PÄÄKIRJOITUS

Vauhdikasta kevättä vetytalouden ystävät!

Jos näin vetylaaksolaisena on ollut tunne, että kevät on mennyt vauhdikkaasti, niin kenties siihen on ollut hyviä syitä. Työpöydällä on ollut vahvasti strategiamme pääteemoista tuulivoima- ja energiaverkkoasiat, nämä yhdistettynä maamme kokonaisturvallisuuteen kytkeytyvine ratkaisuihin sekä maailman, kansallisen ja kuntapolitiikan lisäksi lisääntyneet hyvät investointiuutiset itään. Niitä tylsiä päivä ei ole ollut.

Vaikka Trumpin tuoma tempoileva ja energiateemoiltaan vanhahtava politiikka on myllertänyt maailmaa, se on toisaalta luomassa energiataloudelle uusia mahdollisuuksia. Muutos puhtaampien energiamuotojen kasvavaan tarpeeseen ei tule USA:n tahtotilasta huolimatta muuttamaan suuntaansa, vaan koko maailma tulee janoamaan yhä enemmän vetyä ja sen johdannaisia.

Nyt Suomella onkin maailmanluokan mahdollisuus ottaa tavoittelemansa johtoasema puhtaan teknologian kehittämisessä ja investoinneissa. Odotamme valtiolta nyt aktiivisia toimia tämän mahdollistamiseksi, myös itäisemmässä Suomessa. Investointeja vauhdittavia työkaluja on jo tuotu investointi- ja verotukien muodossa ja onneksi myös uusia investointisuunnitelmia on julkistettu kiihtyvään tahtiin. On hyödynnettävä tämä momentum vielä kokonaisvaltaisemmin ja murrettava loputkin investointeja jarruttavat esteet. 

Olemme Suomen Vetylaakson sekä muiden itäisen Suomen kehityksestä innostuneiden aktiivien kanssa lähteneet ratkaisemaan energian tuotannon ja kysynnän sekä maanpuolustuksen haasteita entistä laajemmalla lähestymistavalla. Työnimellä ResilEast olemme rakentaneet uutta maanpuolustuksellista energiaohjelmaa, joka tulee ratkaisemaan itäisen Suomen uusiutuvaan energiatuotantoon, siirtoon sekä sen hyödyntämiseen liittyvät haasteet uudella tavalla samalla maanpuolustusta vahvistaen. ResilEast vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa ja koko maan resilienssiä.

Tästä ohjelmasta tulee rakentumaan ennennäkemätön, ison mittakaavan  ympäristöystävällinen ratkaisu EU:n energiapulaan. Isot kiitokset tässä vaiheessa kuuluu idean isälle Jari Sistoselle sekä Petteri Laaksoselle ja ydinryhmän aktiiveille! Tulette kuulemaan ResilEastista pian lisää, sillä järjestämme tästä tietoiskuja jäsenillemme sekä isommilla foorumeillakin.

Seuratkaa uutisointia! -Jami-

JÄSENET ESITTELYSSÄ: U-Cont

Jari Sistonen on innoittava esimerkki yrittäjän energiasta

Korpikonepajayrittäjä Jari Sistonen on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan tien ja nostanut U-Cont-yrityksensä toimialansa maailmanluokkaan. Liiketoiminnan ohella isänmaallinen mies haluaa edistää maamme turvallisuutta ja on kehittänyt ResilEast-ohjelman energiahuollon ja puolustuskyvyn tukemiseksi.

Joroisissa toimiva U-Cont on Pohjoismaiden johtava polttonestesäiliöiden jakeluasemien ja teollisuuden nestejakelujärjestelmien valmistaja. Kaiken ytimessä on säiliö, jonka ympärille rakennetaan ratkaisuja nesteiden varastointiin, jakeluun ja energian tuottamiseen. U-Contin valmistamia jakeluasemia löytyy ympäri maailmaa maailman haastavimmista ympäristöistä kuten maanjäristysherkältä Havaijilta, Siperian ikiroudasta ja jopa 500 metrin syvyydestä Kemin kaivoksessa. Joroisissa sijaitseva tehdas ja Puolassa toimiva tytäryhtiö työllistää yhteensä noin 50 henkilöä. 

Tulevaisuudessa U-Contin päätavoitteena on olla tankkausasemissa vedyn ja vedyn jalosteiden osalta vahvasti mukana. Toisena tavoitteena on toimittaa ratkaisuja vedyn tuotanto- ja jalostusprosessiin. 

–    Ratkaisuja tehdään kumppanien kanssa, osana joukkuetta, Sistonen täsmentää.

Kun U-Contin hallituksen puheenjohtajana toimivalta Jari Sistoselta kysyy, miksi U-Cont liittyi Suomen Vetylaakson jäseneksi, täräyttää mies vastauksen:

–    Jami myi niin hyvin ja sitkeästi. 

Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtarin hyvän myyntipuheen ohella Sistosella on kuitenkin kovat odotukset jäsenyyden hyödyille.

