kun eurooppalaiselle sijoittajalle sanoo, että Helsingistä pääsee Imatralle junalla kahdessa ja puolessa tunnissa, autoillen kolmessa, he eivät pidä sitä kaukaisena. Jos sijoittaja on joskus käynyt Helsingissä, matka Imatralle ei tunnu esteeltä.
Esimerkkinä mittavasta itäiseen Suomeen tehdystä investoinnista voidaan mainita Solar Foods, joka päätti sijoittaa laitoksensa Lappeenrantaan.
Kun kilpailu rahoituksesta on kovaa, on viestinnälläkin merkitystä
Kun puhe kääntyy suomalaisiin yrityksiin, Erkinheimo näkee selkeää kehitystä mm. sijoittajaviestinnässä.
– Kirjalliset materiaalit ovat menneet valtavasti eteenpäin. Niissä näkyy selkeä laatu ja kansainvälinen taso. Mutta kun yritys nousee lavalle pitchaamaan, taidot eivät aina ole yhtä hioutuneita. Hyvä esitysmateriaali i.e. decki ei yksin riitä, jos esiintyminen ei kanna.
Hän muistuttaa, että sijoittaja joutuu jokaisen uuden teknologian kohdalla oppimaan paljon.
– Yrityksen siis pitää olla kärsivällinen, sillä sijoittaja haluaa ymmärtää teknologian, joka usein on hyvin uutta. Sijoittaja arvioi teknologian kypsyyden lisäksi monia muita asioita: markkinan kokoa, kilpailutilannetta, myyntistrategiaa, regulatiivista ympäristöä ja tietenkin sitä, onko tässä sellainen tiimi, joka pystyy viemään tuotteen tai palvelun markkinoille ja voittamaan asiakkaiden luottamuksen. Arroganssi puolin ja toisin ei hyödytä ketään.
Mielenkiintoisen huomion toi eräs yhdysvaltalainen sijoittaja, joka totesi: Jos ilmastoteknologiayrityksen verkkosivut ovat liian hiotut, on silloin kenties laitettu paukkuja hieman väärään paikkaan. Erkinheimo kuitenkin korostaa, että tämä ei tarkoita, etteikö visuaaliseen ilmeeseen kannata satsata, mutta tasapaino on tärkeä. Pitchaus-tilannetta Erkinheimo kuvaa urheilusuoritukseksi.
– Viiden minuutin esitys voi olla järisyttävän vaikea. Itsekin olen pitänyt sellaisia, ja se on yhtä aikaa jännittävää ja kauheaa. Ehkä jokaisen sijoittajan pitäisi kerran vuodessa pitchata omat salkkuyhtiönsä kanssasijoittajille, niin muistaisi, miltä se tuntuu, hän naurahtaa.
Neuvo hankekehittäjälle: etsi oikeanlainen sijoittaja
Erkinheimo haluaa antaa konkreettisia neuvoja suomalaisille toimijoille. Kun yritys etsii ulkopuolisia sijoittajia, on syytä paneutua omistajastrategiaan: sopiiko yhtiölle parhaiten teollinen kumppani (corporate venture capital) vai pääomasijoittaja tai kenties nk. family office (perheomisteinen sijoitusyhtiö). Laitos- ja laiteinvestointien skaalaaminen on kaikkein haasteellisinta, niihin kuitenkin löytyy myös erikoistuneita sijoittajia, jotka ymmärtävät hardware-skaalauksen.
Tärkeää on myös tarkistaa sijoittajien taustat.
– Nykyisessä maailmantilanteessa pitää katsoa tarkkaan, keitä sijoittajayhteisön takana on. Geopolitiikalla on väliä. Kärsivällisyyttä, dialogia ja oikeat kumppanit, niillä suomalaiset ilmastoteknologiayritykset voivat houkutella pääomia myös Atlantin takaa, Erkinheimo kiteyttää.
JÄSENET ESITTELYSSÄ: Neoen
Pitää takoa, kun rauta on kuumaa
Neoenin hankekehitysjohtaja Miika Pillin mukaan itäisen Suomen energiatulevaisuus syntyy yhteistyöstä ja rohkeista päätöksistä
Neoen on noussut nopeasti Suomen uusiutuvan energian kentän kärkitoimijoiden joukkoon. Ranskalaislähtöinen, nykyisin kanadalaisen Brookfieldin omistama yhtiö on maailman suurin riippumaton uusiutuvan energian tuottaja. Suomessa yritys on jo markkinakakkonen tuulivoimassa ja markkinajohtaja akkuhankkeissa.
