Etelä-Karjalan ja laajemmin itäisen Suomen menestys ei ole itsestäänselvyys. Kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tehtävä jatkuvaa, määrätietoista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä. Päätöksenteon kriittiset vaiheet on tunnistettava ja niihin on osattava vaikuttaa oikea-aikaisesti sekä oikeilla viesteillä. Juuri nyt on pidettävä alueemme energia- ja teollisuushankkeet mahdollisimman näkyvästi esillä.

Vaikuttamistyössä on tärkeää tunnistaa päätöksenteon keskeiset vaiheet. Yleisesti edunvalvonta on tehokkainta silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa – ennen kuin alustavatkaan linjaukset on lyöty lukkoon. Tämä koskee erityisesti energiahankkeisiin liittyvää sääntelyä ja investointitukia.

Kun hallituksen ohjelmia, budjetteja ja sääntelyuudistuksia suunnitellaan, on tärkeää olla mukana keskusteluissa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa aktiivista yhteydenpitoa ministeriöihin, virkamiehiin ja eduskunnan valiokuntiin. Tässä ennakointi- ja valmisteluvaiheessa, kuten myös silloin kun hallituksen esitykset ovat eduskunnassa, on tärkeää varmistaa alueemme erityispiirteiden huomiointi. Tässä vaiheessa kansanedustajien, maakuntaliiton ja yritysten yhteinen viestintä on keskeistä. Kannattaa muistaa, ettei kukaan muu kuin alueen omat toimijat pidä alueen puolta.

Päätösten jälkeen on seurattava, että ne myös jalkautuvat käytännössä alueemme kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvittaessa lainsäädäntöön ja tukiin voidaan vaikuttaa vielä toimeenpanovaiheessa, mutta vaikeuskerroin on sitä suurempi, mitä pidemmälle asian valmisteluprosessi on edennyt.

Energiahankkeisiin vaikuttavat uusimmat lainsäädökset

Energiapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat myös Kaakkois-Suomen hankkeisiin. EU:n vihreän siirtymän tavoitteet, kansallinen energiastrategia ja sääntelyn muutokset ohjaavat niin teollisuuden investointeja kuin alueellista kehitystä. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat mm. uusiutuvan energian investointituet, joiden avulla Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Tässä itäisellä Suomella on paljon mahdollisuuksia mm. liittyen bioenergiaan ja tuulivoimaan. 

Myös vesivoiman ja energiavarastojen sääntely ovat työn alla. Sähkövarastot ja vetyteknologia ovat tulevaisuuden ratkaisuja, joiden tukipolitiikkaa kehitetään parhaillaan. Paraikaa eduskunnassa käsitellään kriittisen infrastruktuurin sääntelyyn liittyvää lainsäädäntöä, joka liittyy EU:n CER-direktiiviin. Tämän ajan geopoliittinen kehitys huomioiden kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja häiriönsietokyvyn parantaminen ovat entistä keskeisempiä energiahankkeissa. Tähän liittyen on huolehdittava, että alueemme hankkeet täyttävät uudet vaatimukset ja saavat tarvittavan tuen niiden toteuttamiseen.

Kaakkois-Suomen erityispiirteet energiahankkeissa

Kaakkois-Suomessa on vahvat teolliset perinteet ja monia mahdollisuuksia energiahankkeille. Alueella on kuitenkin myös haasteita, jotka on tunnistettu edunvalvontatyössä. Rajaseudun erityisasema on huomioitava. Itärajan tilanteen takia energiahankkeisiin liittyvä investointivarmuus on haaste ja ulkomaiset sekä kotimaiset investoijat tarvitsevat ennakoitavaa sääntely- ja tukipolitiikkaa. Itäisessä Suomessa on vielä paljon hyödyntämätöntä tuulivoimapotentiaalia, joten lupa- ja kaavoitusprosessien sujuvuus on kriittinen kysymys. On panostettava siihen, että ratkaisut luvitusongelmiin löytyvät niin, etteivät lupakäytännöt muodosta esteitä tarpeellisille investoinneille.

Edunvalvonta on joukkuelaji

Energia- ja infrastruktuurihankkeissa tarvitaan yhtenäistä ja määrätietoista edunvalvontaa. Maakuntiemme menestys riippuu siitä, miten hyvin eri toimijat – kansanedustajat, kaupungit, hyvinvointialue, maakuntaliitto, yritykset ja kolmas sektori – onnistuvat viestimään yhteisistä tavoitteista valtionhallinnolle ja myös toisilleen.

Edunvalvonnan tulokset eivät aina näy nopeasti, ja joskus ne eivät ole toivotun kaltaisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työ olisi turhaa – päinvastoin, määrätietoinen vaikuttaminen tuo tulosta pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on varmistaa, että alueemme tarpeet ovat päätöksentekijöiden tiedossa oikeaan aikaan.

Itäisen Suomen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneet energiahankkeet, vahva elinkeinoelämä ja kansallinen päätöksenteko, joka huomioi alueemme erityispiirteet, takaavat maakunnalle menestystä myös tulevaisuudessa. Tässä työssä ei voi jäädä lepäämään laakereille. Edunvalvontatyöhön jokainen päivä on otollinen.

Jukka Kopra on kansanedustaja, puolustusvaliokunnan pj ja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen pj