–     Odotukseni on, että vety laajasti käsitettynä, on meidän tulevaisuutemme tärkeimpiä energiamuotojamme. Tässä Suomen Vetylaaksolla on tärkeä rooli.  Olemme U-Contina saaneet vetykuvioissa kerran kunnolla turpaan ja sen tuoma oppi hyödynnetään tulevaisuudessa. Vetyä on käytettävä sen haasteellisuudesta huolimatta. 

Turpaan saamisella Sistonen viittaa Norjan operaatioon, jossa U-Cont rakensi neljä vetytankkausasemaa Norjaan.  Sopimus kattoi kaikkiaan 20 asemaa asiakaspuolen infran rakentamisesta. Vety räjähti tanskalaisten toimittamalla tuotantopuolella laippaliitoksen vuodon takia. Vaikka U-Contilla ei ollut mitään osaa eikä arpaa tapahtuneen kanssa, kuivui hanke kokoon. 

Pöntöntekijästä kasvoi Muurikan kautta järjestelmätoimittaja

U-Cont sai alkunsa vuonna 1966 Matti Korhosen Pieksämäelle perustamasta yhden miehen korjauspajasta, johon Jarin isä Reijo Sistonen tuli toiseksi yhtiömieheksi. Alkuaikoina tehtiin säiliöiden ohella saunankiukaita, lauderunkoja, korjattiin junanvaunuja ja paljon muuta. Yritys kehitti myös kaikkien mökkiläisten tunteman Muurikka-muurinpohjapannun ja tuoteperheen sen ympärille. 

Vuonna 1979 yritys muutti nykyiseen kotipaikkaansa Joroisiin ja 1988 Matti Korhonen myi yhtiöosuutensa Jari Sistoselle, jolloin yrityksen nimi muuttui Savon Konehitsaukseksi.

1990-luvun alussa laman alla Jari Sistonen kehitti Kari Haapalaisen kanssa ja patentoi U-Cont:in, maanalaisen moduulijakeluaseman, joka poiki 1995 ensimmäisen lisenssisopimuksen Englantiin ja jatkossa mm USA:han ja Saksaan. Kasvu jatkui ja 1998 U-Cont perusti vientiyrityksen Venäjälle. Samana vuonna tapahtui sukupolvenvaihdos, kun Jari Sistonen siirtyi toimitusjohtajaksi ja osti Reijo Sistosen osakekannan.

Vuonna 2000 Muurikka irtautui jälleen erilliseksi yhtiöksi ja seuraavana vuonna U-Cont perusti joint venture -yhtiön Puolaan. Uusi teräsrakennetehdas valmistui keväällä 2004 olemassa olevien tuotantotilojen yhteyteen. Yhteistyö St1 Biofuelsin kanssa etanolitehtaiden kehitystyössä ja valmistuksessa alkoi vuonna 2007, joista ensimmäinen valmistui Lappeenrantaan saman vuoden syksyllä.

U-Contin tunnetuin jakeluasemakauppa oli sopimus 2010 Uno-X -jakeluasemaketjun toimittamisesta Norjaan. Nyt tuotannosta yhä suurempi osa on järjestelmätoimituksia esim. datakeskuksiin. Nykyisin U-Contin toimitusjohtajana toimii Jari Sistosen poika Joel Sistonen.

Kolme oppia yrittäjän taipaleelta

Paljon nähneenä ja kokeneena yrittäjänä Jari Sistonen korostaa jatkuvaa muutosvalmiutta ja laaja-alaista osaamisen kehittämistä. Tämän ymmärtää hyvin, kun katsoo U-Contin vaiherikasta ja menestyksekästä taivalta. Kolmanneksi opiksi hän nimeää hyvän joukkueen.

Isoksi yllätyksekseen Sistonen mainitsee Venäjän, joka näytti alkavan muuttuvan länsimaiseen suuntaan 90-luvulla. Niinpä ei sitten käynytkään. Toinen Sistosta hämmästyttänyt seikka on ollut kotimaisten isojen energiayhtiöiden kehitys; Fortumin riskinotto idässä ja mistä seurasi melkoista kyntämistä tai Nesteen nykyinen tilanne, jossa voimaa tuonut vihreä siirtymä tökkii. 

U-Cont katselee markkinaa kolmen ikkunan läpi. Ne ovat Suomen ohella Norja ja Puola. Norjassa lähes 90 prosenttia myydyistä autoista on sähköautoja joka on romahduttanut jakeluasemamarkkinat. Puola ja Itäinen Keski-Eurooppa  taas on hyvin voimakkaasti hiiliriippuvainen rakentaen vielä polttomoottoreiden varaan , kun Suomi on keskilinjan kulkija. 

–    Meillä ei ole Norjan rahoja, joten liikenteen sähköistys on hitaampaa ja käytössämme on köyhän miehen ratkaisut, Sistonen kuvailee.

Eurooppa tuo nyt sata prosenttia U-Contin liikevaihdosta. Vaikka Itämeren alue on U-Contin kotikenttä, on yritys myynyt ratkaisujaan Hawaijille, Mongoliaan ja aina Etelänavalle saakka pohjoisen Euroopan pysyessä kotikenttänä.