Suomessa Neoen aloitti vuonna 2018 ja Suomi on yrityksen kolmanneksi suurin markkina heti Australian ja Ranskan jälkeen. Lappeenranta on Neoenin tärkeä tukikohta, yrityksellä on kaksi akkua toiminnassa Ylikkälässä.
Hankekehitysjohtaja Miika Pilli vetää Neoenin Suomen tiimiä, joka vastaa maan kaikista tuuli-, aurinko- ja akkuhankkeista. Pilli puhuu intohimoisesti aluekehityksestä, energiaverkoista ja erityisesti itäisen Suomen mahdollisuuksista.
– Itäinen Suomi tarvitsee investointeja ja parempaa kantaverkkoa. Yksin kukaan ei onnistu – yhteistyö on välttämätöntä.
Tuulivoiman sukupolvenvaihdos ja tyhjä läiskä kartalla
Pilli muistaa hyvin vuodet, jolloin Lappeenrannan Muukon tuulipuisto oli uutta ja ihmeellistä.
– Vuonna 2013 95 metriä korkea torni tuntui isolta. Nyt rakennamme 200–300 metrin voimaloita, jotka tuottavat kolminkertaisen määrän sähköä.
Tuulivoiman teknologinen harppaus on tehnyt investoinneista tehokkaampia ja mahdollistanut tuotannon myös sisämaassa.
– Tuuliolosuhteet ja korkeammat tornit tekevät nyt mahdolliseksi rakentaa tuulivoimaa käytännössä mihin tahansa Suomeen, ei vain länsirannikolle.
Kun Pilli katsoo karttaa, ovat itäinen Suomi ja Lappi tyhjiä läiskiä. Tuulivoimaa ei ole voitu rakentaa Puolustusvoimien rajoitusten takia, ja aurinko painottuu etelään. Tämä epätasapaino on hänen mukaansa murrettava, ja siksi Suomen Vetylaakson rooli on ratkaiseva.
– Vetylaakso tekee välttämätöntä työtä. Jos emme puhu itäisen Suomen potentiaalista, mikään ei muutu. Nyt on geopoliittinen ikkuna auki; pitää takoa, kun rauta on kuumaa.
Kantaverkko – Suomen ylpeydenaihe
Suomen sähköverkkoa Pilli kuvaa lähes täydelliseksi.
– Fingridin verkko on maailmanluokkaa: luotettava, avoin ja markkinaehtoinen. Tämä ei ole itsestäänselvyys muualla Euroopassa.
Kasvavat tuotantomäärät vaativat jatkuvaa kehittämistä. Kapasiteettia tarvitaan lisää koko ajan. Se ikuinen kana-muna-ilmiö on Pillin mukaan ratkaistavissa.
Sähkömarkkinoiden paradoksi
Sähkön hinnan lasku on kuluttajalle iloinen uutinen, mutta tuottajalle haaste. Kaikki kustannukset nousevat, mutta markkinahinta on alhainen. Se tekee uusien hankkeiden rahoittamisesta vaikeampaa.
Siksi PPA-sopimukset ovat entistä tärkeämpiä. Ne tuovat ennustettavuutta sekä tuottajille että teollisuudelle:
– Kun hinta on vakaa, investointipäätökset syntyvät helpommin. Se on win-win-tilanne kaikille.
Fingridin arvion mukaan Suomen sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua seuraavan 10 vuoden aikana.
– Lisää kulutusta tarkoittaa lisää kysyntää ja lisää investointeja tuuli-, aurinko- ja akkuhankkeisiin, Pilli visioi.
Suomen Vetylaakso tekee välttämätöntä työtä
Neoen ei itse kehitä vetyteknologiaa, mutta seuraa alaa aktiivisesti ja osallistuu yhteistyöhankkeisiin. Pillin mukaan vetytalous kiinnostaa erityisesti sähkönkulutuksen näkökulmasta.
– Suomi tarvitsee isoja kulutusinvestointeja, kuten vetylaitoksia ja datakeskuksia, jotta markkina pysyy tasapainossa. Kaikki vetypuolen toimijat haluavat uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ja siinä me olemme luonnollinen kumppani.
