Investointiuutisia halutaan myös itäiseen Suomeen

Toteutimme tammikuussa jäsenkyselyn, jossa selvitimme näkemyksiänne Suomen Vetylaakson roolista sekä vetytalouden kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista itäisessä Suomessa. Kysely osoitti, että vetytalouden edistäminen nähdään tärkeänä alueen taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen kannalta. Tärkeimpinä tavoitteina jäsenet korostivat verkostoitumista ja merkittävien investointien houkuttelemista itäiseen Suomeen. Myös riittävän sähkö- ja kaasuverkon kehittäminen itäiseen Suomeen nähtiin tärkeänä. On tärkeää kuulla, mitä te meiltä haluatte, jotta voimme työssämme parhaiten onnistua.

Edunvalvonta ei työpakissamme tunnu aiheena todellakaan vanhenevan. Vastikään julkaistu Itäisen Suomen ohjelma toi esiin moninaisia alueellisia kehittämistarpeita etenkin puhtaaseen energiaan liittyen. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat alueen elinvoimalle elintärkeitä, mutta siellä täällä hääräämällä ei keskitytä mihinkään, ja tulokset jäävät laihoiksi. Todellisen kasvumahdollisuuden eli vetytalouden kehittämisen, jättää Itäisen Suomen ohjelma valitettavasti toiveikkaan odottelun varaan. Ohjelmassa kyllä tunnistetaan alueen haasteet ja vahvuudet, mutta konkreettiset panostukset uusiin energiaratkaisuihin puuttuvat. Jos itäisen Suomen elinvoima aidosti nähdään turvallisuuskysymyksenä, on hallituksen vihdoin panostettava vetytalouden kehittämiseen alueella riittävällä volyymilla. Tämän ohjelman ehdotetut toimenpiteet ovat silottelua, joiden myötä mikään ei itäisessä Suomessa tule muuttumaan. Suomen Vetylaaksolla riittää siis työsarkaa, että pääsemme sanoista tekoihin.

Samaan aikaan Suomessa ja koko EU:ssa on jännityksellä odotettu Yhdysvaltain presidentin Trumpin uusia linjauksia maansa energiapolitiikkaan. Puheet ovat olleet suoria ja kovia haikaillen takaisin fossiilisten polttoaineiden aikaan. Vaikka Trumpin politiikan vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan ovat epäsuoria, ne voivat olla merkittäviä. Emme saa siis viivytellä, vaan meidän on arvioitava uudelleen energiapoliittisia linjauksiamme muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa. Trumpin protektionistinen politiikka kannustaa meitä lisäämään energiaomavaraisuuttamme. 

Suomi tavoittelee Euroopan johtavan vetytalousmaan asemaa jo ensi vuosikymmenellä. Tämä tarkoittaa valtavia satsauksia puhtaan energian tuotantoon sekä edelleen vetytuotantoon ja vedyn jatkojalosteisiin. Nyt Suomella on maailmanluokan mahdollisuus ottaa tavoittelemansa johtoasema puhtaan teknologian kehittämisessä ja investoinneissa.

Suomi etenee onneksi vihreän siirtymän investoinneissa eteenpäin askel askeleelta, mutta toistaiseksi isoimmat uutisoinnit syntyvät läntisessä osassa maatamme. Olemme silti kaikki tietoisia siitä, että koko Suomi tarvitaan rakentamaan vetytaloutta kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Suomen Vetylaaksolla on siis tilauksensa saada muutos aikaiseksi.

Itäisen Suomen puolesta,
Jami Holtari, toimitusjohtaja
Suomen Vetylaakso ry

JÄSENET ESITTELYSSÄ

Miko Huomo kehittää uusiutuvaa energiaa salaman teholla

Joutsenosta lähtöisin oleva Miko Huomo on uusituvan energian moniottelija. Huomon 3Flash Finland Oy keskittyy aurinkosähköpuistojen ja vetyhankkeiden kehittämiseen. Yrityksen tuorein voimannäyte on 120 megawatin aurinkoenergiapuisto Loviisassa. Huomo haluaa herätellä itäisen suomen toimijoita yhteiseen lobbaamiseen ja markkinointiin.  

Imatralaisuus on myös vahvasti läsnä toimitusjohtaja Miko Huomon yritystoiminnassa. Imatran kaupungin vaakunan kolme salamaa ovat osa Huomon yrityksen nimeä. 

15 henkilöä työllistävän 3Flash Finlandin tuorein energiahanke on yhteistyössä ruotsalaisen energiantuottaja Alightin kanssa toteutettava 120 megawatin aurinkoenergiapuisto Loviisaan, Jokiniemen alueelle. Hanketta viedään eteenpäin suunnittelutarveratkaisulla ja rakennustyöt on suunniteltu aloitettavan vuoden 2026 aikana. Aurinkopuisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027. Se tuottaa arviolta 155 gigawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 31 000 kotitalouden keskimääräistä vuosikulutusta. 

Lisäksi 3Flash Finland on mukana useissa muissa aurinkovoima- ja vetyhankkeissa, kuten Puumalan Murokorven alueelle suunnitteilla olevassa 60 MW:n aurinkopuistohankkeessa. 

Huomo on huolissaan sijoittajista 

Huomo kertoo, että hänen yrityksellään on suorat ja toimivat kontaktit rahoittajiin, ja että rahoitusta hankkeisiin on väännetty useita vuosia. Hän on kuitenkin huolestunut sijoittajien kiinnostuksesta suomalaisiin uusiutuvan energian hankkeisiin.