U-Cont tasapainoilee fossiilisen ja vihreän siirtymän aalloilla

U-Contin strategiaa voisi kuva surffariksi, joka ratsastaa vielä fossiilisella aallolla mutta tähyää uusia vihreitä aaltoja ja ottaa niistä vauhtia. Fossiiliset energian jakeluratkaisut tuovat tällä hetkellä 70-80 prosenttia yrityksen liiketoiminnasta. Vanhaa poistuu ja uutta syntyy.

–    Keskitymme uusiutuvaan energiaan, mutta meidän on edelleen muistettava fossiiliset. Uskon, että Suomessa heilahdamme vuonna noin 2030 enemmän uusiutuvan energian puolelle. Puolassa saamme odottaa hieman kauemmin, ehkä vuoteen 2035-2040. Norjassa sen sijaan fossiilisiin energialähteisiin liittyvät investoinnit ovat jo romahtaneet liikkumisen ratkaisuissa.

Itäisen Suomen resilienssi on Joroisten miehelle sydämen asia

Sistonen on U-Contin liiketoiminnan ohella kehittänyt ResilEast-ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä Suomen resilienssiä nykyisessä haastavassa turvallisuustilanteessa. Hänen mukaansa Suomen valmiudet turvata energiahuolto sekä tukea siviilitoiminnoilla sotilaita sotatilanteessa ei ole riittävä.

Nykyisellä energiahuoltomallilla maamme resilienssi heikkenee. 

–    Energiaverkkomme on haavoittuvainen ja sen lamaantuessa esimerkkinä sähköautojen toimintakyky ei ole viikkoakaan. Sama koskee vaikka maalämmitystä. Jos tankki tai liiteri on täynnä, aggregaatin tai halkojen avulla pärjätään. Itärajan takana on vahvempi resilienssi ja ne kyllä tietävät meidän heikkoudet, Sistonen analysoi.

–    Kaadumme sotatilanteessa energiahuollon heikkoon resilienssiin. Teslajeesustelulla ei sodassa pärjätä ja Jeesuksesta tulee kriisitilanteessa Juudas. Vety voi tarjota tähän tilanteeseen apua erityisesti jalosteena kuten e-polttoaineet.

ResilEast-ohjelman tavoitteena on kehittää itäisen Suomen puolustusta, resilienssiä, elinvoimaa ja energiahuoltoa niin, että ne tukevat paremmin toisiaan sotatilanteessa Samalla ohjelma toimii piristysruiskeena rauhan aikana koko itäisen Suomen elinvoimalle eli taloudelle. Ohjelmaa on alustavasti rajatuissa piireissä esitelty ja palaute on ollut erittäin innostunutta. ResilEast vie käytäntöön EU:n puolustusvalmiutta käsittelevän Valkoisen kirjan havaintoja, joka julkaistiin 19. maaliskuuta. Kirja varoittaa Venäjän kasvavasta uhkasta ja korostaa tarvetta massiivisille puolustusinvestoinneille.

Yrittäjän oppiensa mukaisesti muutosvalmiutta alleviivaava Sistonen korostaa asioiden tarkastelua uudella tavalla. Sistosen filosofia istuu hyvin yhteen niin Suomen Vetylaakson tavoitteiden kuin ResilEast-ohjelman kanssa; kokeillaan ja luodaan uutta, ajatellaan totutusta tavasta poiketen, herätellään koko energia-alaa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.  –    Tämä on tärkeää Suomen Vetylaaksossa; solmitaan lankoja yhteen ja toimitaan yhdessä. sillä iso merkitys. Soolopelillä ei kukaan pärjää, Sistonen tiivistää.

VIERASKYNÄ / Jukka Ruusunen

Jukka Ruusunen on LUT-yliopiston teollisuusprofessori. Aiemmin hän on toiminut Fingrdin toimitusjohtajana.

Itäisessä Suomessa on pystyttävä yhdistämään sotilaallisen maanpuolustuksen ja energiahuollon tarpeet

 Itäisen Suomen tuulivoimasta on käyty keskustelua jo useiden vuosien ajan. Läntiseen Suomeen on ollut suotuisten tuuliolosuhteiden vuoksi houkuttelevampaa rakentaa tuulipuistoja kuin itään. Lännen etu itään nähden on nyt kaventunut, kun teknologinen kehitys on nyt tuonut käyttöön jopa 300 metriä korkeat tuulivoimalat. Idässäkin tuulee, kun mennään riittävän ylös. Suomen ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä sähköä koskee tänään myös itäistä Suomea. Tämä on kilpailuetu, joka itäisen Suomen pitää saada käyttöön! 

Itäisen Suomen tuulivoima on saatava osaksi koko Suomen sähköjärjestelmän kehittämistä. Koko valtakunnan kattava hajautettu energiajärjestelmä toimisi nykyistä tehokkaammin ja sen häiriönsietokyky olisi nykyistä järjestelmää parempi. Idän tuuli paikkaisi lännen tuulen vaihteluita. Valtakunnan sähköverkko olisi helpompi toteuttaa, jos sähköntuotanto jakautuisi tasaisemmin idän ja lännen suhteen. 

