Huomioita Fingridin skenaarioista 

”Sähköä dataksi”: 

• Kysynnän kasvun kautta tuotannon kasvuun. 
• Itä-Suomi mainittu, muttei konkretisoitu missä mittakaavassa. 
• Todennäköisyys toteutumiselle suhteellisen hyvä. 

”Vedystä valtavirtaa”: 

• Kysynnän kasvun kautta tuotannon kasvuun 
• Vety- ja P2X tuotannon kasvu isossa roolissa. Kansallinen vetystrategia vie Suomea Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi. Tässä skenaariossa Gasgridin rooli synergiassa on huomioitava. 
• Itäisen Suomen rooli tässä skenaariossa on merkittävä, mutta tätä ei ole sanoitettu 
• dokumenttiin. 
• Todennäköisyys toteutumiselle suurin. 

”Voimaa vakaasti”: 

• Maltillinen kasvu teollisuudessa, ei uusia aloja. 
• Todennäköisyys toteutumiselle kohtalainen. 

”Notkeaa kehitystä”: 

• Edellä mainittujen skenaarioiden yhdistelmää, maltillisesti. 
• Todennäköisyys toteutumiselle epävarmin. 

Sähköjärjestelmän potentiaalista 

On hyvä nähdä, että sähköjärjestelmän tuotannon ja kysynnän potentiaali on ymmärretty hyvin. Haluamme tuoda myös esiin LUT-yliopiston tekemät laskelmat, jotka osoittavat jopa 1650 TWh maatuulivoiman sekä 1300 TWh aurinkovoiman potentiaalin. Nämä lukemat ovat erityisen merkittäviä ja voisivat antaa vielä korkeampilentoisillekin skenaarioille sijaa sähköjärjestelmän kehittämiselle. Nyt skenaariot näyttävät kuitenkin suhteellisen malitillisilta. 

Lisäksi on huomioitava vetytalouden luoma potentiaali paremmin joka skenaariossa. Olisi hyvä ottaa paremmin huomioon, että biopohjaisen hiilidioksidin määrä eri pistelähteistä kautta maan on nyt yhteensä noin 28 Mt. Edelleen sen ja vedyn jatkojalostamiseen tarvittava sähkön tarve esimerkiksi metanoliksi on arvioitu noin 190 TWh:iin ja nämä lukemat olisi tärkeitä huomioida mittakaavaa pohdittaessa. 

Huomioita itäisen Suomen kehityksestä 

Sähköjärjestelmävisioissa ei otettu liian tarkkaan kantaa maan verkkokannan kehitykseen alueellisesti, mutta ottaen mm. edellä esitetty vetytalouden potentiaali huomioon, olisi hyvä pohtia eri alueiden vahvuuksia tarkemmin. 

Itäisen Suomen kehityksessä on huomioitava useita tekijöitä: 

• Tuulivoimapotentiaali on merkittävä ja tuuliolosuhteet ovat hyvät, kun otetaan huomioon myös se, että olosuhteet eri tuulivyöhykkeillä tasapainottavat ja hajauttavat tuotantoa, varmistaen myös huippukysyntäaikojen tuotannon. 
• Tuulivoiman ja sähköverkkojen hajautus tuo etuja huomioiden turvallisuusaspektit myös maanpuolustuksen kannalta. 
• Investointien houkuttelevuus itäisessä Suomessa on korkeampi, koska lännessä investoinnit kannibalisoivat toisiaan, kun niitä pyritään liian pienelle alueelle sijoittaa. 
• Lisäksi idässä ja pohjoisessa on paljon asumatonta pinta-alaa, ja ratkaisuja löytyy myös tuulivoimaa täydentävän aurinkovoiman avulla energiantuotantoon. 
• Ratkaisut itärajan läheisyyteen suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen osalta on löydettävissä suhteellisen nopeastikin yhdessä Puolustusvoimain kanssa. 
• Vety- ja P2X-tuotannon potentiaali on merkittävä, sillä koko maan bio-CO2-pistelähteistä lähes 2/3 on idässä, erityisesti sellutehtaissa. 
• Vetytalouden kehitys tarjoaa myös kaasuinfran rakentamiselle isoja mahdollisuuksia idässä täydentämään energiajärjestelmän tehokkuutta. 
• Energiajärjestelmän kehittäminen itäiseen Suomeen houkuttelee puhtaan siirtymän investointeja tuotannon ja kulutuksen osalta, parantaen alueen turvallisuutta ja elinvoimaa, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kuntien taloutta; koko Suomi hyötyy tästä kansantalouden kasvuloikasta minkä vetytalous voi tarjota.