–   Suomi on tilanteessa, jossa on luotava kilpailukykyä saadaksemme monipuolisesti sijoituksia maahamme. Sijoittajat ovat sopuleita – kun yksi sijoittaa, trendi helposti monistuu ja päinvastoin. Ja toisaalta jos ei ole siirtoverkkoa, ei ole tuottajia, kuluttajia eikä sijoittajia ja lupaprosessit ovat hitaita ja kankeita, hankkeisiin voi tulla useiden vuosien breikki. Ajankohtainen investointihaaste tuotannolle on myös energiahintaennusteet, kulutukselle koko legislaatio vetytalouden ympärillä ja yhteisesti tukipolitiikka, mutta ympäristö onneksi muuttuu koko ajan Huomo pohtii.

Toinen Huomon huoli on Suomen maatieteellinen asema ja arvaamaton geopoliittinen tilanne. Sijainnilla on hänen mukaansa vaikutusta sijoituspäätöksiin.

–    Lappeenrannassa olemme EU- ja NATO-rajalla. Sijoittajat voivat ottaa tämän     huomioon; Länsi-Suomi saattaa vaikuttaa turvallisemmalta vaihtoehdolta, vaikka Suomen Nato-jäsenyys takaa sen, että koko maa kuuluu saman kollektiivisen puolustuksen piiriin. Turvallisuus ei siis ole pelkästään maantieteellisestä

llokaatiosta kiinni, vaan liittouman tuomasta turvasta.

Huomon mielestä valtion pitäisi ottaa Itä-Suomessa enemmän ohjia aluepoliittisesti. Tämä tarkoittaa selkeämpiä julkisia tukia, Innovation fundeja. 

–    Jos halutaan pitää koko Suomi asuttuna, pitää itärajalle ohjata enemmän kansallista ja EU-rahoitusta. Se, että meillä ei ole tuulivoimaa idässä, on ongelma, jota voisi kompensoida aurinkovoimalla ja vetytaloushankkeilla.

Toinen teollisuuden ala on paperi- ja selluteollisuus, jota Huomo hieman ihmettelee.

          –         MetsäGroup valmistelee hiilidioksidin talteenottoa Kemiin – ei Itä-Suomeen.  Stora miettii, vaikuttaa yleisesti siltä, että muut isot paperi- ja sellufirmat evaluoivat vielä hiilidioksidin arvoa ja ansaintamallia. Merkittävä sijoittaja muun muassa totesi meille, että hankkikaa biogeenista hiilidioksidia vetytalouden käyttöön itäisestä Suomesta, no yritimme kyllä ja sen arvoa ei osattu mitata kaikkien sidosryhmien kannalta, harmillista, sillä se juna meni.

Lobatkaa Itä-Suomea!

Huomolla on selkeä viesti Vetylaaksolle, ely-keskuksille ja kaupunkien johdolle: keskittykää koko Itä-Suomen lobbaamiseen.

–    Nyt jokainen kaupunki edustaa itseään ja pyrkii vaikuttamaan. Pieniä toimenpiteitä siellä täällä, tämä on helvetin tyhmää, Huomo jyrisee.

Hänen mukaansa kaikki vaikutustoimenpiteet tulisi yhdistää, kun itäistä Suomea markkinoidaan. Etelä-Karjala, Savot ja maakuntaliitot yhteisen päämäärän puolesta.

          –       Eiväthän metsäteollisuusyhtiötkään tarkastele maailmaa Kaakkois-Suomea ajatellen vaan globaalisti.

Huomolla on myös käytännön ehdotuksia luvitukseen. 3Flash Finland on myynyt kolme isoa teollisen aurinkovoiman kehityshanketta, vaikka luvitus on ollut hidasta. Huomosta prosessi pitäisi olla sujuvampi, etenkin valitusprosessien osalta. Hidas luvitus karkottaa investoreita.

     –        Ymmärrän kyllä valittamisen, jos jonkin hanke vaikuttaa valituksen tekijän elämään, sitä en, että valitetaan toiselta puolelta Suomea tai täysin ilman faktisia perusteita.

Huomo odottaisi myös Natolta toimia itäisen Suomen turvallisuuden lisäämiseen, mikä on alueen elinvoimaisuuden edellytys.

–     Olen surullinen siitä, että vaikuttaa ainakin vielä siltä, että Nato panosta Itä-Suomeen millään tavoin. Itä-Suomesta pitäisi saada pienenempiriskinen alue. Naton tulisi toimisi katalyttinä. Vaikea tilanne kun geopolitiikka on valitettavan karua.

VIERASKYNÄ / JUKKA KOPRA

Edunvalvonta on joukkuelaji – energiaratkaisuilla kasvua Kaakkois-Suomeen

Etelä-Karjalan ja laajemmin itäisen Suomen menestys ei ole itsestäänselvyys. Kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tehtävä jatkuvaa, määrätietoista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä. Päätöksenteon kriittiset vaiheet on tunnistettava ja niihin on osattava vaikuttaa oikea-aikaisesti sekä oikeilla viesteillä. Juuri nyt on pidettävä alueemme energia- ja teollisuushankkeet mahdollisimman näkyvästi esillä.