Kansainvälisesti kilpailukykyinen, markkinaehtoinen tuulivoima loisi upeita mahdollisuuksia itäisen Suomen teollistamiselle. Tulevaisuuden teollisuus ei käytä fossiilisia polttoaineita tai raaka-aineita. Paikalliseen uusiutuvaan ja edulliseen sähköön perustuva moderni teollisuus voisi toimia itäisen Suomen hyvinvoinnin moottorina. Tämän lisäksi kehittyvä sähköntuotanto toisi alueen kunnille verotuloja. Lännessä luotu malli sähköverkon ja tuulivoiman kehittämiseksi rinta rinnan olisi käytössä myös idässä. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan! 

Itäisen Suomen taloudellinen hyvinvointi on tärkeä osa koko valtakunnan turvallisuutta ja maanpuolustuskykyä. Nyt on aika yhdistää itäisen Suomen taloudellinen kehitys ja sotilaallinen maanpuolustus yhteiskunnan kokonaisedun mukaisella tavalla. Tämä ei ratkea siiloissa toimimalla. Ongelman lykkääminen eteenpäin ei ole ratkaisu. Teknisiä ratkaisuja tuulivoimaloiden käyttämiseksi tiedustelu- ja valvontalaitteistojen alustana pitää kehittää ja ottaa käyttöön. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää taloudellinen hyvinvointi ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet ja luoda niistä win-win tilanne. Monitavoiteoptimointiongelma on ratkaistava kokonaisuutena eikä osissa. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä ja viisaista päätöksentekijöitä!

Suomen Vetylaakso ry kysyi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandilta itäisen Suomen elinvoiman lisäämisestä sekä koko maan resilienssistä. Lue, mitä hän vastasi.

Mitkä ovat teidän mielestänne tärkeimmät valtion toimenpiteet itäisen Suomen elinvoiman säilyttämiselle. Muutama kuukausi sitten julkaistu Itäisen Suomen ohjelma ei antanut toivottua piristysruisketta alueelle.

Itäisen Suomen elinvoiman turvaaminen vaatii toimia useilla sektoreilla. Ensinnäkin on tärkeää panostaa infrastruktuuriin – niin liikenneyhteyksiin kuin digitaalisisiin verkkoihin. Lisäksi koulutus- ja tutkimuspanostuksien vahvistaminen on keskeistä. Yritystoimintaa on mahdollista tukea eri keinoin – ohjelmassahan nostetaan esimerkiksi verohelpotukset tai erityistalousalue-kokeilut. Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus nousevat nyt uudella tavalla esiin, ja ne ovat avainasemassa, kun puhutaan sekä elinvoimasta että turvallisuudesta. 

Voiko itäinen Suomi odottaa valtiolta lähivuosina nykyistä enemmän panostuksia itäisen Suomen energiahuoltoon?

Itäisellä Suomella on siihen hyvät perusteet. Sekä elinvoiman kannalta ja turvallisuus- että huoltovarmuusnäkökulmasta olisi järkevää ohjata energiainvestointeja myös itään. Tarvitaan sähköverkon vahvistamista koko Suomessa ja siitä itäisellä Suomella on mahdollisuus saada osansa.

EU:n strategiassa painotetaan myös uusiutuvan vedyn kehittämistä. Tavoitteena on tuottaa ja tuoda 10 miljoonaa tonnia vetyä vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä uusiutuva vety tulee kattamaan noin 10 % EU:n energiantarpeista. Miten näette vedyn kehittämisen roolin itäisessä Suomessa, kun energiainvestoinnin on keskitetty läntiseen Suomeen?

Vaikka suurimmat vetypanostukset ovat nyt lännessä, itäisellä Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä esimerkiksi varastoinnissa, jakelussa ja biomassapohjaisen vedyn tuotannossa. Alueella on tarjolla maa-alaa, vesivoimaa ja biomassaa – mutta tarvitaan panostuksia sähköverkkoon ja ehkä muita markkinakannusteita.

Äskettäin julkaistu Valkoinen Kirja varoittaa Venäjän kasvavasta uhkasta ja korostaa tarvetta massiivisille puolustusinvestoinneille. Kirjan mukaan EU:n on nopeasti parannettava puolustusvalmiuttaan. Tässä energiahuollon merkitys on keskeinen. Mitä Valkoisen Kirjan linjaus tarkoittaa Suomelle käytännössä ja millä aikajänteellä?

Puolustuksen valkoisen kirjan viesti on selvä: puolustuskykyä ja huoltovarmuutta on vahvistettava nopeasti. Suomelle tämä voisi tarkoittaa panostuksia puolustukseen, maavoimiin ja erityisesti siviilipuolustukseen. Energiahuollon osalta kyse on kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta ja hajauttamisesta – esimerkiksi sähköntuotannon varastoinnin ja jakelun osalta. Aikajänne on tiukka: toimenpiteitä tarvitaan seuraavan 3–5 vuoden aikana.