Pillin viesti alueelle on selvä. Tarvitaan rohkeutta, yhteistyötä ja ääntä. Hiljaa olemalla ei mikään muutu.
Hän kiittelee Suomen Vetylaakson viestintää ja verkostotyötä
– Olemme mielellämme mukana. Kun saadaan yksi investointi liikkeelle, syntyy positiivinen kierre, joka ruokkii itseään.
Neoenin Suomen organisaatiossa työskentelee noin 30 henkilöä, ja kehitysportfoliossa on jo 10 gigawatin verran hankkeita.
– Kasvukäyrä on jyrkkä. Haluamme rakentaa Suomeen uusiutuvan energian ekosysteemiä, joka tukee vetytalouden ja teollisuuden kasvua. Yhteistyö Suomen Vetylaakson kanssa on meille luontevaa ja tärkeää. Suomen Vetylaakso tekee välttämätöntä työtä. Jos emme puhu itäisen Suomen potentiaalista, mikään ei muutu, Miika Pilli linjaa.
UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA
ResilEast-ohjelman valmistelu etenee – näkyvyys kasvaa ja kumppanuuksia solmitaan
ResilEast-ohjelman valmistelu on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Siemenvaiheen jälkeen työ on nyt edennyt varsinaiseen projektin valmisteluun, jossa Business Joensuu toimii koordinaattorina.
ResilEast-ohjelman tavoitteena on yhdistää Suomen energiahuolto ja maanpuolustus tavalla, joka tuo työpaikkoja ja kasvattaa koko maan taloutta, vahvistaa koko maan kriisinsietokykyä ja turvallisuutta niin rauhan, hybridivaikuttamisen kuin sodan aikana sekä ratkaista ilmastonmuutoksen haasteita.
Business Joensuun vastuulla on koko hankkeen koordinointi sekä projektin rahoitushakemuksen jättäminen, kun suunnitelma on valmis. Tavoitteena on saada hanke rahoittajille lähetettäväksi marrakuussa. Budjetti perustuu kolmen vuoden ja kolmen miljoonan euron kokonaisuuteen.
ResilEast on ennen kaikkea yhteistyön ohjelma. Sen onnistuminen edellyttää puolustusvoimien, alueiden ja muiden keskeisten toimijoiden sitoutumista sekä riittävää rahoitusta.
– Tavoitteena on rakentaa vahva, rajat ylittävä yhteishenki itäisen Suomen toimijoiden kesken, sanoo hanketta koordinoivan Business Joensuun toimitusjohtaja Tomi Haring.
Yhteistyö laajenee ja valtakunnallinen näkyvyys kasvaa
Viime viikkoina ResilEastin valmistelu on saanut lisää vauhtia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
– Ehkä suurin muutos on se, että ohjelma on saanut nyt aivan eri tason valtakunnallista näkyvyyttä, Haring kertoo.
Yksi merkittävistä foorumeista ResilEast-ohjelmalle oli Itä-Suomen Energiafoorumi, joka toi yhteen vety- ja energia-alan toimijoita eri puolilta Suomea. Suomen Vetylaakso ry:n järjestämä ja Jami Holtarin moderoima päätöspaneeli keräsi runsaasti kiitosta osallistujilta.
– Palaute oli todella positiivista ja laajaa. On hienoa nähdä, että eri alueet tekevät yhteistyötä ja rakentavat yhteistä ymmärrystä vetytalouden mahdollisuuksista, Haring toteaa.
Sitra mukana ja ohjelma median otsikoissa
Haring kertoo, että Sitra on vahvistamassa rooliaan ohjelman kumppanina. Sitran kanssa on lyöty lukkoon kaksi tilaisuutta, joista ensimmäinen järjestetään vielä tämän vuoden puolella ja toinen ensi vuoden alussa.
Tapahtumat kokoavat yhteen yrityksiä, puolustusvoimien edustajia, vaikuttajia ja asiantuntijoita. Niiden tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä ja rakentaa uusia näkökulmia ResilEastin ohjelmasisältöön.
Sitran osallistuminen tuo uskottavuutta ja valtakunnallista painoarvoa.
ResilEastin rahoituspohjaa kartoitetaan myös Itä-Suomi-ohjelman kautta. Haringin mukaan kiinnostusta ResilEastia kohtaan on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.