Vaikuttamistyössä on tärkeää tunnistaa päätöksenteon keskeiset vaiheet. Yleisesti edunvalvonta on tehokkainta silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa – ennen kuin alustavatkaan linjaukset on lyöty lukkoon. Tämä koskee erityisesti energiahankkeisiin liittyvää sääntelyä ja investointitukia.

Kun hallituksen ohjelmia, budjetteja ja sääntelyuudistuksia suunnitellaan, on tärkeää olla mukana keskusteluissa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa aktiivista yhteydenpitoa ministeriöihin, virkamiehiin ja eduskunnan valiokuntiin. Tässä ennakointi- ja valmisteluvaiheessa, kuten myös silloin kun hallituksen esitykset ovat eduskunnassa, on tärkeää varmistaa alueemme erityispiirteiden huomiointi. Tässä vaiheessa kansanedustajien, maakuntaliiton ja yritysten yhteinen viestintä on keskeistä. Kannattaa muistaa, ettei kukaan muu kuin alueen omat toimijat pidä alueen puolta.

Päätösten jälkeen on seurattava, että ne myös jalkautuvat käytännössä alueemme kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvittaessa lainsäädäntöön ja tukiin voidaan vaikuttaa vielä toimeenpanovaiheessa, mutta vaikeuskerroin on sitä suurempi, mitä pidemmälle asian valmisteluprosessi on edennyt.

Energiahankkeisiin vaikuttavat uusimmat lainsäädökset

Energiapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat myös Kaakkois-Suomen hankkeisiin. EU:n vihreän siirtymän tavoitteet, kansallinen energiastrategia ja sääntelyn muutokset ohjaavat niin teollisuuden investointeja kuin alueellista kehitystä. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat mm. uusiutuvan energian investointituet, joiden avulla Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Tässä itäisellä Suomella on paljon mahdollisuuksia mm. liittyen bioenergiaan ja tuulivoimaan. 

Myös vesivoiman ja energiavarastojen sääntely ovat työn alla. Sähkövarastot ja vetyteknologia ovat tulevaisuuden ratkaisuja, joiden tukipolitiikkaa kehitetään parhaillaan. Paraikaa eduskunnassa käsitellään kriittisen infrastruktuurin sääntelyyn liittyvää lainsäädäntöä, joka liittyy EU:n CER-direktiiviin. Tämän ajan geopoliittinen kehitys huomioiden kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja häiriönsietokyvyn parantaminen ovat entistä keskeisempiä energiahankkeissa. Tähän liittyen on huolehdittava, että alueemme hankkeet täyttävät uudet vaatimukset ja saavat tarvittavan tuen niiden toteuttamiseen.

Kaakkois-Suomen erityispiirteet energiahankkeissa

Kaakkois-Suomessa on vahvat teolliset perinteet ja monia mahdollisuuksia energiahankkeille. Alueella on kuitenkin myös haasteita, jotka on tunnistettu edunvalvontatyössä. Rajaseudun erityisasema on huomioitava. Itärajan tilanteen takia energiahankkeisiin liittyvä investointivarmuus on haaste ja ulkomaiset sekä kotimaiset investoijat tarvitsevat ennakoitavaa sääntely- ja tukipolitiikkaa. Itäisessä Suomessa on vielä paljon hyödyntämätöntä tuulivoimapotentiaalia, joten lupa- ja kaavoitusprosessien sujuvuus on kriittinen kysymys. On panostettava siihen, että ratkaisut luvitusongelmiin löytyvät niin, etteivät lupakäytännöt muodosta esteitä tarpeellisille investoinneille.

Edunvalvonta on joukkuelaji

Energia- ja infrastruktuurihankkeissa tarvitaan yhtenäistä ja määrätietoista edunvalvontaa. Maakuntiemme menestys riippuu siitä, miten hyvin eri toimijat – kansanedustajat, kaupungit, hyvinvointialue, maakuntaliitto, yritykset ja kolmas sektori – onnistuvat viestimään yhteisistä tavoitteista valtionhallinnolle ja myös toisilleen.

Edunvalvonnan tulokset eivät aina näy nopeasti, ja joskus ne eivät ole toivotun kaltaisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työ olisi turhaa – päinvastoin, määrätietoinen vaikuttaminen tuo tulosta pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on varmistaa, että alueemme tarpeet ovat päätöksentekijöiden tiedossa oikeaan aikaan.

Itäisen Suomen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneet energiahankkeet, vahva elinkeinoelämä ja kansallinen päätöksenteko, joka huomioi alueemme erityispiirteet, takaavat maakunnalle menestystä myös tulevaisuudessa. Tässä työssä ei voi jäädä lepäämään laakereille. Edunvalvontatyöhön jokainen päivä on otollinen.

Lobbarikonkari Kimmo Siira peräänkuuluttaa hankkeiden kannattavuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista

Itä-Suomen vetykeskustelussa vetyputki on kaunis idea, mutta se vielä tarkoita yhtään mitään. Keskustelusta puuttuvat olennaiset asiat kuten kannattavuus, mitä tehdään, miksi tehdään ja millä tehdään. Mihin vetyä ylipäätään tarvitaan, lobbari Kimmo Siira kysyy.

Kimmo Siiralla on vankka kokemus edunvalvonnasta, energiasta ja yritysten sparraamisesta kansainvälisillä markkinoilla sekä Suomen kasvun edistämisestä. Viimeksi Siira on työskennellyt ulkoministeriön kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntijana asemapaikkanaan New Delhi, Intia keskittyen nimenomaan energiamurrokseen ja kansainvälisiin vetystrategioihin. Hän toimii myös Suomen Vetylaakso ry:n hallituksen varajäsenenä ja on Suomen vetyklusterin perustaja jäseniä.