Millainen rooli Suomella osana koko Euroopan resilienssiä ja mitä erikoisvaatimuksia se tuo Suomelle?

Suomi on EU:n ulkoraja, ja siksi meillä on erityinen rooli koko unionin resilienssin takaajana. Meillä on harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaativa ilmasto – mikä tekee huoltovarmuudesta entistä tärkeämpää. Tämä edellyttää, että Suomi saa myös EU:lta erityistä tukea esimerkiksi energiahankkeisiin ja infrastruktuuriin. Meidän on oltava omavaraisempia kuin monien muiden maiden – ja se pitää tunnustaa myös eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Millaisessa roolissa energiahuolto (tuotanto, jakelu, varastointi) on Suomen resilienssin suhteen tämän hetkisen Euroopan turvallisuustilanteen kannalta?

Energia on kokonaisturvallisuuden kivijalka. Ilman varmaa ja häiriötöntä energiantuotantoa ja -jakelua yhteiskunnan perustoiminnot eivät toimi. Siksi energiainfraa pitää tarkastella nyt paitsi ilmaston myös turvallisuuden näkökulmasta. Tarvitaan hajautettua ja kriisinkestävää järjestelmää, joka toimii myös poikkeustilanteissa.

Onko itäisen Suomen resilienssi riittävän hyvä, kun tarkastellaan energiahuollon ja maanpuolustuskyvyn toisiaan tukevuutta mahdollisessa sotatilanteessa.

Energiahuollon kannalta sähköverkko on nykytilanteessa osin liian heikko tukemaan uusia investointeja – tätä varten uudistamme sähkömarkkinalakia vahvistamalla verkkoa sekä sähkön riittävyyttä ja tukemaan tarpeellisia toimintoja. Maanpuolustuksen näkökulmasta energiahuollon yhteensovitus puolustuksen tarpeisiin voisi olla tarkastamisen arvoinen asia.

Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet energiahuollon ja maanpuolustuskyvyn tukemiseksi itäisessä Suomessa?

Tarvitaan ennen kaikkea kaksikäyttöisiä ratkaisuja. Samalla sähköverkon vahvistaminen mahdollistaa hajautetun tuotannon, mikä parantaa sekä arjen että kriisitilanteiden toimintakykyä.

 Onko energiahuollon nk. kaksikäyttöratkaisuja mielestänne hyödynnetty Suomessa riittävästi?

Potentiaalia olisi enemmän. Tällaiset ratkaisut – esimerkiksi varavoimalat – voivat palvella sekä normaaliolojen energiantarvetta että poikkeusolojen huoltovarmuutta. Niiden suunnitteluun tarvitaan nykyistä enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä.

Mitä mieltä olette näkemyksestä, että koko Suomen resilienssi on hyvin paljon riippuvainen itäisen Suomen energiahuollon ja maanpuolustuskyvyn suhteen.

Itäinen Suomi on strategisesti kriittinen alue. Resilienssin tulee olla kunnossa. Siksi nyt tarvitaan toimia, jotka vahvistavat aluetta – ei vain maan sisäisen tasapainon, vaan myös kansallisen turvallisuuden vuoksi.

Mitä tahansa muuta olennaista, jota haluatte korostaa ja tuoda esille?

Haluaisin korostaa sitä, että Itäinen Suomi ei ole reuna-alue vaan strateginen resurssi. Sen potentiaali on merkittävä, jos siihen investoidaan oikein. Tarvitsemme pitkäjänteisen kehitysohjelman, jossa yhdistyvät turvallisuus, energia, elinvoima ja EU-yhteistyö. Oli suuri ilo ja kunnia käydä henkilökohtaisesti pari viikkoa sitten EU:n budjettikomissaari Serafinin kanssa sekä Vaalimaan raja-asemalla että LUT-yliopistolla edistämässä Itä-Suomen – eli koko Suomen – ja sitä kautta koko Euroopan unionin tulevaisuuden eri alojen strategisesti merkittäviä panostuksia!

Energiapäällikkö Harri Mielonen etsii työssään jatkuvasti uusia tapoja tehostaa energian käyttöä

Harri Mielonen työskentelee MM Kotkamillsillä energiapäällikkönä. Mielosen vastuulla on tehtaan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Energiatehokkuuden parantaminen on Mielosen mukaan ennen kaikkea yhteistyötä tuotantolinjojen ihmisten kanssa ”yhdessä eteenpäin” -hengessä.

Harri Mielosella on koordinointi-, seuranta- ja raportointivastuun ohella myös energiasopimuksien jalkautus käytäntöön, energiantuotannon ja -käytön optimointi sekä tulevaisuuden energiaratkaisuja tutkiminen ja kehittäminen. Kun kyseessä on energiaintensiivinen yksikkö, on toiminnan optimointi muun muassa sähkömarkkinan ehtojen mukaisesti energiapäällikön keskeinen tehtävä. 

