EU:n komissio on heinäkuussa antanut esityksensä unionin monivuotiseksi budjetiksi (MFF). Esitys on jäsenvaltioille ja alueille merkittävä, sillä se pitää sisällään keskeiset EU-politiikan painopisteet ja rahoituskehykset koko ohjelmakaudelle 2028–2034.
Etelä-Karjalan liitto esittää MFF-kannanottonaan seuraavaa:
Verkkojen Eurooppa – rahoituksella ratkaisuja vientiteollisuuden logistiikkaan ja energiakysymyksiin
Verkkojen Eurooppa –rahoitusohjelmaan (CEF) esitetään tehtäväksi huomattavia panostuksia ohjelmakaudella 2028–2034 sekä energia- että liikenneinvestointeihin. Energiaverkkojen rakentamista CEF-rahoituksella on tehty perinteisissä koheesiomaissa. Etelä-Karjalan liitto esittää, että jatkossa Suomi ajaisi CEF-rahoituksen mahdollistamista energiaverkkoinvestointeihin itäiseen Suomeen ns. Vaaralinjan 400 kV rakentumiseksi Etelä-Karjalasta Kainuuseen.
ResilEast-aloite on esimerkki investoinnista, jossa yhdistyvät sekä unionin uusiutuvan energian lisäämisen että kokonaisturvallisuuden tavoitteet. ResilEast-ohjelmalla halutaan jouduttaa uusiutuvan energian tuotantoa, joka samalla tukee myös puolustusta ja aluetalouden resilienssiä. ResilEast-ohjelmaan liittyen Etelä-Karjalan liitto korostaa EU-rahoituksen tarvetta uusiutuvan energian lisärakentamisen mahdollistavaan tutkateknologiaan ja muuhun kaksikäyttöinfrastruktuuriin itäiseen Suomeen.
Itärajan alueet huomioitava maatalous- ja koheesiorahoituksessa
Koheesiorahoituksen määrää esitetään budjetissa leikattavaksi huomattavasti nykyisestä rahoitusohjelmakaudesta 2021–2027. Komission esityksen mukaan Suomen maatalous- ja koheesiorahoitus olisi vähenemässä arviolta noin 10–15 prosenttia.
Komissio painottaa, että jäsenvaltioiden tulee kohdentaa maatalousrahaston tukia niitä eniten tarvitseville, mm. ruokaturvan edistäminen huomioiden. Etelä-Karjalan liiton näkemyksen mukaan itärajan alueiden viljelijöiden tulee olla erityistä tukea tarvitsevien joukossa niin ruokaturvan kuin kokonaisturvallisuuden näkökulmista. Maataloustuotannon jatkuminen ja tulevaisuus itärajan alueilla tulee varmistaa ja huomioida maatalouspolitiikan linjauksissa.
Kasvavaa Interreg-ohjelmarahoitusta pystyttävä hyödyntämään Kaakkois-Suomessa nykyistä ohjelmakautta paremmin
Suomen rahoitussaanto Interreg-ohjelmille on komission ehdotuksen mukaan kasvamassa. Huomioitavaa on, että pohjaluku, johon lisäystä on odotettavissa, sisältää myös Venäjäyhteistyöohjelmiin alun perin allokoidut ja Interreg-ohjelmiin siirretyt varat.
Etelä-Karjalan liitto painottaa, että tulevalla ohjelmakaudella Interreg-rahoituksen tulee vastata nykyistä paremmin Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta kärsineiden itäisten ulkorajamaakuntien kehittämistarpeisiin. Tarve on kirjattu komission esitykseen Interreg-ohjelmien sääntelyksi, mutta toteutustapa tulee löytää seuraavien vuosien aikana. ESPON CHANEBO – tutkimushankkeessa on nostettu ratkaisuna esiin uuden Interreg-ohjelman käynnistäminen itäisten raja-alueiden aluekehityksen ja resilienssin tukemiseksi.
Sisäisen turvallisuuden rahastoa hyödynnettävä laaja-alaisesti itäisten raja-alueiden elinvoimaan
Etelä-Karjalan liitto kiittää valtioneuvostoa vaikuttamistyöstä rajaturvallisuutta, maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta koskevan rahoituksen mahdollista kasvua koskien. Suomen saanto on komission esityksen mukaan kasvamassa 0,6 miljardista eurosta 1,6 miljardiin euroon.
Kuten valtioneuvoston jäsenet ja myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat julkisuudessa lausuneet, tätä rahaa tulee voida käyttää kovan turvallisuuden lisäksi myös alueiden elinvoimaa lisääviin investointeihin. Kaakkoisella rajaseudulla kehittämistarve on suuri esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä. Valokuituverkon rakentamisella tuettaisiin myös rajaviranomaisten toimintaedellytyksiä.