Myös Siiran uusi työ keskittyy kasvun edistämiseen ja hankkeiden konseptointiin. Siira aloittaa Lahden alueella uutena hankekehitysjohtaja, jossa tarkoitus on houkutella ulkopuolisia invetstointeja alueelle.

–    Kilpailu sijoittajista on kovaa ja olemme osana kansainvälisiä markkinoita. tämän johdosta meidän on myös tuotava omaa osaamistamme paremmin näkyville. Konseptoitava ideat sellaisiksi, että niitä voidaan esitellä sijoittajille, ja jossa myös otetaan huomioon kaupalliset näkökulmat. Jos me haluamme jotain, meidän on helpotettava muiden Due dillihence työtä, muuten investoinnit menevät muualle.

Siiran mukaan Itä-Suomen energiakeskustelu on jumiutunut paperi- ja selluteollisuuden hiilidioksidin hyödyntämiseen sekä puolustusvoimat vs. tuulivoima –teemaan, joissa molemmissa on ajauduttu pattitilanteeseen. 

–    Itä-Suomella pitää ensin olla yhteinen idea ja strategia, jossa kootaan Itäsuomen erinomaisuus kyseisellä markkinalla. Strategian pitää olla vertailukelpoinen muiden maiden ja alueiden kanssa. Sen jälkeen täytyy ryhtyä puhumaan rahasta, koska se lopulta kiinnostaa yrityksiä. Nyt nämä osa-alueet puuttuvat ja sen sijaan puhutaan jo hankkeista, vaikka prosessi on vasta idea asteella.

Siiran mielestä myös koko itälänsikeskustelu on irrelevanttia. Länsi-Suomessa rakennettu paljon tuulivoimaa, mikä tuottaa ylijäämäsähköä ja sen tasapainottamiseksi on rakennettu vetyvarastoja, jotka eivät vielä ole kovin kannattavia. Nyt sitten on alettu rakentaa P2X-laitoksia. Itä-Suomen tulee arvioida omia mahdollisuuksiaan.

Tuulta ja vetyä ei pidä panna samaan koriin

Ennen energiahankkeisiin ryhtymistä pitää koko arvoketju käydä läpi. Tuulipuistot tuovat verorahoja kunnille. Tämä pitää erottaa vetykeskustelusta ja tarkastella vetyhankkeita omina hankkeinaan, joilla oma kannattavuus oma sähkön hinta sekä omat tulovirrat. 

–     Nyt itäsuomalaisessa keskustelussa tuuli ja vety menevät sekaisin ja tuloksena on sekasotkuinen tilanne. Voivotellaan, että ei voida rakentaa vetyä, kun ei ole tuulivoimaa. Tämä ei pidä paikkansa. Sähköstä 93 prosenttia on jo nyt hiilineutraalia. Pystymme käyttämään uusiutuvaa sähköä jo nyt vedyn tekoon. EU on linjannut asian. Emme välttämättä tarvitse lisää tuulipuistoja tällä hetkellä. Kun vedyn tarve kasvaa, kasvaa luonnollisesti myös energian tarve ja sen myötä tarvitaan lisää energian lähteitä. Mutta tämä tapahtuu vasta tulevaisuudessa Siira jyrähtää. 

–     Fingrid on ajautunut pullonkaulaksi, Siitä on tehty toiveiden kaivo, johon heitetään kaikenlaisia toiveita tulevaisuuden potentiaalisista hankkeista, joilla ei välttämättä ole kannattavuutta tai rahoitusta. Ennen toiveita ja ideoita on oltava kannattavuuslaskelmat.

Nyt hankkeita ei Siiran mukaan suunnitella kannattavuuden näkökulmasta. Kannattaa muistaa että Venäjän hyökkäyssodan jälkeen rahalle on taas tullut hintaa. Emme elä enää 0-korkomaailmassa. Tämä on muuttanut hankkeiden kannattavuuden. 

Itä-Suomi tarvitsee tarinan

Edunvalvontaa varten ja investointien houkuttelemiseksi Itä-Suomi tarvitsee selkeän, ymmärrettävän ja innostavan tarinan. Nyt keskustellaan vain siitä, että puolustusvoimat ei anna rakentaa tuulipuistoja. Tämä ei pidä paikkaansa eikä houkuttele sijoittajia. 

–    Ei tuulipuistoja – ei vetyä, on minusta outo lähestymiskulma. Vaikka tällä hetkellä vedyn valmistus ei vielä ole kannattavaa, on vedystä tullut EU:ssa ”too big to fail”. EU on unohtanut teknologioiden neutraalisuuden eli sen että eri teknologioiden on saatava kilpailla keskenään. Jenkeissä, Intiassa ja Kiinassa vetyratkaisuja kehitetään vapaammin. EU säännöstelee liikaa, Siira arvioi. 

Suomessa on mietittävä mihin vetyä käytetään: sähköpolttoaineiden tuottaminen vaikuttaa tällä hetkellä kaikkein järkevimmältä tavalta edetä.  P2X-ratkaisuissa vain vähennetään terästeollisuuden CO2 päästöjä. P2X-hankkeet eivät tarvitse samanlaisia massiivisia energiamääriä kuin esim. terästeollisuus tai muu prosessiteollisuus, tai vaikka lannoiteteollisuus, mutta niissä tulee hyötysuhde vastaan: hankkeet eivät ole kaupallisesti kannattavia tällä hetkellä. 