      –    Sidosryhmäyhteistyö on myös tärkeä osa tehtäviäni. Hyvän sidosryhmäyhteistyön avulla pysyy ajan hermolla uusimmista liikkeistä energiasektorilla ja voi löytää konkreettisia ratkaisuja lähiajan sekä tulevaisuuden haasteisiin. Suomen Vetylaakso ry on yksi tärkeä sidosryhmä MM Kotkamillsille, Mielonen kertoo.

MM Kotkamills haluaa edistää hyvää elämää

MM Group -konsernin toiminnan tarkoituksena on edistää hyvän elämisen mahdollisuuksia elinvoimaisella maapallolla. Yritys tarjoaa kestäviä ja kierrätettäviä ratkaisuja elämän erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää tuotteita, jotka yhä paremmin vastaavat käyttäjien tarpeita ja ratkaisevat ympäristöhaasteita. MM Kotkamills käyttää tuotannossaan purua ja haketta, joiden puu on hankittu sertifioiduista lähteistä. Laminaattipaperin valmistuksessa käytetään kierrätettyä kartonkia.

–    Tehtaallamme valmistetutusta kartongista valmistetuttujen pakkausten kuidut voidaan kierrättää jopa 25 kertaa. Korkeapainelaminaatti, joka on tärkeimpiä laminaattipaperimme käyttökohteita, sitoo hiiltä jopa useita vuosikymmeniä pitkän käyttöikänsä vuoksi, Mielonen selostaa.

Koko MM Group -konsernin tavoite on päästä nolla päästöihin vuoteen 2050 mennessä. Yritys on sitoutunut YK:n, Global Compactin, CDP:n, Maailman luonnonvarainstituutin ja WWF:n perustamaan Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteeseen, joka kannustaa yrityksiä sitoutumaan ilmastotavoitteisiin ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään, jotta maapallon lämpötila ei nousisi yli 1,5 astetta. 

Biogeeninen hiilidioksidi huomion kohteena

Mielonen kertoo, että MM Kotkamills tutkii selluprosessissa syntyvän biogeenisen hiilidioksidin käyttöä uusiutuvan polttoaineen tuotannossa ja kyseisestä prosessista syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä. Yritys etsii myös nykyprosessissa olevia lämmön talteenottopotentiaaleja ja sen hyödyntämistä. 

      –    Teemme yhteistyötä paikallisen energiayhtiön kanssa lämpöpumppuprojektissa ja hyödynnämme siellä syntyvää jatkojalostettua lämpöä tehtaan omissa käyttökohteissa. Tämä lämpö on täysin fossiilivapaata, vihreää lämpöä ja korvaamme sillä maakaasupohjaista lämmöntuotantoa.

Pienellä höyryn säästöllä on suuri merkitys

MM Kotkamills on löytänyt nykyisestä prosessistaan energiansäästökohteita. Pienikin höyryn säästö tuo vuositasolla merkittävät CO2fos säästöt. Höyryn käytön vähentyminen vähentää suoraan maakaasun käyttöä höyryn tuotannossa. 

      –    Olemme toteuttaneet höyrynsäästöprojekteja sellun keittoprosessissa sekä paperikoneen puristin- ja kuivatusosalla. Lähitulevaisuudessa toteutamme säästöprojekteja sellun pesuprosessissa ja parannamme lauhteiden keräilyä, joka puolestaan säästää höyryn ohella myös suolattoman veden valmistuksessa. Lisäksi teemanamme on järjestelmällisesti poistaa tehtaalla olevia höyrytoimisia tilalämmityksiä. Pyrimme korvaamaan ne energiatehokkaammalla tavalla, Mielonen kertoo.

MM Kotkamills optimoi myös omaa sähköntuotantoaan sähkön markkinahintaa vastaan. Tämä vähentää maakaasun käyttöämme merkittävästi vuositasolla. Kaikelle ulkoa ostetulle sähkölle hankitaan vihreän sertifikaatti, jolloin käytetty sähkö on kokonaisuutena likimain päästötöntä. MM Kotkamills tutkiii eri sektoreilla sähköistämisen mahdollisuuksia. 

      –     Saavutimme vuonna 2024 noin 50%:n CO2 kokonais-fosCO2-päästövähenemän vuoden 2019 vertailutasoon nähden, Mielonen iloitsee. Vaikka kyse ei ole absoluuttisesta vähenemästä, jonka SBTi-tavoite vaatii, on tulos silti erinomainen.

Lämmön talteenottoa on jalostettava

Monissa tapauksissa esimerkiksi lämmön talteenottopotentiaaleista syntyy lämmintä vettä. Sellaisenaan lämmin vesi ei monesti suoraan riitä, vaan sitä pitää jatkojalostaa paremmin soveltuvaksi. Tämä tarkoittaa veden lämmittämistä korkeampaan lämpötilaan tai jopa höyryksi asti. Investointitasot nousevat huomattavasti, tilan tarpeet kasvavat, eli projekteista tulee laajoja kokonaisuuksia. Kun tähän lisätään sähkön hintakäyttäytyminen ja verrattain syklinen energian käyttö, tulee kokonaisuuksien hallinnasta Mielosen mukaan haastavaa.

