Hallitus julkisti julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriihen linjaukset tarkoittavat helpottavat Suomen energiainvestointeja ja erityisesti itäisen Suomen energiatalouden kehittymistä. 

Hallitus nopeuttaa koko maassa kantaverkon rakentamista poistamalla verkonhaltijoilta esteet rakentaa 400 kV:n jakeluverkkoa sekä mahdollistaa jakeluverkon haltijoille verkon kehittämistä nykyistä kattavammin verkon käyttäjien tarpeisiin vastatakseen. Hallitus antaa myös esityksen suurjännitteisestä jakeluverkosta ja lain tavoitteena on astua 1.7.2025.​

Keskeisinä tavoitteina ovat Fingridin kantaverkon investointiohjelman laajentaminen nykyisestä noin neljästä miljardista eurosta 5,2 miljardiin euroon sekä Gasgridin kansallisen vetyverkon kehittäminen vuoteen 2035 mennessä. Fingridin tase mahdollistaa lisäinvestointien käynnistämisen välittömästi ja lisäksi hallitus varautuu myöntämään Fingridille tarvittavan pääomituksen. ​

Itä-Suomen verkkoinfrastruktuurin kehitystä selvitetään

Itä-Suomen energiaintensiivisten investointien toteuttamiseksi selvitetään mahdollisuuksia 400 kV siirtoyhteyksien nopeuttamiseksi. Tarkoituksena on, että Fingrid käynnistää Huutokoski-Kontiolahti-hankkeen YVA-prosessin mahdollisimman pian. Muiden 400 kV yhteyksien investointikohteiden nopeuttamista jatkoselvitetään yhtiön toimesta. ​

Hallitus huolehtii kaasu- ja vetyverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy:n tarvittavasta investointikyvystä niin, että se tukee uusien teollisten investointien sijoittumista Suomeen. Hallitus on valmis pääomittamaan yhtiötä vetyverkon investointien toteuttamiseksi, jotta Suomessa on 2035 mennessä valtakunnallisesti laajasti kattava vetymarkkina ja sitä palveleva kansallinen vetyinfrastruktuuri.​

Myös Alueellisille vetylaaksoille ja –investoinneille luodaan edellytyksiä luvituksella ja hankkeiden valmistelulla. ​Gasgrid ja Fingrid valmistelevat vuoden 2025 aikana hallitukselle yhteisen selvityksen teollisten vetyinvestointien edellyttämästä energiainfrastruktuurista (ml. vety- ja sähköverkot) ja lisäinvestoinneista vuosille 2027–2035. ​

Tavoitteena on huolehtia Suomen kilpailuedusta luoda uutta kasvua vetytalouden saralla etenkin biogeenistä hiilidioksidia ja puhdasta sähköä yhdessä hyödyntämällä. Suomen vahvuudet käännetään investoinneiksi esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistamiseksi vahvistamaan eurooppalaista omavaraisuutta. ​

Hiilidioksidin talteenotolle käynnistetään pilotteja teollisesta hiilen sidonnasta, jatkojalostamisesta ja varastoinnista, jotta saadaan kehitys oikealle, nousevalle polulle. ​

Luvitusta nopeutetaan

Hallitus turvaa uuden lupaviranomaisen perustamisen (1.1.26) yhteydessä sille riittävät resurssit. Hallitus huolehtii tiettyjen puhdasta siirtymää edistävien hankkeiden etusijamenettelyn jatkosta ja tarvittavasta resurssoinnista.​

Jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan, jatketaan Suomen suurten investointien verohyvitystä. ​Mahdolliset laajennukset valtiontukiohjelman käyttöalaan, kuten teknisiin hiilinieluihin, otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. ​Uudessa kansallisessa ohjelmassa mahdollistetaan erilaiset hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyvät investoinnit. Lisäksi arvioidaan käyttöalan laajentamista useamman investoinnin investointiohjelmaan. ​

Hallituksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa puolustushallinnon TKI-toimintoa. ​Toiminnon avulla puolustushallinto mahdollistaa muun muassa puolustuksen tarpeita palvelevien teknologisten ratkaisujen kehittämistä, testaamista ja validointia ja koordinoi tällä alueella yhteistyötä puolustushallinnon, yrityskentän ja tutkimustoimijoiden kesken. ​