–    Yksi mahdollinen kehitysskenaario on, että vedystä tulee uusi öljy eli sitä saatavilla tietyissä pisteissä, sen sijaan että siitä kehittyy yleismaailmallinen -silver bullet, hopea luoti, joka sopii kaikkiin olosuhteisiin, Siira pohtii.

Siiran mukaan energiavirtojen kausaliteetit on ymmärrettävä myös vetyhankkeissa kuten kaikissa energiahankkeissa. 

–     Nyt kokonaiskuva ei ole kenelläkään hallussa ja hankkeiden konseptoinnin sijaan ideoita heitellään sieltä ja täältä.  Päätös vedyn käyttökohteista on ensimmäinen päätös vetystrategiassa. 

Tämän jälkeen voidaan lähteä rakentamaan yhteistä tarinaa ja visiota koko Itä-Suomen kiinnostavuuden pohjaksi. Tarinaa, joka kiteyttää sen missä ja miksi vetyä Itä-Suomessa tullaan hyödyntämään, miten kannattavaa se on ja miksi Itä-Suomi on otollinen alue energiahankkeille.

Koko suomalisen vetykehityksen ydin Lappeenrantaan

LUT on Euroopan arvostetuimpia vety-yliopistoja, jolla on myös oma vetylaboratorio. Yllikkälä Lappeenrannassa on suurimpia sähköasemia, jonka ympärille helppo rakentaa. Tämän perusteella Lappeenrannan talousalueelle on luontevaa kehittää vetyklusterin ydintä, Siira visioi.

–    Alueet on nähtävä omina alueinaan; Kuopio, Joensuu, Lappeenranta jne. Elefantti on pilkottava osiin, tutkittava alueelliset vahvuudet ja sen perusteella sitten voidaan muodostaa koko itäisen Suomen iso kuva, yhteinen strategia. Veronmaksajien piikkiin vetytaloutta ei voi rakentaa, vaan hommaa on vietävä enteenpäin kannattavuuden ehdoilla. 

Siiran visio Vetylaaksosta on laajempi kuin informaation tuottamisen ja jakamisen väline. Hän näkee Suomen Vetylaakson enemmän pre-developerina, joka vie yritysten ja kaupunkien kanssa eteenpäin hankkeita, joita sitten spinnataan sijoittajille. Puhdas hankekehitys ei sen sijaan ole Vetylaakson asia. Viestinnällisesti Siiran visio tarkoittaa Vetylaakson viestinnän suuntaamista jäsenistön ohella entistä voimakkaammin ulospäin.

Etelä-Savon elinvoimapoliitikko Arto Sepponen yksinkertaistaisi päätöksentekoa

Maakunnan voimamies Arto Sepponen on uransa aikana taklannut useita Etelä-Savon maakunnan ja Pieksämäen kaupungin taloudellisia haasteita. Hän haluaa vauhdittaa rakenteellisia muutoksia, joilla pyritään lisäämään alueen elinvoimaa.

Arto Sepponen opettaa tieto- ja viestintätekniikkaa Ammattiopisto Spesiassa ja on sivutoiminen yrittäjä. Sepposella on pitkä ura maakuntapolitiikassa ja hän ollut useissa luottamustehtävissä. Sepponen on Pieksämäen kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja. 

Sepponen puhuu elinvoimavaikuttamisesta. Hän haluaa mahdollistaa kuntien ja kuntaomisteisten organisaatioiden hankkeita. Etelä-Savossa onkin saatu tehtyä rahoituspäätöksiä jo 90 miljoonan euron arvosta hankkeita rahoituskauden aikana.

Työ luo pito – ja vetovoimaa 

Elinvoimavaikuttamisen ohella Sepponen haluaa edistää Pieksämäen pito- ja vetovoimaa. Pieksämäkeläisistä halutaan pitää kiinni ja samalla etenkin pääkaupunkiseudulta halutaan paluumuuttajia, mutta myös uudisasukkaita.

–     Omasta kotiseudustaan ja kotikunnastaan kannattaa olla ylpeä. Tätä ei aina osata, sen sijaan omaa kotipaikkaa saatetaan väheksyä. Pieksämäellä on vireää yritystoimintaa, harrastusmahdollisuuksia ja oppilaitoksia Sepponen kehaisee.

Pito- ja vetovoiman edellytys on, että kunnassa on töitä tarjolla. Ja niitä onneksi on. Naton myötä saatiin tavaravaunuprojekti ja työllisyyskoulutus 80 hitsaajalle. Niinimäen kaupunginosaan valmistuu kesällä tuulipuisto, joka käsittää 22 tuulivoimalaa. Voimalat tuottavat arviolta yli 400 gigawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 80 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Tuulivoimalapuisto tuo kaupungille myös kiinteistöverotuloja noin 800 000 euroa vuodessa. 

Tehtävääkin vielä on; esimerkiksi teollisuustontteja ei ole kaavoitettu. Sepposen mielestä kunnan tulee olla etukenossa ulkomaisia toimijoita ajatellen, jos alueella halutaan saada vetylaitos tai datakeskus. Ja datakeskus Pieksämäelle halutaan. Kunnan elinvoimaa voitaisiin lisätä pääsemällä osaksi erityistalousalueeseen ja saamalla verohelpotuksia.