      –     Myös sähkön tarve lämpöpumppujen ja MVR-teknologian käytössä kasvaa, jolloin aina tulee miettiä liityntätehojen riittävyys. Tämä luo yhden lisäosan selvitysprosesseihin.

Vetytalouden tuomat mahdollisuudet kiinnostavat

Mielosen mukaan vetytalous on erittäin kiinnostava aihe sellu, paperi- ja kartonkituotannossa. Sellutehtaan kemikaalikierrossa syntyy biopolttoainetta (mustalipeää), joka soodakattilassa palaessaan tuottaa suuria määriä biogeenistä hiilidioksidia. BioCO2:n hyödyntäminen biopolttoaineen valmistuksessa tai muussa sovelluksessa kiinnostaa. 

      –    Erittäin energiaintensiivinen prosessi tuottaa myös paljon lämpötehoa, joka on mielenkiintoinen hyödyke esimerkiksi uusiutuvan höyryn tuotannossa prosessien käyttöön. Vetyverkko sinänsä toisi joustavuutta erityisesti elektrolyysi-prosessiin sähkön hintaan vastaan, Mielonen analysoi.

Viime kädessä Mielosen mukaan kaikki kulminoituu pitkälti sähköverkon tilannekuvaan. Uusiutuvan sähkön saatavuus on keskeinen osa vetytalouden kehityksessä.        –     Sidosryhmätyö ”yhdessä eteenpäin”-ajatuksella tuo varmasti hyviä tuloksia. Edunvalvonta kaikissa muodoissaan tulisi kehittyä ja jatkua. Suomen Vetylaakson jäsenyys tukee MM Kotkamillsin suunnitelmia hyödyntää biogeenistä hiilidioksidia ja kehittää tulevaisuuden energiaratkaisuja, vetyä ja metaania. Vetylaakson kautta saamme alan tuoreinta tietoa ja tukea edunvalvontaan.

UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA

Suomen Vetylaakso ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Arto Nikkanen. Hän on Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja. Varapuheenjohtajaksi valittiin henkilöjäsen Kimmo Siira.

Hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet: 

Tomi Haring, Business Joensuu Oy 

Jarkko Harjula, Cursor Oy 

Jussi Heinimö, Miksei Mikkeli, Mikkelin kaupunki 

Jari Kokko, Advario Finland Oy 

Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto 

Kari Laine, Kouvola Innovation Oy

Ding Ma, Lappeenrannan kaupunki

Sari Paljakka, henkilöjäsen

Sirpa Rahiala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 

Arto Nikkasen mukaan vuosi 2024 oli kasvun vuosi. –   Jäsenmäärämme kasvoi ja yhdistyksemme kattaa jäseniä kattavasti Itä-Lapista Suomenlahden rannikolle. Vetyekosysteemin luominen edellyttää useiden toimijoiden eteenpäin katsovaa ja sujuvaa yhteistyötä. Verkostomme on edistänyt strategisia tavoitteitamme itäisen Suomen vetytalouden mahdollistamiseksi kuten energiaverkkojen kehittämistä ja mm. tuulivoiman rakentamisen esteiden poistamista. Jatkossa kaivataan myös entistä enemmän konkreettisia tekoja alueen elinvoiman tukemiseksi, joita uskomme saavamme liikkeelle kiihtyvällä vauhdilla pitkäjänteisellä työllä. Työ puhtaamman huomisen eteen jatkuu verkostossamme entistä vahvempana vuonna 2025, Arto Nikkanen linjaa.

Suomen ensimmäinen vetytankkausasema kesällä Jyväskylään

Jyväskylään avattava vetytankkausasema palvelee raskasta liikennettä kuten linja-autoja ja kuorma-autoja, että kevyempiä ajoneuvoja, kuten henkilöautoja, takseja ja pakettiautoja.Valmistuessaan asema tulee olemaan olennainen osa Keski-Suomeen kehittyvää vihreän vedyn ekosysteemiä.

Hankkeen koordinoinnista vastaa Central Finland Mobility Foundation (Cefmof), joka on Jyväskylän kaupungin, TOYOTA GAZOO Racing World Rally Teamin ja Toyota Mobility Foundationin perustama säätiö. Perustajajäsenet haluavat edistää hiilineutraaliutta kestävän liikkuvuuden ja kaupunkikehityksen avulla Keski-Suomessa. Vetyaseman rakentamisesta on vastannut norjalainen Vireon.

Asema on Suomen ensimmäinen vihreällä vedyllä toimivan joukkoliikenteen pilotti. Jyväskylän kaupungin joukkoliikenteeseen on suunnitteilla viiden vetykäyttöisen Caetano H2 City Gold -linja-auton käyttöönotto.

Vedyn maailma 2025 -näyttely havainnollistaa vedyn käyttöä

Jyväskylän Aalto2-museokeskuksessa 11.4. avautunut Vedyn maailma keskittyy erityisesti vihreään vetyyn ja sen merkitykseen Keski-Suomen arjessa – nyt ja tulevaisuudessa. Se on suunnattu kaikenikäisille kävijöille, jotka haluavat tutustua maailmankaikkeuden runsaimpaan alkuaineeseen, vetyyn.