– Kiinnostusta ei puutu, päinvastoin. Fingrid on ollut hyvin kiinnostunut kokonaisuudesta, ja heidän mukaantulonsa on erinomainen merkki. Nyt on enemmän imua kuin työntämistä. Se on positiivinen tilanne; useat toimijat haluavat olla mukana rakentamassa uutta ja elinvoimaista Suomea.
Lukuisat valtakunnalliset mediat kuten viimeisimpinä Yle ja Iltalehti, ovat uutisoineet ohjelmasta, mutta paikallislehdissä kiinnostus on vielä maltillisempaa.
– Uskon, että paikallismediat odottavat vielä konkreettisia päätöksiä ja alueellisia vaikutuksia ennen kuin lähtevät uutisoimaan laajemmin, Haring arvioi.
Suomen Vetylaakso terävöitti strategiaansa
Suomen Vetylaakso päivitti strategiaansa kesän ja syksyn aikana. Strategia antaa selkeän suunnan työskentelyllemme seuraavaksi viideksi vuodeksi. Toki jatkuvasti kehittyvällä alalla strategian täytyy mukautua nopeasti toimintaympäristön muutoksiin.
Toimintamme tavoitteena on tuulivoiman esteiden poistaminen, sähköverkon kapasiteetin kasvattaminen, biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen sekä ResiEast-ohjelman edistäminen.
Kiitos kaikille strategiatyöskentelyyn osallistuneille sekä strategiatyön johtamisesta vastanneelle Saara Raudasojalle.
Suomen Vetylaakso ry liittyi Hydrogen Europen jäseneksi
Hydrogen Europe on eurooppalainen vetytalouden kattojärjestö, joka toimii maailmanlaajuisesti. Järjestön tavoitteena on:
- mahdollistaa puhtaan vedyn käyttöönotto runsaana ja kohtuuhintaisena energianvälittäjänä ja raaka-aineena, joka tehokkaasti vauhdittaa Euroopan siirtymää nettonollatalouteen,
- tuoda yhteen monenlaiset toimijat – suuret ja keskisuuret yritykset, kansalliset vetyalan yhdistykset, kansalaisjärjestöt, alueelliset viranomaiset ja muut organisaatiot – jotka tukevat puhtaan vedyn ja polttokennoteknologioiden käyttöönottoa,
- edistää kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä politiikkoja ja aloitteita, jotka vahvistavat eurooppalaisten vetyteknologioiden markkina-asemaa kotimaassa ja maailmanlaajuisesti,
- edistää ja koordinoida luotettavien, puhtaiden vetyteknologioiden tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita,
- toimia eurooppalaisen vetysektorin luotettavana ja yhtenäisenä äänenä jäsentensä yhteisten ponnistelujen kautta Euroopan tasolla;
- olla vetytalouden tulevan kehityksen liikkeellepaneva voima, joka luo kestävää työllisyyttä ja kasvua.
Hydrogen Europella on yli 600 jäsentä ympäri maailmaa. Lue lisää Hydrogen Europe.
Fingridin sähköjärjestelmävision loppuraportti 2025
Fingridin on julkaissut sähköjärjestelmävisionsa. Vedystä valtavirtaa -visio tarkoittaa itäiselle Suomelle muun muassa seuraavaa:
Itä-Suomen tuuli- ja aurinkovoima aiheuttaa merkittävän investointitarpeen Kemijärveltä aina Lappeenrantaan asti, jotta uusi tuuli- ja aurinkovoima saadaan liitettyä kantaverkkoon. Tällä yhteydellä saadaan myös syötettyä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan uutta kulutusta ja muuta Etelä-Suomea. Koska skenaariossa uutta tuotantoa tulee sekä Itä- että Länsi-Suomeen nousee tarve myös itä-länsisuuntaisille yhteyksille.
Käy lukemassa lisää koko sähköjärjestelmävisiosta sekä investointien sijaintien vaikutuksesta alkaen sivulta 50.
Gasgrid: Tavoitteena kansallinen kansallinen vetyinfrastruktuuri
Gasgrid selvittää kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella. Vetymarkkinaselvityksen tarkoituksena on selvittää teollisuuden kiinnostusta liittyä tulevaisuudessa vetyinfrastruktuuriin ja arvioida teollisten toimijoiden hankkeiden kehitystä suhteessa infrastruktuurin kehitystarpeisiin.