Pieksämäen väkiluku on noussut ja syynä tähän ovat pääosin ukrainalaiset pakolaiset, joista osa on onneksi työllistynyt. Tästä huolimatta ikäpyramidi muuttuu entistä epäedullisemmaksi eli kasvaa huipulta eikä keskeltä, mikä olisi elinvoiman kannalta tärkeää.

Hankkeiden tulevaisuuden tuotot käytetään kuntalaisten peruspalveluihin kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Osa rahoista menee yritysten toimintaedellytysten edistämiseen. 

–    Uusien hankkeiden toteuttamisessa on tärkeää hyödyntää paikallisia yrityksiä läpi arvoketjun, Sepponen korostaa.

Pöytäviidakko on tavoitteiden saavuttamisen este

Sepposen mielestä itäisen Suomen tahtotila edunvalvonnassa ei ole riittävän kirkas ja yhtenäinen, jotta alueen elinvoimaan saadaan selkeä loikka. 

–     Nyt asioita käydään läpi jokaisessa maakunnassa erikseen. Sitten on vielä yhteisiä ”pöytiä”; Itä-Suomen maakunnat, Pohjois-Suomen maakunnat ja maakuntien lisäksi  niiden väliset keskustelut. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat mukana joissain pöydissä ja sitten on vielä Itä-Suomi Unioni ja tietysti maakuntien ykköskaupunkien omat tavoitteet, Sepponen kuvailee päätöksenteon monitasoisuutta.

–     Lisämausteensa tuovat ELY-keskukset, AVI, kauppakamarit ja yrittäjät. Kaikilla on oma ajatus elinvoiman lisäyksestä. Kun kaikkien näkemykset halutaan muotoilla yhteiseksi tavoitteeksi, on tuloksena kompromissien kompromissi, jolloin lopulta ei saada yhtään mitään aikaan, hän suomii.

–     Jos haemme isoa rahaa – on meidän näyttäydyttävä Itä-Suomena. Meidän on purettava päällekkäisyyksiä ja luotava yksi yhteisö; kuvernööri koko alueen ääneksi. Nyt on päätettävä, miten tämä tehdään, Sepponen linjaa.

UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA

Suomen Vetylaakson jäsenet haluavat houkutella investointeja Itä-Suomeen 

Suomen Vetylaakso ry toteutti tammikuussa jäsenkyselyn, jossa selvitettiin jäsenten näkemyksiä vetytalouden kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista itäisessä Suomessa. Kysely osoitti, että vetytalouden edistäminen nähdään tärkeänä alueen taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen kannalta.

Tärkeimpinä tavoitteina jäsenet korostivat verkostoitumista ja merkittävien investointien houkuttelemista itäiseen Suomeen. Myös riittävän sähkö- ja kaasuverkon kehittäminen itäiseen Suomeen nähtiin tärkeänä.

Jäsenet toivoivat enemmän alueellisia verkostotapahtumia sekä edunvalvontaa keskeisiin päättäjiin. Merkittävien uusien investointien tiedottaminen ja vetyhankkeiden rahoitusmahdollisuudet olivat myös keskeisiä aiheita.

Suomen Vetylaakson toiminnan tärkeimmiksi tavoitteiksi nimettiin: 

   – Riittävän sähkö- ja kaasuverkon kehittäminen itäiseen Suomeen (17 ääntä)

   – Houkutteleminen merkittäviä investointeja itäiseen Suomeen (16 ääntä)

   – Yhdistäminen vetytalouden toimijoita verkostoitumalla (15 ääntä)

   – Lisääminen kansallisten ja EU-päättäjien kiinnostusta itäisen Suomen vetytalouden kehittämiseen (14 ääntä)

   – Helpottaminen ratkaisujen löytämisessä tuulivoima/tutkaongelmalle (13 ääntä)

Jäsenet toivoivat Suomen Vetylaaksolta seuraavia asioita:

   – Edunvalvontaa keskeisiin päättäjiin (16 ääntä)

   – Alueellisia verkostotapahtumia (15 ääntä)

   – Yritysvierailuja (12 ääntä)

   – Teemoitettuja tapaamisia eri kohderyhmille (9 ääntä)

   – Valtakunnallisia verkostotapahtumia (7 ääntä)

Viestintää jäsenet toivoivat seuraavista aiheista:

   – Merkittävistä uusista investoinneista (15 ääntä)

   – Alan uutisista Suomessa (13 ääntä)

   – Kansalliseen ja EU-lainsäädäntöön liittyvistä uudistuksista (14 ääntä)

   – Vetyhankkeiden rahoitusmahdollisuuksista (12 ääntä)

   – Vetylaakson tapahtumista (12 ääntä)

Jäsenet toivoivat yhdistyksen viestintää seuraavien kanavien kautta:

   – Uutiskirjeet (17 ääntä)

   – LinkedIn (15 ääntä)

   – Vetylaakson verkkosivut (14 ääntä)

   – Alan tapahtumat (8 ääntä)

   – Valtakunnallinen media (7 ääntä)

Suomen Vetylaakson jäsenet olivat melko tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan, ja keskimääräinen arvio oli 3,81 tähteä viidestä. Kysyttäessä Suomen Vetylaakson hyödyistä jäsenet korostivat verkoston tuomaa asiantuntijuutta, tutkimusdataa ja verkostoitumista vetytalouden edistämiseksi. Avoimia julkisia tilaisuuksia toivottiin lisää.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 22 jäsentä, joista 9 edusti yritystä, 1 oppilaitosta, 6 kehittämisyhtiötä, 3 kuntaa ja 3 muuta organisaatiota.