Näyttelyssä esitellään, kuinka vihreä vety puhtaana energialähteenä vaikuttaa jo nyt teollisuuteen, liikenteeseen ja energiainfrastruktuuriin – ja miten sen rooli tulee kasvamaan. Yksi näyttelyn keskeisistä teemoista on vedyn käyttö liikenteessä ja sen merkitys Keski-Suomen matkalla kohti hiilineutraaliutta. Vierailijat pääsevät sukeltamaan vedyn maailmaan moniaististen esitysten kautta. Videot, kuvitukset, mallinnokset ja käytännön esitykset kuljettavat kävijän läpi vedyn tuotannon ja sen eri sovellusten. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa oikean elämän mockup-malleihin ja uuden teknologian ratkaisuihin. Näyttely on avoinna vuoden 2025 loppuun. Lue lisää aiheesta: Kuva: Cefmof

Kolme vedyn tuotantolaitosta suunnitteilla Ouluun

Verohyvitys suurille puhtaan siirtymän investointihankkeille

Oulun kaupunki valmistelee maa-alueiden varaamista kolmea uutta vedyn tuotanto- ja jalostuslaitosta varten. Hankkeessa ovat mukana saksalaiset Energiequelle Finland ja ABO Energy Suomi Oy. Kyseessä on jopa 800 hehtaarin laajuinen Pyyryväisen suurteollisuusalue alle 10 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Suunnitteilla olevissa laitoksissa tuotettaisiin vihreää vetyä ja vedystä jalostettavia synteettisiä polttoaineita sekä paikalliseen käyttöön että muualle vietäväksi uuden, aina Keski-Eurooppaan ylettyvän vetyputkiston ja Oulun sataman kautta. Lue koko juttu verkkosivuiltamme.

Verohyvitys suurille puhtaan siirtymän investointihankkeille

Business Finland avasi 24.3.2025 haun verohyvitykselle suurille puhtaan siirtymän investointihankkeille. Tällaisia hankkeita ovat uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin, teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten laitteistojen sekä niiden komponenttien ja raaka-aineiden tuotantoon.
Verohyvitys on jatkoa juuri päättyneelle Ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien avustuksen rahoitushaulle. Rahoitushakuun saapui määräaikaan 14.3.2025 mennessä yhteensä 21 hakemusta ja haettu rahoitus on 1037 M€.
Haun kohteena oli olemassa olevien teollisuuslaitosten vähähiilistäminen ja energiansäästö, sekä hiilineutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen, komponenttien ja raaka-aineiden tuotanto. Lue lisää aiheesta. Lähde: BusinessFinland

LUT-yliopistolta ratkaisuehdotus itäisen Suomen tuulivoiman rakentamisen estävään tutkaongelmaan

LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan puolustusvoimien tutkaongelma on ratkaistavissa. Kuva: Yle  

LUT-yliopisto selvittää mahdollisuutta yhdistää itärajan tutkavalvonta ja tuulivoimarakentaminen. LUT:n suunnitelmassa valvontajärjestelmiä sijoitettaisiin tuulivoimaloiden torneihin.

Tähän saakka puolustusvoimat on estänyt tuulivoimarakentamisen itärajan lähelle, koska tuulivoimaloiden pyörivät lavat häiritsevät Puolustusvoimien tutkia.

LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan tuulivoimaloihin sijoitettavassa valvontajärjestelmässä olisi kyse puolustusvoimien nykyistä tutkajärjestelmää tukevasta järjestelmästä, joka käyttäisi passiivista tutkateknologiaa. Lue koko juttu verkkosivuillamme.

TULEVIA TAPAHTUMIA

Itä-Suomen Energiapäivät -tapahtuma Vesileppis Areenalla Leppävirralla 13.-14.5.2025 kokoaa yhteen alueelliset päättäjät, alan innovatiiviset toimijat sekä vaikuttajat keskustelemaan ja jakamaan tietoa energia- ja teknologia-alan ajankohtaisista aiheista.

Energiamurroksen haasteet ja mahdollisuudet ovat esillä monipuolisesti. Päivien teemoissa pureudutaan energiayhteiskuntaan, energiatuloihin, kokonaisturvallisuuteen, resilienssiin, tulevaisuuden megatrendeihin, osaamiseen nyt sekä tulevaisuudessa. 

Tutustu Energiapäivien sisältöön tästä ja katso video tästä

Ilmoittaudu Energiapäiville tästä

World Hydrogen Summit 2025 Rotterdamissa 20.-22.5 2025

Vetytalouden suurin ja  vaikutusvaltaisin tapahtuma, World Hydrogen 2025 Summit & Exhibition järjestetään Rotterdamissa, Hollanissa 20.-22.5.2025. Summit:iin osallistuu noin 15 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa. Suomen Vetylaakso ry osallistuu tapahtumaan ja tekee itäistä Suomea tunnetuksi vetytoimijoille ja sijoittajille.

Tutustu World Hydrogen Summitin ohjelmaan tästä Ilmoittaudu World Hydrogen Summitiin tästä