Vetymarkkinaselvitys on avoin kaikille vetymarkkinoiden teollisuustoimijoille ja hankekehittäjille. Selvityksessä toimijoita pyydetään kertomaan mahdollisten vetyhankkeiden sijainti, vedynsiirto- ja varastointitarve sekä hankkeiden kehitysaikataulu.
Selvitystyön ansiosta vetyinfrastruktuuria voidaan kehittää toimijoiden tarpeita vastaavaksi ja Gasgrid voi omalta osaltaan edesauttaa Suomen teollisia toimijoita hyödyntämään uusiutuvaa energiaa ja luomaan uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Pääset vetymarkkinakyselyyn tästä.
Vastaa kyselyyn!
Vetytalous ja P2X-teknologiat ovat nopeasti kehittyviä osa-alueita, jotka avaavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoille. Nyt kartoitetaan, millaista osaamista ja TKI-tukea yritykset tarvitsevat, jotta ne voivat hyödyntää tämän kehityksen täyden potentiaalin.
Vastaamalla lyhyeen kyselyyn voitte vaikuttaa siihen, miten koulutusta, osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä suunnataan yritysten tarpeita vastaavaksi. Tämä on tilaisuus tuoda esiin juuri teidän näkemyksenne – ja varmistaa, että tuleva kehitystyö tukee yrityksenne kasvua ja kilpailukykyä.
Vastaaminen vie vain hetken. Kiitos osallistumisestanne!
Vastaamaan pääset tästä linkistä.
TULEVIA TAPAHTUMIA
Tule Teknologia 25 -tapahtumaan 4.-6.11. Messukeskukseen tapaamaan meitä Suomen Vetylaakso ry -ständille Business South Karelian osastolle 7g150. Olemme messuilla kolme päivää!
Pohjoismaiden johtava teknologia- ja teollisuustapahtuma esittelee uusimmat älykkään ja kestävän teollisuuden teknologiat.
Ilmoittaudu tästä.
Suomen Vetylaakso on mukana Tampereella Hydrogen Summitissa 14.-15. tammikuuta. Olemme varanneet oman osaston, johon osallistuu 10 jäsentämme. Laita viestiä Jamille tai Tommille, niin kerromme lisää!
Liity nyt jäseneksemme!
Suomen Vetylaakso ry tarjoaa jäsenilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa vetytalouden ja uudistuvan energian tuomista mahdollisuuksista. Me olemme sinun organisaatiosi ääni toimialalla ja pidämme huolen, että sinulle tärkeät asiat nostetaan päättäjien tietoisuuteen. Verkostoidumme aktiivisesti, tapaamme jatkuvasti energiatalouden vaikuttajia ja saamme heiltä tuoreinta tietoa toimialan kehityksestä sinun hyödyksesi.
Tulemme tarjoamaan sinulle säännöllisesti tietoiskuja toimialan kehityksestä, yritysvierailuja, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen, medianäkyvyyttä sinulle tärkeistä teemoista, näkyvyyttä sosiaalisen media kanavissa ja olemme sinun organisaatiosi viestinnän tukena, kun haluat saada viestisi sidosryhmiesi tietoisuuteen. Sinun etujesi valvonta on meidän työtämme.
Liity jäseneksi kasvavaan joukkomme tästä tai soita Jami Holtarille 040 055 1435 tai Tommi Siikanivalle 0400 885 747, niin kerromme sinulle lisää.
Tilaa uutiskirje ja anna palautetta
Kertokaa meille, mistä haluatte uutiskirjeissämme kuulla ja antakaa palautetta. Kaikki palaute on meille erittäin tärkeää ja teemme parhaamme sen eteen, että jokainen uutiskirje on kiinnostava ja informatiivinen.
Jos teillä on jotain ajankohtaista tiedotettavaa, niin laittakaa rohkeasti viestiä. Kannattaa ottaa myös linkkarimme seurantaan: https://www.linkedin.com/company/suomen-vetylaakso-ry
Uutiskirjeen tilaus:
- http://eepurl.com/iJCuto
- tilaus sähköpostitse: tommi.siikaniva@vetylaakso.fi tai office@vetylaakso.fi
Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen on EAKR-rahoitteinen ryhmähanke Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa. Päätoteuttaja on LUT-yliopisto, jossa Suomen Vetylaakso ry on yksi osatoteuttajista.
Copyright (C) *|2025|* *|Suomen Vetylaakso ry|*. All rights reserved. Toimistosähköpostimme on: Office@vetylaakso.fi
