Ryhmä itäsuomalaisia vaikuttajia julkisti maanpuolustuksellisen energiaohjelman LUT-yliopiston ja Suomen Vetylaakson tuella
ResilEast-ohjelma yhdistää uudella tavalla Suomen energiahuollon ja maanpuolustuksen lisäten maamme resilienssiä. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että infrastruktuurimme, energiahuoltomme ja puolustuksen tuki toimivat niin rauhan, hybridivaikuttamisen kuin sodan aikana. ResilEast vahvistaa erityisesti itäisen Suomen työllisyyttä ja koko maan taloutta.
ResilEast tukee presidentti Niinistön raportin pohjalta laadittua EU:n varautumisunioni-strategiaa. Ohjelma on osa EU:n puolustuksen valkoisen kirjan toteutusta sekä hallituksen Itäisen Suomen ohjelman toteuttamista. ResilEast-ohjelma julkistettiin Itä-Suomen energiapäivillä Leppävirralla 13.5.
– ResilEast tähtää energian tuotannon ja verkkojen, maanpuolustuksen, data-, maantie- ja rautatieverkkojen, henkilö- ja laitesuojien, kriisiajan sairaanhoidon sekä pelastustoimen infrastruktuurien kehittämisen sekä tuottavammaksi että kriisinkestävämmäksi. Ohjelma voidaan laajentaa kattamaan koko EU:n ja Naton itäinen rajan sekä Itämeren alue, kertoo ohjelman isä ja sen energiapäivillä esitellyt kansainvälinen energia-alan yrittäjä Jari Sistonen U-Cont Oy:stä.
Keskikokoiselle kaupungille töitä 20 vuodeksi
Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtarin mukaan ResilEast-ohjelma toisi toteutuessaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja itäiseen Suomeen. Jo tuulivoimaloiden rakentamisella olisi järisyttävä vaikutus maamme työllisyystilanteeseen. Suomen Vetylaakson tavoitteena on uusiutuvan energian ja vetytalouden edistäminen itäisessä Suomessa.
Pelkästään maltillisesti arvioiden Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kainuunrakentamispotentiaali on yhteensä 6 186 tuulivoimalaa, jolloin turbiini-investoinnit olisivat noin 37 miljardia euroa.
– Taloudellisia vaikutuksia arvioidaan tuulivoimalan 46 vuoden käyttöajan mukaan, mikä tarkoittaa 587 000 henkilötyövuotta, 83 miljardin euron verotuloja, 205 miljardin euron BKT:n lisäystä sekä 126 terawattitunnin energian tuotantoa vuodessa. Töitä tuulivoimalat toisivat keskikokoisen kaupungin kuten vaikkapa Kajaanin työikäiselle väestölle töitä yli 20 vuodeksi, Holtari laskee.
Itärajaa pitkin aina Kymenlaaksosta Lappiin kaavaillut tuulivoimalat ovat vain osa ResilEast-ohjelman elinvoimavaikutusta. Lisäksi tulevat myös muut suunnitelmat mm. energiahuoltoon, infrastruktuuriin ja suojautumiseen liittyen.
Kuntien työllisyyspalveluissa oli helmikuun lopussa yhteensä 326 400 työnhakijaa (12 % työvoimasta), joista n. 220 000 (67,4 %) asuu Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Luku on 1,2 % korkeampi kuin vuosi sitten.
Tuulivoimaratkaisu on olemassa
Tähän asti itäiseen Suomeen ei juurikaan ole voitu rakentaa tuulivoimaloita, koska ne häiritsevät Puolustusvoimien tutkia.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan teknologiset ratkaisut tutkaongelman ratkaisemiseksi ovat olemassa.
– Tuulivoimaloihin sijoitettavat sensorit eivät lähetä mitään, vaan havainnoivat ympäristöä radiosignaaleja vastaanottamalla. Siksi niitä on erittäin vaikeaa paikantaa. Sensorit tukevat puolustusvoimien tutkien avulla saatavaa tilannekuvaa. Ratkaisuja on, jos niitä halutaan hyödyntää, Laaksonen selvittää.
Lue lisää ResilEast-ohjelmasta: www.resileast.com
Lisätietoja:
Jari Sistonen 040 551 0580 jari.sistonen@u-cont.fi (ResilEast-kokonaisuus, puolustuksen tuki)
Petteri Laaksonen; 040 508 8498 petteri.laaksonen@lut.fi (energia, tuulivoima, talouden vaikutukset)
Jami Holtari 0400 551 435 jami.holtari@vetylaakso.fi (vedyn rooli, työllisyys- ja yhteiskuntavaikutukset)
Joonas Hänninen 040 676 5544 joonas-hanninen@varkaus.fi (yhteiskuntavaikutukset, kuntien rooli)