P2X Solutions vihreän vedyn pioneeriksi – Harjavallan laitos käynnistyi

Suomalainen uusiutuva energia sai upean lisäyksen tuotantopalettiinsa, kun vihreän vedyn tuotanto alkoi Harjavallassa. P2X Solutions aloitti ensimmäisenä Suomessa vihreän vedyn kaupallisen toiminnan. Tuotannon käynnistyminen on suuri loikka suomalaiselle vetytaloudelle.

Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari (vas.) onnittelee P2X:n toimitusjohtaja Herkko Plitiä Oulun Nordic Hydrogen Week:ssä Oulussa.

P2X Solutionsin toimitusjohtajan Herkko Plitin mukaan Suomella on loistavat edellytykset kehittyä puhtaan vedyn ja jatkojalosteiden suurvallaksi, ja hän toivoo monien hankkeiden seuraavan perässä.

– Vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöönotto kannattaa aloittaa ennen kuin niihin pakottava lainsäädäntö astuu voimaan, sillä muutos ottaa aikansa. Viestini yrityksille kuuluu: älä odota muutosta, vaan tee se itse ensin. Näin saat kilpailuetua ja varmistat päästöttömän energiansaantisi 2030-luvulla”, Plit sanoo yrityksen tiedotteessa.  

Harjavallan laitoksen vihreän vedyn tuotantokapasiteetti on 20 MW. Laitoskokonaisuus käsittää myös metanointilaitoksen, joka käynnistyy myöhemmässä vaiheessa. P2X Solutions suunnittelee lisäksi vetylaitoksia mm. Joensuuhun ja Ouluun. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa vedyn tuotantoa asteittain siten, että Joensuun laitoksen kapasiteetti olisi 40 MW ja Oulun laitoksen jopa 100 MW.

Vetylaakso media- ja tapahtumakiertueella

Suomen Vetylaakso on kiertänyt energisesti Itä-Suomen kaupunkeja ja tavannut alueen päämedioita. Talven ja kevään ohjelmassa on aktiivinen vaikuttaminen myös uusiutuvan energian ja vetytalouden tapahtumissa.

Mediakiertueen tarkoituksena on kertoa etenkin päätoimittajille kaakkoisen Suomen uudistuvan energian ja vetytalouden tuoreimmat kuulumiset ja rakentaa toimivat suhteet mediaan. Vastaanotto medioissa on ollut erittäin myönteinen ja toimittajat ovat olleet kiinnostuneita vetytaloudesta. Vaikka koko itäisen Suomen elinvoimaisuus onkin heitä kiinnostava aihe, kaikkein kiinnostavimmaksi toimittajat kokevat konkreettiset, juuri heidän oman alueensa hankkeet. 

Suomen Vetylaakso oli vahvasti mukana tammikuussa Tampereella järjestetyssä Hydrogen Summit & Expo -tapahtumassa, joka kokosi yhteen vetytalouden avaintoimijat. Tapahtumassa keskityttiin vetyekosysteemin kehittämiseen ja sen mahdollisuuksiin eri aloilla. 

Viimeksi Suomen Vetylaakso osallistui helmikuussa Oulussa järjestettyyn Nordic Hydrogen Weekiin, joka on osa Nordic Hydrogen Week -tapahtumaa. Tapahtumaan osallistui kansainvälisiä alan johtajia, innovaattoreita, tutkijoita ja päättäjiä keskustelemaan vedyn tulevaisuudesta Pohjoismaissa. 

Seuraavaksi Suomen Vetylaakso aikoo osallistua maaliskuussa Vaasassa järjestettävään EnergyWeek 2025 -tapahtumaan, joka on Pohjoismaiden merkittävin energiasektoria koskeva verkostoitumis- ja myyntitapahtuma. EnergyWeek keskittyy muun muassa energia- ja ilmastoteemoihin, tuulivoimaan ja uusiutuvaan energiaan, energiatallentamiseen sekä kaasuteknologiaan.

Toukokuussa Suomen Vetylaakso osallistuu Leppävirralla järjestettäviin Itä-Suomen Energiapäiviin. Tapahtuma kokoaa yhteen energia- ja teknologia-alan innovatiiviset toimijat ja vaikuttajat keskustelemaan ja jakamaan tietoa energia-alan kehityksestä ja teknologioista

Suomen Vetylaakso on suunnittelemassa osallistumista Rotterdamin Hydrogen Summitiin, joka on yksi maailman suurimmista vetytalouden tapahtumista. 

Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin tuo jäsenille alan kiinnostavimmat uutiset ja luo verkostoitumisen myötä lisää mahdollisuuksia vetytalouden edistämiseen sekä uusiutuvan energian kehittämiseen itäisessä Suomessa.

Vetymiehet mediakiertueella. Vetylaakson toimitusjohtaja Jami Holtari (oik.) ja viestintäasiantuntija Tommi Siikaniva tuulettavat Savonlinnassa onnistuneen mediakiertueen kunniaksi.

Kotkan Sunilaan porattiin 817 metriä syvä energiakaivo 

Kotkan Sunilaan porattiin helmikuussa keskisyvä energiakaivo. Kaivoa käytetään Xamkin tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Geoenergian tutkiminen on Xamkissa uusi kehittämissuunta. Geoenergia on uusiutuvan energian ratkaisu, jossa hyödynnetään maaperän lämpöä lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin.
Energiakaivo on merkittävä tutkimusalusta sekä alan opiskelijoille että asiantuntijoille. Se tuottaa arvokasta uutta tietoa energiantuotannosta näistä syvyyksistä sekä rapakivigraniitin alueella.
–    Keskisyvän energiakaivon rakentaminen on konkreettinen askel kohti vähäpäästöistä ja energiatehokasta tulevaisuutta, projektipäällikkö Erja Tuliniemi kertoo.
Kaivo auttaa hyödyntämään geoenergiaa tehokkaasti ja antaa samalla arvokasta tietoa siitä, miten lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja voidaan soveltaa erilaisten kohteiden energiajärjestelmiin. Kaivo on Kotkan Sunilan teollisuusalueella, jossa Xamkilla on jo muutakin toimintaa, kuten öljyntorjunta-allas.
Tutkimusympäristöön tulee kaivon lisäksi myös aurinkopaneeleita sekä tuulivoimala. Tutkimusympäristöstä saatavalla datalla voidaan tarkastella energiatuotannon tehokkuutta, kestävyyttä sekä ympäristövaikutuksia kehittäen uusia innovaatioita paikallisiin ja kansallisiin tarpeisiin.
Energiakaivon avulla tutkitaan muun muassa aktiivi- ja passiivilatausta. Aktiivilataus hyödyntää maalämpöpumpun lauhdutinta lämmön siirtämisessä maapiiriin, joka on kaivossa oleva lämmönsiirtoputkisto. Passiivilataus hyödyntää ulkoilman lämpöä ja saatu lämpö varastoidaan kaivoon nestejäähdyttimen avulla.

Tulevaisuuden osaajia vetytalouden tarpeisiin
Suomen Vetylaakson jäsen Kouvolan Ammattiopisto Eduko tarjoaa ja järjestää toisen asteen koulutusta oppivelvollisille ja jatkuvan oppimisen opiskelijoille. Tarjolla on myös muuta koulutusta ja työelämän kehitystä palvelevaa toimintaa. 
Edukossa on lähdetty ennakoimaan vetytalouteen liittyvän uuden liiketoiminnan työvoimatarpeita ja selvittämään, millaisia osaajia kasvava vetytalous tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. Vuoden alussa startannut Vihreän vedyn osaamista Kymenlaaksoon -hanke tulee luomaan vetytalouteen ja sen arvoketjuihin liittyvää toisen asteen ammatillista koulutusta.
Vetytalouden odotetaan synnyttävän Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja ja näistä merkittävä osa on tehtäviä, jotka edellyttävät toisen asteen tutkinnon tasoista osaamista. Uudenlaista osaamista tarvitaan esimerkiksi vedyn tuotantoon, varastointiin, vetyyn liittyvän infrastruktuurin asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon sekä logistiikkaan liittyen.  
Tulevaisuuden osaamisvaatimusten tunnistamiseksi hankkeessa kartoitetaan tällä hetkellä yrityksiä ja toimijoita, joilla on näkemystä tai kokemusta siitä, minkälaisia vaatimuksia rakentuva vetytalous tuo henkilöstön osaamiselle. Tunnistettujen tarpeiden ja vaatimusten perusteella ryhdytään suunnittelemaan soveltuvia koulutustuotteita, joita tullaan myöhemmin pilotoimaan.

Bio-CCUS & biohiili sekä tuuli- ja aurinkovoimaprojektien eteneminen kartalla
Suomen Vetylaakso seuraa bio-CCUS- ja biohiilihankkeita sekä tuuli- ja aurinkovoimahankkeita Suomessa. Oheisista linkeistä pääset karttoihin, josta näet mitä hankkeita on meneillään.
Bio-CCUS ja biohiilihankkeet (Lähde: Bioenergia-lehti): KarttaTuuli- ja aurinkovoimahankkeet (Lähde: Suomen Uusiuvat): Kartta Tuuli- ja aurinkovoimaprojekteja voit tarkastella suodattamalla projekteja kartassa niiden etenemisvaiheen mukaan.

Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokous 11.3.
Tervetuloa tiistaina 11.3. klo 12-14 Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokoukseen. Tarkemmat tiedot vuosikokouskutsun yhteydessä, kokouspaikka Helsingin keskustassa.
Paikalle tulossa mm. Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin vtj Lotta Westerlund kertomaan Saksan vetymarkkinoista ja mahdollisuuksista suomalaistoimijoille. Asialistalla sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.

TULEVIA TAPAHTUMIA

Katso tästä EnergyWeekin teaser YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=VsfE4HD913E&t

Energy Week 2025 17.-20.3 Vaasassa

Energy Week houkuttelee Vaasaan energia-alan asiantuntijoita ympäri maailman. Tapahtumaviikko on tilaisuus verkostoitua sekä kuulla alan uusimmista ja kiinnostavimmista innovaatioista.

World Hydrogen Summit 2025 Rotterdamissa 20.-22.5 2025
Vetytalouden suurin ja  vaikutusvaltaisin tapahtuma, World Hydrogen 2025 Summit & Exhibition järjestetään Rotterdamissa, Hollanissa 20.-22.5.2025. Summit:iin osallistuu noin 15 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.